taas uus aihe,mut tää on varmasti tuttua kauraa niille,jotka tän lukee ja tietää,mistä on siis kyse.
eli meillähän joilla syömisestä on tullut ongelma tai hallintamuoto elämässä niin on jotain asioita,joita ilman ei voi olla.
kerron omistani,eli mun aamu alkaa sillä,että käyn vessassa ja joka ikinen aamu nouswen vaakalle,oli päivä sit mikä tahansa ja ahdistun,jos olen jossain,jossa en voi sitä tehdä.
toinen on mun unirytmi,eli menen nukkumaan ja herään aamulla tasan tiettyyn aikaan ja aloitan vaakallakäynnin jälkeen puuron keiton,kaurapuuroa siis ja vain tietyn verran,jos keitän enemmän ni syön sen seuraavalla ruokailulla,eli päästään siis aiheeseen aikataulutettu ruokailu.
joka aamu on puuro oltava valmiina tiettyyn aikaan ja seuraava ruokailu on pitänyt järjestää jo etukäteen,oli sit missä tahansa.
kävely/lenkkeily on ajoitettu niin,että vähintään tunti päivässä on käveltävä,siis joka päivä!
joskus käyn vielä erikseen ihan juoksemassa lähellä olevalla maastoreitillä...
teetä tulee kitattua pitkin päivää,vie hyvin myös nälän tunteen(älkää ottako provona)mut niin se vaan on.
illalla ei saa syödä mitään klo 18 jälkeen yms eli onhan näitä ja nämä on niitä lievempiä vielä,sillä olen kuullut toisilla olevan mitä ihmeellisimpiä pakko-oireita anoreksian myötä.
taasen muistuttaisin,että pidetään tämäkin keskustelu nyt ihan asialinjalla,ettei kenellekkään tule huono mieli..
eli meillähän joilla syömisestä on tullut ongelma tai hallintamuoto elämässä niin on jotain asioita,joita ilman ei voi olla.
kerron omistani,eli mun aamu alkaa sillä,että käyn vessassa ja joka ikinen aamu nouswen vaakalle,oli päivä sit mikä tahansa ja ahdistun,jos olen jossain,jossa en voi sitä tehdä.
toinen on mun unirytmi,eli menen nukkumaan ja herään aamulla tasan tiettyyn aikaan ja aloitan vaakallakäynnin jälkeen puuron keiton,kaurapuuroa siis ja vain tietyn verran,jos keitän enemmän ni syön sen seuraavalla ruokailulla,eli päästään siis aiheeseen aikataulutettu ruokailu.
joka aamu on puuro oltava valmiina tiettyyn aikaan ja seuraava ruokailu on pitänyt järjestää jo etukäteen,oli sit missä tahansa.
kävely/lenkkeily on ajoitettu niin,että vähintään tunti päivässä on käveltävä,siis joka päivä!
joskus käyn vielä erikseen ihan juoksemassa lähellä olevalla maastoreitillä...
teetä tulee kitattua pitkin päivää,vie hyvin myös nälän tunteen(älkää ottako provona)mut niin se vaan on.
illalla ei saa syödä mitään klo 18 jälkeen yms eli onhan näitä ja nämä on niitä lievempiä vielä,sillä olen kuullut toisilla olevan mitä ihmeellisimpiä pakko-oireita anoreksian myötä.
taasen muistuttaisin,että pidetään tämäkin keskustelu nyt ihan asialinjalla,ettei kenellekkään tule huono mieli..
Vastaukset 13
Vanhimmat
ruoka ei saa koskee huulii. Joskus koskee, jotkut ruuat, mut mielellään ei. Se altistaa nautiskelulle, mässäilylle - mieluummin nielee ruuan. Se on ravintoo, ei muuta. Tai se ei sais olla muuta. Pilkkominen auttaa tähän et ei koske huuliin - mut en kyl laske itteeni pilkkojaks.
Vaaka, aamul ja joka kerta ku käyn veskis, veskis käynnin jälkeen. Välil oon, yritän olla ilman, mut ei oikein pysty.
Tupakointi et ei söis. Toisinaan jääkaapin ja kaappien järjestely, ruokien siirtäminen johki järjestykseen, mut ei syöden, siirrellen syömisen sijaan.
Muuten oon kyl kauheen epärutinoitunu, mut tos oli jtn pari :s
Kaiken epäterveellisen ruuan heittäminen roskiin tai syöttäminen kavereille.
Voi kuulostaa tyhmältä mutta "kiristelen" myös jalkojani käsillä ja ihailen niitä peilistä kun ne ovat laihemmat. Pureskelen ruuan ainakin tuhat kertaa ennenkuin nielaisen, se tuntuu siltä että olisi syönyt enemmän, ja ruokakin sulaa paremmin.Saatan paastota koko päivän ja mennä harkkoihin tekemään ns " täydellisen treenin" , (harrastan joukkuevoimistelua, lisänä baletti), jos tekee mieli syödä niin laita hyvää musiikkia soimaan ja tanssin. :'D
Mulla on kanssa tuo että vaa'alla pitää käydä joka aamu. Jos paino noussut, rankaisu. Jos laskenut, hetkellinen hyvä fiilis ja sen jälkeen pelko et mitä jos se huomena onkin noussu jne. (aika ristiriitasta itseasiassa - kummastakaan tuloksesta ei tuu pysyvä hyvä fiilis)
Veden juonti KOKO ajan. Joskus menee yli viisikin litraa päivässsä - ja kyllä vessassa ravattua jatkuvasti. Ruokaa en voi syödä jos joku näkee, aina jos syön syön itsekseni ja yleensä suunnittelen ruuat viikkosuunnitelmalla.
Päivittäin on kanssa joo harrastettava liikuntaa väh puol tuntia, yleensä aamuisin. Kamalaa jos ei pääse urheilemaan :S varsinaista päivärytmiä ei oo , en edes saa nukuttua enää öisin kunnolla. En kyllä tiiä kauan tällästä jaksaa tai millon tulee loppu. Silti vaan pakko jatkaa. Mitä elämää tää on ei mitään.
eilen nukkumaanmennessäni ajattelin vielä tätäkin aihetta ja tuli mieleen nyt ne mun mielestä omituisimmat oireilut,eli kuten joku tuol ylempänä mainitsi,niin paikkojen kiristely.mun kohdalla kokeilua,et saanko sormet reisien paksuimmasta kohdasta yhteen ja sama himma kyynärtaipeen yläpuolelta.ja ne sormet on tietyt sormet,ei mitkä tahansa...
sit on bpaljon ns kiellettyjä ruokia ja loppujen lopuks se lista ruuasta,mitä voi turvallisin mielin syödä,niin on aikamoisen yksipuolinen,mutta taatusti terveellinen ja tarkkaanlaskettu...
omalla kohdalla suurinpiirtein pelkkää puuroa,banaania,jogurttia ja satunnaisesti ruisleipää.
retkahdukset on taas oma juttunsa.on olemassa retkahtamiseenkin sallitut ruuat,jotka kyl kompensoidaan liikunnalla,mut jotka on ns turvallisia retkahtaa,eli suklaa ja jäätelö esim mun kohdalla...muuhun makeaan en koske,koska suklaasta tai jäätelöstä tiedän tasan tarkkaan,paljonko kaloreita saan,mutta esim pulla/kääretorttu,erilaiset kakut,niin niitä en uskalla edes ottaa..
-ruuan kuin ruuan syöminen PIKKULUSIKALLA. oli se sitten puuroa, keittoa, kastiketta. mitä pidempään ruokahetki kestää, sen parempi.
- ruuan pilkkominen pieniin osiin: hedelmät tietyllä tavalla, salaatit ym.
- tupakointi, limsan juonti väh. 1,5l päivässä, kahvin juonti.
- pakaroiden jatkuva "kiinteytysliike" - seisoessa, istuessa, maatessa...
-ajoittainen pakkoliikunta ja sit kans liikutaan...
-oksentaminen
-punnitus
-lääkkeet. ja oman reseptin mukaan. kuolisin ilman.
jne jne... kyllähän niitä löytyy ja kaikkia ei varmaan edes itse tiedosta.
kaiken/melkein kaiken syöminen pikkulusikal (en ees tajunnu ennen ku luin sun viestist :D )
sit on tietysti lista kielletyist (sokeriset, rasvaset, jäätelö, suklaa, karkki, sokeriton karkki, vaalee leipä, leipä, pulla, vaalee riisi, riisi, vaalee pasta, pasta...)
Ja noist sit ne turvallisemmat (tumma pasta, tumma riisi, tumma leipä, (sokeriton karkki))
-punnitseminen
-tavaroiden järjestely -> siivous, kaupassa tuotteet pitää olla hihnalla tietyllä tavalla jne.
-desinfiointi
-itseni puristelu
-ainainen tarkistaminen esim hella, ovet jne.
-tupakointi
-liikunta (2-3h/päivä)
-> joo en ole sekopää
Tässä nyt muutamii jota tulee näin äkkiseltään mieleen, varmaan en edes tiedosta kaikkia joita teen! Mutta siis:
-jatkuva juominen: vesi, lightlimu, lightmehu, kahvi
-pakko päästä lenkille!
-pikku lusikalla syöminen
-jääkapin/muiden ruokakaappien siivoaminen
-leivonnaisten tekeminen syöttö muille
-kieletyt ruuat/ruoka-aineet
-ei kotiruokaa
-ahmimispäivän jälkeen TÄYTYY paastota
-siivoaminen
-shoppailu
-portaat aina juosten ja kaksi porrasta kerraallaan, tai ainakin aina kodin rappukäytävässä
-pyörällä liikkuessa pitää mennä aina mahdollisimman kovaa että syke nousee -> kaloreita palaa
-vähintään kerran viikossa yksi reilu parin tunnin rauhallinen kävelylenkki
-"voidaanko mennä pyörällä tai kävellen, ei jaksais istuu autos, ulkonakin on niin hyvä ilma"
-ylipäätänsä kokkailu
-hedelmä shoppailu
-uusien kevyt tuotteiden testaaminen
-ruuasta, kaloreista, laihduttamisesta ja lihomisesta puhuminen
-kotona tanssahtelu
.. Öö siinä nyt jotain :D
tämä näkyy olevan mulla aika pakko-oire,eli ana-videoiden katselu.tällä palstalla oleilu.kaupungilla laihojen ihmisten tuijotus/arviointi,et onko toi kuin paljon laihempi ku mä yms
pakko-oireit noiki?
Tuntuu et iso osa täs luetelluist on normaalitoimintaa... Esim laihojen kattelu ja arviointi (painon ja bmi:n) ja itteensä vertailu... Eix kaikki naiset tee sitä?
Hitto, luettele nyt sit pakko-oireit ku ei ees tiedä mitkä niit on :D
ne rupee hallitsemaan sun elämää,ni ne nuo muut kaikki luetaan pakko-oireiks
ku mietin ja on jonkinlainen käsitys et mitkä näit on.
*laskeminen (kalorit, grammat, rasvamäärä, sokerimäärä, paino, minuutit, sekuntit, kauan ruoka imeytyny jos oksentaa, kellonajat, koska saa syödä, vaan läskit paskat syö klo 7 illal jälkeen tai ennen 8 aamul, bmi, muiden paino ja bmi, pakkomielle ihmisten painoihin, luvut kuten suomalaisist 58.7% on ylipainosii (bmi => 25), lusikallisten, haarukallisten laskeminen, kaiken ruuan grammamäärien arvioiminen)
*katteleminen (laihojen ihmisten, kaduil, kaupois, kaikkialla, videois, tv:s, thinspokuvis ja -videois; tuoteselosteiden, tuttujenki, vaik ne osais ulkoo, tietäis kalorit ja kilojouletki ulkoo, tarkistaminen, uudelleenlukeminen; terveysinfojen lukeminen pakkauksis (kalsium vahvistaa luustoa, 25 gramman soijaproteiinia päivässä on todistettu voivan alentaa kolesterolia); lihavien ihmisten kattominen ja niille yökkääminen, mielessään nauraminen ja kuvotus, oman ittensä kattelu peilist, joka päivä, itelleen yökkäily, kuvotus, viha, inho, raivo, katkeruus, epätoivo, pettymys; vaaan numeroiden kattelu)
*vaaal käynti (monta kertaa joka päivä, joka luvun mielessään punnitseminen, kiroominen, ja samal miettiminen et onks nousu kuitenkin nesteiden kertymist, vai oikeeta lihomist, onks tullu lihaksii, oonks syöny liikaa proteiinii, mist johtuu painon nousu, tai samana pysyminen, tai lasku)
*mittailu (ei joka päivä, mut ainaki kerran kuus, tai ku on paino laskenu, myös tsekkaus onks mitat pienentyny, tai joskus jos mietin et on lihasta tullu, tarkistus onks painost huolimat mitat pienentyny)
*tunteet, ajatukset (negatiiviset jos vaaan/mitan lukemat noussu, väliaikasestiki, jopa itsensä piiskaaminen niihin: se, ettei pieni nousu painossa tunnu miltään, tai samana pysyny paino, tuntuu pahalta, sen pitäis tuntuu joltain, sen pitäis tuntuu pahalt, joten tuntuu pahalt jos ei heti tunnu, ja sit alkaa tuntuun pahalt; sillon saa olla tuntemat mitään jos on laskenu, ku ei oo kumminkaan laskenu tarpeeks. ajatukset oon huono, epäonnistunu ku ei oo paino laskenu, ku oon tällanen, läski, epämuodostunu, oon huono ku oon masentunu, pitäis olla ilonen ja ystävällinen ihmisille, mut toisaalt en saa olla ilonen ku oon läski ja huono; mut oon huono ku tiuskin ihmisille tai jos ilme on surullinen tai vaikutan muuten masentuneelt, oon huono ihminen ku annan huonon kuvan itestäni, ja oon joka tapaukses joka taval huono - ja näit on loputtomiin, en osaa ees selittää, kaikkii jänniin jos/kun ajatuksii myös, huijaa ittensä ajatteleen "jos nyt / sit ku näin, sit on parempi" ja sit ku saavuttaa, ei oo tyytyväinen vaan uusii samanlaisii ajatuksii, olipa paino, syöminen, syömättömyys, liikunta, mikä vaan - lupaan kiittää itteeni jos suoriudun, mut ku suoriudun, haukun vaan itteeni kun en suoriudu useemmin; ja muit ajatuksii mitä en osaa selittää)
*koskeminen (ruoka ei saa koskee huulii, ruokaa ei saa maistella, pureskella ja niellä mahdollisimman nopeesti, ruokaa ei saa maistella ku sitä tekee, ruokaan ei saa turhaan koskee käsin, kaikkee muuta ku pakollist koskemist kaikkeen ruokaan pitää välttää, sormii ei saa nuolla, käsis ei saa olla ruokaa tai huulis, pitää heti pyyhkii...)
*vesi (en juo niin paljon vettä, mut esim. ku ottaa vettä: vettä juodaan lasist, lasi pitää täyttää kokonaan, lasi pitää juoda kokonaan, joka kulauksel lasken lasin vähän alas kunnes oon nielly ja sit uus kulaus)
*kahvi (juon paljon kahvii, lämmintä mahaan, korvaa ruokaa, ja on hyvää, juon joskus vaik tulis paha olo, ja ku tulee paha olo, ei saa syödä vaik se auttais, vaik ei ois päivän kalorit täynnä, ei turhaa syömist, vettä pitää juoda jos kahvist tulee huono olo, mut harvoin tulee)
*järjestely (ruokien järjestely jääkaapis, kaapis, ruuan pilkkominen sellasiin paloihin et ei tarvi koskee huulii, ruuan valmistaminen muille mitä ei itse syö...)
*liikunta (en oo pakkoliikkuja, siit haukun itteeni joka päivä, joka päivä pitää tehdä jotain, ees vähän pyöräillä pari kilsaa jos ei muuta, aina haukun siitki itteeni kuinka vähän teen, aina teen liian vähän, ja oikeestikki liikun ihan liian vähän, kaikkiin muihin verrattuna, sietääki haukkuu itteeni, aina hoen itelleni et pitäis liikkuu enemmän. sit jalan "vispaus" tai "virbraus" ku istuu, on paikallaan, joskus pakaroiden jännittäminen, pyrin seisoon mieluummin ku istuun, jos seison jo, en mee istuun turhaan, ym. kaikki puuhastelu, siivoominen, tekeminen saa seisoon, käveleen, kuluttaa kaloreit, yritän osallistuu aina, vaik oonki laiska paska, epäonnistuja)
tos nyt oli jotain, jotenki lueteltu... ei nyt heti tuu muut mieleen.
joo,eli siinäpä tais tulla ihan urakalla ja olan takaa erilaisia tähän ns sairauteen liittyviä toimenpiteitä,joita pakko-oireiksikin siis kuvaillaan ja jos joku miettii,et mikä on pakko-oire/toimintaa,ni jutteleppas semmosen kans,jolla ei yllämainittuja asioita ole,niin voit huomata itsessäsi mitä ihmeellisempiä eroja ns normaalisti syövien/ajattelevien mittapuun mukaan..