Eiköhän nyt muistettaisi kaikki exät ja nyksät ja muut, että olemme ennenkaikkea äitejä. Voidaan käydä keskusteluja täällä ilman sarvia ja hampaita:) :) :). Jokainen äiti ja äitipuoli on lapselle tärkeä, eikä lapsista tunnu hyvältä kauhea parjaaminen.Aikuisten oikeesti, vähän rennompaa otetta elämään!
painava sananen
kananen..
25914
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kaikkea ei pidä sietää, ei edes vaika kyse olisi omista lapsista. Ei kukaan voi tehdä asioita vain sen tähden, että muut niin haluaa ja muista se tapa on oikea. Jokainen asia on käsiteltävä omanaan, ei nipussa. Se mikä sulle sopii, ei välttämättä sovi toiselle.
Toki asioista voi keskustella, muta ei tehdä vastoin omaa tahtoa.
Kaikki ei ihmiset vain ei ole tärkeitä vain siksi, ettei syntyisi riitaa, ei kukaan tee asioita kenenkään mieliksi.
On tyhmää nuoleskella kun oikeesti ei kuitenkaan tarkoita. Mielistely on karseeta, ja tulee sinua itseäsi vstaan jossain vaiheessa elämää.
Kenenkän ei tarvitse ottaa ihmissuhteita joita ei halua. Jos sinulle on äitipuolet tärkeitä, sitten sinulle on, mutta ei ole kaikille. Osa täällä ei edes halua heitä elämän, varsinkaan lastensa elämään.
Jokaisella on oikeus omanlaiseen elämään, jossa tekee itse omat ratkaisut, eikä se välttämättä ole barrigadeille nousemista.
Rohkeutta on olla oma itsensä ja uskaltaa myös sanoa ja näyttää se. On typerää kulkea virran mukana. Siinä jää useimmiten toiseksi.
"Osa täällä ei edes halua heitä elämän, varsinkaan lastensa elämään."
Sori nyt vain, mutta et voi määrätä ketään viettämään loppuelämäänsä ilman suhdetta - et edes exääsi. Juurihan sanoit ettei kenenkään kannata tehdä jotain niin vain siksi, että joku toinen haluaa/ei halua hänen niin tekevän. Eli ex-miehelläsi on oikeus uuteen kumppaniin ja elämään tämän kanssa. Ja jos näin on, niin myös väistämättä äitipuoli tulee osaksi lapsien arkea, mikäli isä saa lapsiaan normaalisti tavata. Mikäli et tätä hyväksy niin siitä sitten vaan pystyttämään muuria isän ja lasten välille - mutta muista että se on SINUN päätöksesi ja kannat myös siitä seuraukset.
Näitä äitipuolia ei sinun tai lastesi elämässä olisi, jos olisit itsekin osannut toimia paremmin ja tehnyt viisaampia valintoja elämässäsi, joten ihan turha purnata.
Mikäs siinä sitten yleensä on, että lapsen toisen vanhemman puoliso ei saisi olla osa lapsen elämää, niinkuin normaalissa perheessä? Pelkääkö tämä toinen vanhempi sitten jäävänsä taka-alalle? Menettävänsä oman paikkansa vanhempana? Eriasia tietenkin jos se puoliso on jollain tavalla pahaksi lapselle, mutta en ymmärrä niitä jotka ihan vain huvikseen tekee elämästä vaikeaa. Mutta kuten sanottu, kukin maalaa tyylillään. :)
uskoisin myös, että toinen vanhempi voi kokea jäävänsä jotenkin ulkopuolelle tuolloin ja on kenties sisimmässään mustasukkainen tai jotenkin vain lapsistaan niin riippuvainen tietyllä tavalla, että tuntuu pahalta päästää heitä isän luo, vaikka tietäisikin ettei ole mitään syytä siihen. Asia erikseen tietysti, jos lapsille on oikeasti vaaraksi olla isänsä luona jostakin syystä.
Itselläni ei (vielä) lapsia ole, mutta jollain tapaa pystyn kuvittelemaan sen tunteen mielessäni, että itsestäkin voisi tuntua erittäin vaikealta päästää lapsia heidän isänsä luo. Varsinkin, jos itselläni olisi yhä tunteita ex-miestä kohtaan. Ja ehkä sittenkin vaikkei edes olisi. Varmaan on kuitenkin myös niitä, jotka tuntevat näin ilman mitään varsinaista perusteltua syytä?
??????????????
Heillä on äiti, minä olen heidän äiti, ei ole muuta vaihtoehtoa. Ex miehen naiset eivät kuulu perheeseemme ja lasteni elämään.
Ex miehellä on oiekus tehdä mitä lystää, en piittaa, mutta siitä piittaan, että pitää hyvin kaukana naiset meistä, varsinkin lapsista. Ja lupauksensa on pitänyt hyvin.
heillä ei ole edes puolikkaan verran, saati kokonaista.
ilkeä ja kauhea ihminen, lapsesi eivät ansaitse sinua, säälin heitä...
mutta lapseni ei olek oskaan ajatellut niin. Ennemmin he isästään ajatelevat eikä halua häntä sen kummosemmin tavata, koska hän heidät hylkäsi.
Siinä on isolla miehellä ajattelemisen aihetta.
Sinä voit sanoa mitämieleesi tulee, jos se sinua helpottaa. En pahatu, mutta pahastuisin, jos lapseni niin sanoisivat ja ajattelisivat.
Yleensä ihmiset pitävät ja arvostavat sellaisia ihmisiä, jotka eivät jätä eikä petä, ja sättivät sellaista joka niin tekee. Siksi minulla ei ole mitään syytä edes tuntea huonoa omaatuntoa, koska en ole koskaan lapsiani jättänyt. Sen he tietävät, ja arvostavat minua koska olen heidän tukena joka ikinen päivä, kuin he myös minun.
Siksi sinun on turha sääliä muita kuin itseäsi. Mikään ei ole arvokkaampaa kuin omat lapset.
Sinun pitäisi mennä elämässäsi eteenpäin eikä haikailla eikä syytellä ex-miestäsi, lapsi parat jos eivät saa tavata rakasta isäänsä. Isät on myös tärkeitä lapsen elämässä. Yritä löytää itselles mies! Loppuu katkeruus siihen!
koskaan kokomies ole ollutkaan? ;)
Mutta hei Lissu, kiva, että palasit viettämästä sitä exän päivää, miten meni?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4000000000000061&posting=22000000035138563
toivon, että Lissu pysyy vaan visusti yksinään. Kaikkia meistä kun ei ole luotu parisuhteeseen.
Lissu on itse ideoinut Exän Päivän, joka riittää hänelle. Kaikkonen tulee silloin heti aamusta valkealla Ladalla ja vie hänet Teboilin baariin munkkikahville. Sitten he käyvät ostamassa Tarjoustalosta Lissun maun mukaisen kerraston miehelle ja lapsille MitäMissäMilloin -vuosikerrat.
Illalla Lissu keittää teet ja laittaa tarjolle hieman kuivahtanutta piparia. Tosin Kaikkonen on kuuleman mukaan yleensä kieltäytyy piparista ja väittää syyksi diabetesta. Tiedä häntä.
Kuka ihmeen Lissu? Sinua minä tässä kritisoin siitä että olet niin katkera ja mustasukkainen ihminen..Anteeksi mutta minä en tiedä mikä tuo Lissu juttu on?? En käy täällä palstalla kovin usein.
Kiitos tästäkin pirsistyksestä! ;)
En minäkään halua kuulua mieheni exän perheeseen - sehän on täysin vieras ihminen! Mies ja lapsensa lapsemme kuuluvat.
"Jokainen äiti ja äitipuoli on lapselle tärkeä".
Jep, näin minäkin haluaisin mutta lapseni eivät voi sietää isänsä uutta vaimoa ja tunne on varmasti molemminpuolinen.
Minä en ole ottanut asiaan pienintäkään kantaa.
olet syypää tähän. Olet joko tahallasi tai tahatomasti arvostellut mustasukkaisena isän uutta ja lapsesi ovat ottaneet mallin tästä. Minunkin mielestä olen tärkeä miehen lapsille, he jopa kutsuvat minua Lotta-äidiksi, mistä olen ylpeä!
Ensinnäkin on hienoa että sinä olet miehesi lasten kanssa hyvissä väleissä, oikein hyvä!
Minustakin olisi toivottavaa moinen, todellakin.
Olet aivan hakoteillä arvioidessasi minua mustasukkaiseksi yms. ihan naurattaa, anteeksi vaan.
Minä hain eroa ja erosin, 2 vuotta kannustin silti ex-miestä elämässä eteenpäin ja samalla kuuntelin hänen kulloisiaankin naismurheita.
Lapsiaankin hän aina joskus muisti tavata ihan mukavasti.
Sitten tapasi naisen jonka kanssa nyt asuu. Tämä nainen on sanonut aivan suoraan lapsille ettei pidä heistä. Kyse ei ole minun kuvittelusta. Mies on jättänyt lasten tapaamisetkin tästä syystä.
Niin, edelleenkään en ole ottanut lasten suuntaan kantaa tähän naiseen. Olen vain sanonut kun ovat ihmetelleet miksei voi nähdä isää että isän elämäntilanne on nyt sellainen ettei voi tavata. Mutta eihän lapset ole tyhmiä.
Ei kaikki eksät ole katkeria ja mustasukkaisia eikä kaikki nyksät ole suvaitsevaisia ja lempeitä. Kaukana siitä.
koskaan vikaa muissa?
Jos lapset eivät halua ja pidä isän uudesta naisesta, niin ei se voi olla äidin vika!!!! Minusta on hienoa ja arvostan omia lapsiani siitä, että he AJATTELEVAT OMILLA AIVOILLAAN, eikä halua nähdä ja olla missään tekemisissä isän uusien naisten kanssa. Miksi pitäisi? Ketään ei tarvi väksisin tuntea.
...en suhtaudu lainkaan noin jyrkästi asiaan. Peruslähtökohtahan on se että läheisissä suhteissa keskenään olevat tulevat toimeen muiden ko henkilön läheisten kanssa. On paljon, paljon uusperheitä joissa ollaan sovussa kaikki keskenään ja vähintäänkin korrektisti.
Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta kunnioittavaa käytöstä ja aitoa halua rakentaa eikä repiä. Kaikista ei siihen ole ja siinä vaiheessa asia on sitten vaan hyväksyttävä vaikka kipeäää tekisikin.
Vaikka onkin hienoa että lapsesi ajattelevat omilla aivoillaan, tiedät varmasti että omalla käytökselläsi vaikutat heidän ajatuksiisi? Lapset ovat lojaaleja.
Voi kun hienoa! Minusta on hienoa, että joku ajattelee tuollalailla..En minäkään tahdo tuntea mieheni lasta. Miksi ihmeessä minun täytyy nähdä tätä lasta, kun hänkään ei halua olla minun kanssa saman katon alla? Ja minä olen tällaisina viikonloppuina valmis menemään pois alta, mutta kun mies alkaa siinä vaiheessa nurisemaan!
joka hänkin omalla käytöksellään aiheuttaa sen.
Olen ylpeä, jos voin omalla käytkselläni antaa hyvän esimerkin lapsille, ja tottakai lapset äitiä arvostaa kuin myös äiti lapsiaan. Ei siinä olemitään pahaa, päinvastoin, siinä se yhteenkuuluvuus ja kunnioitus ja luottamus näkyy.
näitä samanlaisia "valistuskirjoituksia" ilmaantuu palstalle vähän väliä, nytkin tällä sivulla jo pari ennestään.
Juu juu, kaikki sen tietävät teoriantasolla, että pitää käydä sivistynyttä keskustelua ja antaa toisen mielipiteile sija, mutta kun täällä netissä on niin helppoa purkaa vihaa ja kiukkua, koska sen voi tehdä anonyymisti. Harva varmasti tosielämässä niin toimii ja toivottavasti yhtä harva suhtautuu tähän palstakirjoitteluun haudan vakavasti.
niin ajattelet toisella tavalla. Nauran kippurassa.
Sori nyt että olen maailman suhteen avarakatseinen, enkä katkera vanha kääkkä..Rakastan omia lapsia ja miehen lapsia,kohtelen heitä tasavertaisesti.Äti ja äitipuoli