Mitä esitutkinnan jälkeen. Asianomistaja on pyytänyt saada antaa loppulausunnon. Saako rikoksesta epäilty siinä vaiheessa asiaan liittyvän materiaalin ja alkuperäisen tutkintapyynnön luettavakseen myös?
Esitutkinta pöytäkirjassa ei ollut mitään mainintaa rikoksesta epäillyn kohdalla, mutta asianomistajan kohdalla oli siis että haluaa antaa loppulausunnon. Vai saako rikoksesta epäilty materiaalin kokonaisuudessaan vasta kun syyttäjä on tehnyt ratkaisunsa?
Esitutkinta pöytäkirjassa ei ollut mitään mainintaa rikoksesta epäillyn kohdalla, mutta asianomistajan kohdalla oli siis että haluaa antaa loppulausunnon. Vai saako rikoksesta epäilty materiaalin kokonaisuudessaan vasta kun syyttäjä on tehnyt ratkaisunsa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Näinhän se menee. Esitutkintalain 42 §:n perusteella asianosaisille on varattava tilaisuus esittää esitutkintaviranomaiselle lausuntonsa esitutkinnasta kertyneestä aineistosta, jos se on omiaan jouduttamaan tai helpottamaan asian käsittelyä tuomioistuimessa.
Tästä seuraa, että niin epäilty, kuin asianomistajakin ovat oikeutettuja saamaan esitutkintapöytäkirjan (kopion) loppulausuntoa varten. Mitään mainintaa tästä ei tarvitse pöytäkirjassa olla, vaan halunsa loppulausunnon antamiseen voi ilmoittaa vaikka puhelimella.
Vasta loppulausuntojen jälkeen esitutkintapöytäkirja ja annetut loppulausunnot lähetetään syyttäjälle.
koska asia tulee palautumaan takaisin tutkintaan niin sittenhän epäillyt saavat tietää sopivasti etukäteen mitä on odotettavissa.
Kävi kurjasti, että tutkinnassa tutkittiin vain yhtä rikosta vaikka oli useampikin juttu tutkintapyynnössä pyydetty.
No, onhan epäillyn nyt helppo varautua etukäteen kun jo tietää mitä tutkintapyyntö piti sisällään.
Jep Jep
Eikö se ole kaikkien kannalta paras että epäiltykin saa kommentoida todistajien ja asianomaisten väitteitä jo ennen syyteharkintaa. Jos kuvittelet että kaikki mitä asianomistajat ja todistajat kertoo on totta niin et tiedä todellisuudesta paljoakaan. Siksi on kaikille osapuolille paras että asiat selvitetään mahdollisimman hyvin ennen asian viemistä oikeuteen. Näin säästytään turhilta oikeudenkäynneiltä ja lyhennetään kallista oikeudenkäyntiä.
Sinunkin kannattaisi hyväksyä että epäilty ei aina ole syyllinen rikokseen vaikka asianomistajat siitä varmoja ovatkin. Olisiko sinun mielestä reilua jos poliisi vain kutsuisi epäillyn kuulusteluun kertomatta mistä on rikoksesta kyse?
Poliislla on myös velvollisuus olla tasapuolinen tutkinnassa vaikka se ei sitä asennevammaisena välttämättä olekaan.
Sittenhän epäillyt saavat tietää etukäteen, mitä on odotettavissa??
Hoh, hoijaa, onko Suomessä näinkin tietämättömiä ihmisiä??
Pääsääntöisesti oikeudenkäynti Suomessa on julkista. Heti, kun tutkinta on päätetty ovat pöytäkirjat asianosaisjulkisia, eli niin epäilty kuin asianomistajakin saa sen halutessaan ilmaiseksi.
Kun syyte on esitetty pöytäkirja on kaikille julkinen, pientä maksua vastaan, ellei pöytäkirjaa ole julistettu salaiseksi. Myös oikeudenkäyntiin voi mennä kuka hyvänsä sitä seuraamaan, ellei sitä käydä suljetuin ovin.
Kuules Holmes,
Jos tutkintapyynnössä on rikos x ja pari petosta. X:stä tulee näyttö mutta petoksia ei tutkita lainkaan. Loppulausunnosta epäilty sitten voi lukea mitä petoksesta kuvauksineen ym on ollut myös esillä. Ja katsos, asia palautuu uudelleen tutkintaan ja niitä petoksia aletaan tutkimaan.
Hoh, hoijaa, sanon minäkin.
Tarkoittaa siis sitä, että kun jatkossa menevät kuulusteluun petoksesta epäiltynä niin ovathan hyvissä ajoin saaneet luettavaksi alkuperäisen tutkintapyynnön jotta voivat sitten valmistautua huolella kuulusteluun.
Silloin, kun ihminen on joutunut rikoksen uhriksi, hän tekee poliisille rikosilmoituksen.
Silloin, kun ihmisen isopyörä heittää, hän ilmoittaa poliisille paskajutun eli tutkintapyynnön!!!