Onko kenelläkään tietoa/hyvää arvausta/kokemusta siitä, että miten suurta osaa euroissa näyttelee puutalossa loppujenlopuksi itse puun osuus? Itselläni olisi tarkoitus rakennella lähivuosina OKT puusta. Jippo piilee siinä, että saisin veljeltäni pystymetsästä kaiken tarvitsemani puutavaran. Kaiken järjen mukaan säästöä pitäisi syntyä, paitsi talotehtaiden edustajien mukaan. Omantyön osuudeksi tulisi varmaan joku 70-80% Olen ajatellut jotain 160as m2 1,5 kerroksista taloa...
Puutalo omista puista?!
Mika
2012996
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Sanoisin, että kannattaa. Työn alla vastaava.
Minulla paketti olisi maksanut 240 mummon markkaa.
Omat puut ei maksa mitään tai vaikka ostaisi puut tulee halvemmaksi. Nyt kulut ja materiaalit ehkä noin viidennes tuosta hinnasta.
Aikaa kyllä menee enemmän.
Tein pitkällä kaavalla minäkin. Mielipiteet tietenkin vaihtelevat laidasta laitaan. Mutta ihmettelen, jos jollain pitkän kaavan puurtajalla on poikkiteloista sanottavaa kustannuksista.
Nautinnollisinta hommaa oli saada puita nurin kaupunkilaisena ja kenttäsahurin kanssa asiointi tontilla. Hyvää tavaraa taapeliin ilman rahtia. En minä tiedä mitä vaikutti hintaan, mutta neliöhinta on nyt jotain 600E ja siinä on tontti puineen ja liittymät ja tie mukana. Verottajalle ilmoitettuja neliöitä on 215.
Omia tunteja on paljon. Kyllä tuon neliöhinnan voi kertoa kahdella jos tunneille laskee jotain.
Puutavara pitää kaataa kevättalvella. Jos jää johonkin huhtikuuhun, niin kannattaa ainakin sahata poikki maaliskuussa. Niitä on aikaa sitten oksia toukokuulle. Viimeistään toukokuun alussa pitää saada taapeliin. Juhannuksen jälkeen ei kuivu kunnolla. Loppukesästä jos sahaa niin tulee kaikenlaista vaikeaa kuvattamisen kanssa. Tuli jotain kesäisiä tuulenkaatoja sahattua elokuussakin ja nehän homehtui pilalle.
Annoit hyviä neuvoja joita en tullut maininneeksi
1. vuosi
- puut nurin helmikuussa (=paljon lunta)
- ajo metsästä tontille
- sahaus ennen juhannusta (= kenttäsahuri)
- puut taapeliin
- tavaran kuivuminen (eka kesä)
- tontin kaivuu
- perustus
- salaojitus
- viemäröintityöt
2. vuosi
- runkotyöt keväällä
- vesikatto
- ulkotyöt
- ikkunat
- tavaran höyläys
- syksyllä sisätyöt
- panelointi
- sähköistys
- ilmastointityöt
Eli aikaa menee paljon. Voi tehdä tietysti nopeamminkin jos on paukkuja ja/tai ulkopuolisia.
runkotavara noin 3000erkkii. Ponttilauta ei ole mukana, jota menee noin 55 neliötä. Lisäksi kattotuolit ja välipohjan tein kertopuusta. Oma tavarani oli mitallistettua ja leimattua, vaikkei olisi tarvinnut. Suosittelen kaikille. Ei tarvitse tapella kierojen käppyröiden kanssa. 48*148 meni muuten noin 800metriä. Talo on 205 neliötä puolitoista kerrosta.
ja varmempaa on valita puutavaraliikkeestä leimattua puuta, saa vähemmällä vaivalla piirrustukset ja suunnitelmat leimautettua viranomaislla. Eikä menee sitä kostunutta ja kieroonkuivunutta "lahjapuuta" turhaan polttopuiksi. Ajassakin säästää kun ei tarvitse "soveltaa" niiden propellien kanssa levytyksiä ja eristeitä yms. rakenteita.
Rakensin talon oman metsän antimista. Mikä tekee kuusilankuista parempaa jos niissä on "kutsetinleimat", nimittäin tavara on aivan samaa jopa hyvän sahurinjäljeltä parempaa kun trokarilta ostettu.
Tämä on yksinomaan puutavara monopolin hiostusta joilla pelotella ihmisiä. Jos Vantaan rakennusvalvonta ei hykäksy muita kun "kutsetin kakkosnelosia" se on heidän ongelmansa.
Ainoastaan kattotuolissa on leimaukset/luokittelut, mutta ei kattotuoleja kannata paikalla muutenkaan rakentaa koska niistä on oltava lujuuslaskennat ja siitä dokumentti.
kantavien rakenteiden puut tarkastettua ja luokiteltua.
"kantavien rakenteiden puut tarkastettua ja luokiteltua"
Miksi täällä Keski-Suomessa ei kukaan käy runkolppia leimaamassa? Täällä monet sahauttavat omista metsistään rakennustavaraa eikä niitä ainakaan kunnan rakennustarkastaja leimaa.
Täällä maalla on vielä järkeviä rakennustarkastajia, jotka ymmärtävät maalaisjärkeä, mutta kaupungin virkamiehet pelkäävät tekevänsä virkavirheitä, jos laiminlyövät jonkin leiman tarkistuksen. Tulee aivan entinen neukkula mieleen tästä nykyisestä EU:sta.Pääasia että on paljon leimoja lapuissa pitkin ja poikin, ei sillä ole mitään väliä miten rakennetaan, kun on vain riittävästi paperia esittää. On se kumma, ettei sellaiset rakenteet enää kestä, kuin ne jotka ovat yli sata vuotta toimineet. Taitaa teollisuus saaneen liian suuren otteen tästä yhteiskunnasta. Tavllinen ihminen ei saa tehdä omia ratkaisujaan.
Tuli minulle täyte-erä jotain Timberin leimattua. Oli sinistyshomeessa pinkka osittain. Omat eivät olleet homeessa.
Rakennesuunnittelija määritteli rakenteet lujuusluokkana joku muu kuin leimattu. En muista enää tarkemmin. Joku luku siinä oli alle 20. Jos olisi ollut leimattua olisi luku ollut porrasta kahta isompi, vähän yli 20, kai. Mutta en tiedä mihin käytännössä vaikutti. Runko tuli kuitenkin 6 tuumaa pystyyn ja vaakakannattimia tuli 8-tuumaisesta. Jos olisi ollut leimattua niin kai nuo olisivat olleet matalampia tai harvemmassa, mutta samalla olisi ullakon lattia alkanut notkumaan.
Tarkastaja kävi kunnasta runkovaihetta katsomassa ja totesi jotta oho. Näkee jotta on puumiehet asialla. Mitä lienee tarkoitti. Mutta ei se pahalla sanonut.
Euronormit taitavat hävittää osan rahtisahureista. Nimittäin rahtisahurienkin pitää hankkia leimaamiseen pätevyys. Tai sitten lopettaa runkotavaran teko? Tuskin leimaajaa kannattaa erikseen ostaa. Vaikka kyllä hyvä lautakin on arvokasta siinä kuin runkotavarakin.
Lujuusluokitus lähtee mm. oksaisuuden arvioinnilla. Tiedoksi vain. Tuli kysyttyä sahurilta.
Kun myyn tukkipuuta puutavara yhtiöille pitääkö minun ostaa sitä raakattua paskaa omaan rakennukseeni joppareilta?
Kylällä on sirkkelisahuri joka tekee ensiluokkaista sahatavaraa kunnon puista ei tulis kuuloonkaan käydä kaupungin joppareilta ostamassa oikein "luokiteltua" puutavaraa.
Todennäköisesti omista puista sahattu puutavara oli laadullisesti parempaa, kuin puutavaraliikkeestä hankittu, josta on parhaat lankut myyty ulkomaille tai puusepille. Lajittelussa puutavara lajitellaan minimin mukaan. käytännössä puutavara on mahdollisimman huonoa,kunhan se juuri ja juuri täyttää määräykset. Koneellisesti nopeasti kuivattu puutavara on käytännössä lujuudeltaan huonompaa (halkeamia enemmän) kuin hitaasti taapelissa kuivattu tavara. Tässä luultavasti syy siihen, että nykyiset määräykset antavat puutavaralle niin huonoja lujuusluokkia. Yli viisikymmentä vuotta vanhojen talojen kattorakenteita ei saada kestämään laskelmilla, vaan pitää käyttää huomattavasti järeämpää puutavaraa.
Kun noita omia vertasi myöhempinä aikoina täydennyserien tavaraan, niin pahaa teki. Nimittäin se, ettei ollut aiemmin tajunnut miten hyvää tavaraa sai käsitellä. Minulla on vielä ehkä sata kuusta pystyssä siinä pienellä tontilla. Olen vähän harkinnut valoisuusasteen lisäämistä. Eli josko vielä yksi pieni savotta. Saisin talousrakennukseen kunnollista tavaraa ilman rahteja.
Moi !
Meillä on myös joku 50 puuta mitkä pitäisi kaataa,
mieheni änkyröi vastaan sahauttamisen suhteen,
sanoo että tulee kalliiksi kaataa,kuljettaa ja sahauttaa, hän kaataisi ne polttopuiksi ja minä taas esim. autotallin rakentamista varten runkopuiksi.Miten on, onko se kallista ?
tuleva kotimme tulee mäntsälään joten vinkkejä otetaan vastaan.
Toivotetaan toisillemme kauniita rakennusilmoja !
50 puuta saa nurin viikonlopussa. Ja oksituksi toisena viikonloppuna. Siis amatööri jos on kyseeessä.
Rahtisahuri ottaa 500 Euroa tuollaisesta keikasta. Husqvarna 254 käyttökelpoisena maksaa 130 euroa. Koura pitää saada lainaksi. Maatilan Matti jos tulee itse, niin päivässä veivaa puut sopivalle kasalle. Eikä riko renkaitaan kantoihin. Sille pitää mennä vastaavasti sahaustalkoisiin pariksi päiväksi. Ja samalla sovitaan klapikone pintoja varten.
Tai sitten kalliisti. Otetaan metsien yleiskone siihen. Lastataan tukkirekkaan ja ajatetaan edes takaisin sata kilometriä. Jätetään pinnat sahalle. Ja tehdään vielä homma kesällä ja uunitetaan tavara. Kyllä. Maksaa paljon.
Kyllä 50 puuta viikonlopussa kaataa, karsii, ja pätkii, etenkin jos on useampia työntekijöitä. Ammattimies veloittaa teosta noin 4-6 euroa/kiinto, maastosta riippuen. 50 puuta antaa noin 35-60 kiintokuutiota. Kuution puu on jo kyllä melekosen jymäkkä. Yhteen valmiin tavaran kiintoon joutuu sahaamaan noin 1.5 kiintoa, eli puistasi saisi noin 20-30 kuutiota valmista lankkua. Yhteen kuutioon menee 200metriä lankkua(2x4). Kannattaa kysellä sahureiden omia lautavaroja ja ehdottaa puiden vaihtoja. Toisaalta, mikäli asustelette kaupungissa, on myös polttopuiden hinnat melekosen ylläällä. Hyviä syksyn jatkoja tasapuolisesti kaikille!
Minä vain kuvailin omaa yhden hengen työryhmän toimintaa. Elämäni ensimmäistä puuta kaataessa meinasin pyörtyä heikon kunnon vuoksi. Saha painoi liikaa, jumiutui ja lopuksi puu kaatui väärään suuntaan aidan päälle. Ja puu oli jotain 15 senttinen mänty. Siitä tuo sittemmin kehittyi.
Ensimmäisten viikonloppujen saalis oli 4-5 puuta päivässä valmiina tukkeina. Ja meinasi edelleen henki mennä kun happi loppui tämän tästä. Eniten aikaa meni konkeloitten kanssa alussa. Onneksi huono selkä kesti. Tuolla tahdilla tuli kaadetuksi 70 puuta.
Seuraavana keväänä kaadoin 50 puuta lähinnä vuorilautatarpeiksi juuri kuten kuvasin. Puut nurin ensimmäisenä viikonloppuna ennen kuin maa suli ja parin viikon päästä oksat pois mukavilla huhtikuun lämpimillä. Käsivarsissa oli melkoiset lihakset edellisen savotan jäljiltä eikä homma enää tuntunut missään. Rahaa meni vasta sahurille ja rahtihöylääjälle tuona keväänä ja kesänä. Säälittävä operaatio ammattilaisen mielestä varmaan, mutta markkoja ei paljon mennyt. Tavaran siirtyminen risukosta taloksi oli matkana keskimäärin 60...80 m.
Hei
Itselläni v 99 tehdyssä puutalossa oli ostetun sahatavaran osuus kokonaishinnassa luokkaa 10-15 %.
Rahallisesti ei loppusummaan hirmuista säästöä itse sahuutetulle tavaralle tule. Totesin sen että sahatavaran laatu on puutavaraliikkeillä leveä käsite. Varsinkin erään SUUREN puutavaraliikeketjun kohdalla. Onneksi olin ennen kauppojen lukkoon lyömistä saanut paperillle sen ettei laadullisesti hiemankaan epäkuranttia tavaraa tarvitse ottaa vaan liike hoitaa uutta palautetun tilalle ilman eri kustannusta.
Itse sahuutetun puun laatu on mahdollista saada paremmaksi, mutta tällöin tavaran kuivatusolosuhteisiin pitää kiinnittää erityistä huomiota.
Tässä linkki 112m2 talon perusrunkohintaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=100&conference=4000000000000053&posting=22000000001236223
PS. 8237 EUR...
Rakennan puolitoistakerroksista 190 m2 puutaloa ja puutavara on omastaa metsästä.
Tukkeja kaadoin runkotavaraksi 50 kiintokuutiota, josta tuli sahatavaraa noin 30 kiintoa. Kokonaiskustannus ensimmäiselle erälle oli 1450 euroa. Ulkovuorta varten kaadettiin toinen tukkierä josta kasaan noin kahdeksan kuutiota sahatavaraa. Toisen kustannus oli 880 euroa. Kustannuksissa on omat kulut, ajo metsästä, siirto tontille (200 km) ja sahaus.
Yhteensä siis 38 kiintoa kokonaiskustannuksella 2330 euroa. Tuo sahatavara olisi maksanut "kaupassa" 250 - 280 euroa/sahatavarakiinto eli säästö noin 7500 euroa. Huom, pelkkä ulkovuori olisi maksanut 3000 euroa puualan kaupasta ostettuna, pyysin siitä tarjoukset!
Ajallisesti tuo ajoittui kevääseen eli maaliskuun alusta toukokuun puoliväliin, kokonaistyöaika 15 työpäivää.
Sahatavara on ensiluokkaista, mittatarkkaa ja suoraa. Kenttäsirkkelin kuski on ammattilainen.
Talon lujuuslaskut on tehty leimaamattomalle puutavaralle, T24 muistaakseni, siinä ei ollut ongelmia rakennustarkastajan kanssa.
45.000 mummunmarkan säästö, mahtava peruskunto rakentamisen aloitukseen, ei vaikuta rakentamisen aikatauluun, muutaman vuoden polttopuut samalla, siinä painavia perusteita oman puutavaran käytölle.