Niin, kertoisitteko mikä siinä sektiossa on niin vaarallista? Ensimmäiseni synnytys oli kaikin puolin horroria,kesti yli 36 tuntia ja loppujen lopuksi vauva syntyi imukupilla ja hirveillä tuskilla. Paikat repesi tosi pahasti ja tikkejä tuli reippaasti. Loppusynnytyksen aikana minulle nousi kuume jota oli sitten myös vauvalla. Vauva kiidätettiin välittömästi "kaappiin" sinisen värin ja kuumeen vuoksi. Jäi kyllä ihan kamalat synnytyspelot ja nyt harkitsen todella vakavasti sektiota.
sektiosta
kertoisitteko
5384
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
tilastolliseti kun alatiesynnytyksessä.
sun tarinas kuulosti kamalalta ja en yhtään moiti jos haluat sektiota ton jälkeen...
kaikilla ei tosin ole noin pitkittyneet synnytykset, osalla menee hyvin ja helposti.
mulla eka tulos ja tehdään sektio kapeen lantion takia.
alus pelkäsin sektiota paljon, mutta nyt kun kuuntelen monia tuttujani niin alan olla ihan tyytyväinen kun se tehdään. suunnitellussa sektiossa ei ole niin paljon riskejä kun hätäsektiossa tai kiireellisessä.
kyllähän sektio on ns operatiivinen synnytys, vaatii lisäksi yhteiskunnan varoja: leikkaussali, leikkaava kirurgi, leikksalihoitajat, anestesiologi, anestesiahoitajat, sairaalapäivät 3-6 pvää usein vähintääkin toi 3-4 pvää. ja riskejä on mm infektiot, verenvuodot, tromboemboliset komplikaatiot, riskit lapselle vielä erikseen. ei se toivottava ja suositeltava synnytystapa ole.
mä en ole koskaan synnyttäny, nyt esikoinen tulossa. mutta tuun sitten 1 kk kuluttua kertomaan miten kävi..
kaverini jotka on sektioitu on kokenu sen ihan hyvänä tapana synnyttää. osalla aiemmat on tullu normaalisti.
sun kandeis varmaan seuraavan lapsen suhteen neuvotella tosta synnytysasiasta ja käydä sitä läpi kätilön kanssa jos intoa siihen on. se kuulema auttaa.
varmaan tos loppuvaihees oli infektio kun oli noin pitkittynytkin synnytyksesi. oliko lapsivesi vihreää tai erikoisenväristä?
kauanko olit sairaalassa? saitko antibiootteja?
joskus kun katson kun kalat kutee tai jotkut eläimet synnyttää niin mietin että miksi hitossa evoluutio ei ole järjestäänyt niin että meillä ihmisillä olisi suht kivutonta tämä lasten synnyttäminen.. kova rangaistus on maksettu siitä omenasta jota Eeva puraisi!!! jos siihen nyt on uskominen..
voimia sinulle! syntyvyys on laskussa Suomessa joten tee ihmees lapsia lisää mutta neuvotttele tarkkaan miten haluat synnyttää!!! en tarkoita suoraviivaisesti sektiota tällä vaan sitä et synnytysmuistot olis hyvä käydä läpi kunnolla.
älä anna pelon ja kammon olla esteenä lapsille!!
mulle suunniteltu sektio oli kaikin puolin mukava, melko kivuton ja "helppo" tapa synnyttää. Vaikka sektiossa on omat riskinsä, lähinnä äidille, on se kuitenkin nykyään melko lailla yhtä turvallinen tapa synnyttää kuin alateitsekin. Riskeinä äidille lähinnä veritulpat, allergiset reaktiot puudutteille, kohdun verenvuoto ja tulehdukset. Vauvalle riskit kuitenkin ovat minimaaliset, koska vauva saatetaan maailmaan hyvin pian puudutteiden laiton jälkeen, jolloin puudutteiden vaikutus itse "vauvaan on lähes olematon, toisin kuin alatiesynnytyksessä annetun epiduraalin kanssa, jolloin vauvan vointia usein joudutaan seuraamaan tarkemmin. Sektio itsessään on ns. keskisuuri leikkaus, verrattavissa esim umpilisäkkeen poistoon (ilman tähystystä) ja koska vatsassa käydään vain "pikaisesti", on toipuminen useinkin nopeampaa kuin umpparin poistosta. Äidin hyvä peruskunto ja motivaatio auttaa tietysti toipumisessa. Itse pystyin toimimaan "normaalisti" kaikin puolin noin viikko sektiosta. Haavaa tulee huuhdella pari kertaa päivässä ja kuivata se huolellisesti ja antaa ilmakylpyjä paljon. Itselläni haava parani todella nopeasti ja siististi ennen kuin tikit edes otettiin pois(viikon päästä). Tosiaan paljon puhutaan sektion riskeistä, mutta harvemmin kukaan muistaa kertoa alatiesynnytyksen riskeistä, joita on myös enemmän vauvallekin. Usein ajatellaan, että repeämiset, happivajeet, murtuneet solisluut, erbin pareesit yms vauriot, joita synnytyksessä voi tulla, kuuluvat vain asiaan. Ei kukaan näistä varoittele kun ollaan alatiesynnytykseen menossa. Eli riskit ovat molemmissa olemassa kuitenkin. Vauvalle joskin vähemmän suunnitellussa sektiossa, varsinkin jos kyseessä on esim perätila tai muu poikkeavuus" raskaudessa.
Itselläni takana viisi suunniteltua sectiota (1 perätila, loput autom. sectiolla, leikkaushaava pystyssä), joista jokaisesta on jäänyt ihanat & positiiviset muistot.
Omalla kohdallani kaikki on mennyt todella hyvin, eikä mitään komplikaatioita ole tullut... tuskinpa olisin viittä lasta tehnyt tietäen synnyttäväni heidät sectiolla, jos tuo synnytystapa olisi todella kauhea ja haaveissa onkin vielä yksi lapsi tuon iltatähtemme kaveriksi:)
Parantuminen on ollut omalla kohdallani nopeaa ja olenkin kotiutunut sairaalasta 3 pvä leikkauksesta, eikä haavan kanssa ole ollut ongelmia (tarkat hoitoohjeet ilmakylpyineen ja suihkutteluineen ym. saa sairaalasta). Kuten kirjoitin, leikkaukset itsessään ovat olleet positiivinen ja ihana kokemus, mahtavan leikkaussalihenkilökunnan ansiosta:)
-Sektion jälkeen verensiirron tarvitsee 6%, Alatiesynnytyksessä vastaava luku on 0,4-0,6%
-Riski joutua tilanteeseen, jossa verenvuotoa ei saada tyrehdytettyä muuten kuin poistamalla kohtu, on keisarileikkauksen yhteydessä kuusinkertainen alatiesynnytykseen verrattuna.
-Keisarileikkauksen jälkeinen kohtutulehdus on 15 kertaa yleisempi alatiesynnytykseen verrattuna.
-Keisarileikkaushaava tulehtuu 4-7 %:lla potilaista.
-Vaara kuolla keuhkoveritulppaan on keisarileikkauksen jälkeen 26-kertainen verrattuna alatiesynnytykseen. Joissain riskitapauksissa on mahdollista käyttää ennalta ehkäisevää lääkitystä.
-Keisarileikkausta seuraavissa raskauksissa poikkeavaan paikkaan kiinnittyneen istukan riski kasvaa sitä suuremmaksi, mitä useampia sektioita naiselle on aiemmin tehty.
-Keisarileikkaus on Suomessa ja muissa länsimaissa turvallinen toimenpide. Raskaus-, synnytys- tai lapsivuodeajan kuolema on hyvin harvinainen tapahtuma. Kaksi miljoonaa synnytystä käsittäneessä brittiaineistossa vuodelta 1999 äitikuoleman vaara oli noin 1/17 000 synnytystä. Alatiesynnytyksissä riski oli 1/49 000, ennalta suunnitelluissa keisarileikkauksissa 1/17 000 ja hätäsektioissa 1/5 500
-Keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla esiintyy hengitysvaikeuksia sitä useammin, mitä varhaisemmin sektio tehdään. Raskausviikolla 39, jolloin suurin osa sektioista suoritetaan, riski on vielä kuusinkertainen.
-Keisarileikkauksen jälkeen seuraavissa synnytyksissä lapsen kuolleisuus on kohdun repeämisriskin vuoksi jopa kahdeksankertainen verrattuna niihin synnyttäjiin, joille ei ole aiemmin tehty sektiota.
tuossa oli siis varsinainen vastaus, että mitä ne riskit ovat. Kuitenkin on noiden ohella pitää ottaa huomioon, että useimmissa tapauksissa sektio pelastaa äidin, lapsen tai molempien hengen.
Minulle on tehty kiireellinen sektio rajun raskausmyrkytyksen takia, joten vaihtoehtoja ei todellakaan ollut. Veriarvot oli todella huonot ja ilmeisesti siksi veri ei hyytynyt normaalisti ja vuodin verta n. 5 dl vatsaan. Todella kivuliasta!!! Minut leikattiin uudestaan seuraavana päivänä. Ylös nouseminen viivästyi, mikä teki siitä kivuliaampaa ja vaikeampaa, kuin normaalisti.
Imetys epäonnistui todennäköisesti siksi, koska pystyin vasta kahdeksentena päivänä liikkumaan niin, että sain aloittaa imettämisen, maito ei enää kunnolla noussut.
Ensimmäiset 10 päivää ylös nousemisesta pääsin liikkelle yhtään vain järjettömän vahvojen kipulääkkeiden takia. Sen lisäksi sain kahta eri antibioottikuuria (toinen suoraan suoneen) todella suurten tulehdusarvojen takia. Toinen kuuri jatkui vielä kotona ja aiheutti lapselle vatsavaivoja.
Sairaalassa olin melkein kolme viikkoa, senkin jälkeen tarvitsin miestäni kotona koko ajan, kunnes poika täytti kolme kuukautta. Pojalle ei onneksi tullut mitään vakavaa.
Odotan nyt toista lasta ja sydämeni pohjasta toivon, että saisin synnyttää alakautta. Tietenkin on hyvä, että sektio on olemassa, koska se todella pelasti meidätkin, mutta kyllä siinä ihan todellinen riski on, että jokin menee pieleen.