Sain sitten tajunnan hämärtymiskohtauksen/poissaolokohtauksen, sillä seurauksella, etten tiennyt, missä asun. Lopulta jalat pettivät alta. Ohikulkijat olivat kuulemma yrittäneet auttaa ja lopulta kutsuneet poliisin. Sitä ennen oli soitettu kännykälläni ystävilleni, jotka olivat kertoneet tästä taudista plus siitä, että elän tällä hetkellä todella rankkoja aikoja henkisesti. Osoite ei kuitenkaan selvinnyt, joten poliisi oli soitettu paikalle. Mitä sitten tapahtui, oli järkyttävintä. Minut oli viety putkaan, jossa sitten taju palasi. Tilanne oli aivan kamala, koska en tiennyt, mitä oli tapahtunut ja kukaan ei myöskään tullut kertomaan siitä.
Mielestäni poliisit toimivat väärin, kun tiesivät sairaudestani ja siitä huolimatta eivät toimittaneet minua oikeaan hoitoon. Olisi ehkä voinut käydä huonostikin, en tiedä.
Mitäs mieltä olette tästä poliisien toiminnasta? Itseäni nolottaa kamalasti, toisaalta olen yrittänyt sanoa itselleni, että en voinut millään tavalla myötävaikuttaa asioiden kulkuun. Jos kohtausta ei olisi tullut, olisin tietenkin osannut kotiin.
Mielestäni poliisit toimivat väärin, kun tiesivät sairaudestani ja siitä huolimatta eivät toimittaneet minua oikeaan hoitoon. Olisi ehkä voinut käydä huonostikin, en tiedä.
Mitäs mieltä olette tästä poliisien toiminnasta? Itseäni nolottaa kamalasti, toisaalta olen yrittänyt sanoa itselleni, että en voinut millään tavalla myötävaikuttaa asioiden kulkuun. Jos kohtausta ei olisi tullut, olisin tietenkin osannut kotiin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hyvä että selvisit hengissä ulos sieltä. Näitä sattuu säälittävän usein.
En kyllä veisi putkaan selvinpäin olevaa epileptikkoa joka toikkaroi kaupungilla muistamatta mitään.
Pyysivätkö edes anteeksi ????? toimitappa sille poliisilaitokselle epileptikoista oppaita niin pojat ei tapa meitä putkaan
Kantelu aina läänin poliisitarkastajalle.
Ajan mittaan poliisitkin joutuvat hetken miettimään terveydentilaa kun vievät putkaan.
"ruikuttamaan". Oletpas sinäkin aikamoinen ei-vertaistuen antaja! Sain itsekin hieman vastaavanlaisen kohtauksen n. 2 viikkoa sitten, onneksi jalkojeni pettäessä paikalle tuli oikein joukkio ystävällisiä ihmisiä, jotka auttoivat minut ratikkaan ja penkille istumaan.
Tästä poliisin epilepsia-tietämättömyydestä on aikaisemminkin ollut puhetta. Muistaakseni Pärre otti yhteyttä poliisiopistoon tai johonkin, en nyt ihan tarkkaan muista mihin. Siellä vakuutettiin asiaa käsitellyn.
Tämä palsta on tarkoitettu juuri omien kokemusten jakamiseksi; se, että kirjoittaa tänne ei estä kantelua. Alkuperäiselle kirjoittajalle toivon parempaa vointia ja uskallusta elämään huonoista kokemuksista huolimatta. Täytyy sanoa, että ihme ihmisiä, kun poliisin soittivat paikalle!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=3000000000000011&posting=22000000024554047#22000000024554047
100 prosenttisen varma että viesti epilepsiastasi meni perille poliiseille asti? Siinä tapauksessa poliisien olisi ilman muuta pitänyt kutsua ambulanssi.
Tosin paha pitkittynyt ilman kouristuksia oleva epilepsiakohtaus voi olla vaikea tunnistettava jopa terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Ainakin minun tapauksessani kun oli pitkittynyt kohtaus jossa olin täysin muissa maailmoissa niin kesti lääkäreiltä työpäivän verran ennenkuin osasivat epäillä kouristuksetonta epilepsia-kohtausta.(Tosin olin kotona niin tyttäreni ja isäni kutsuivat ambulanssin)
Sitä ennen kuvattiin ja ihmeteltiin josko olisi aivoverenvuoto (minulta on -05 lokakuussa leikattu pois vuotanut mitä ilmeisin kavernooma joka tämän epikohtauksen aiheutti 1,5 vuotta myöhemmin)
Onko sinulla epilepsiasta kertova ranneke? Voisi helpottaa jos vielä joskus saat vastaavanlaisen kohtauksen. Osaisivat auttajatkin ehkä huomatessaan kutsua ambulanssin poliisin sijaan.
Helposti ihmiset taitavat kutsua poliisin ambulanssin sijaan mutta poliisin olisi ilman muuta pitänyt kutsua ambulanssi putkaan laittamisen sijasta. Terveisin MLL
En tietenkään voi tietää, mitä on tapahtunut, kun on taju ollut kankaalla. Mutta oletan, jos löytäjille on tehty selväksi, että sairastan epilepsiaa, että he ovat kertoneet poliiseille. Miksi eivät olisi. 112 oli soitettu, josta oli lähetetty poliisi paikalle. Kyllä se ambulanssi olisi ollut oikea osoite.
Jokainen meistä varmaan tietää, mikä olotila on muutoinkin noitten kohtausten jälkeen. Ei siihen tarvita enempää dramatiikkaa, jota minulle tapahtui. Olen yhä järkyttynyt ja joo, juuri siksi olen kirjoittanut tänne, jotta nimenomaan saisin jotain tukea asiaa. Ei tuollaista asiaa kerrota oikeastaan edes lähipiirissä.