kuului lapsuuteni äänimaisemaan, sillä äitini lauloi hyvällä äänellään usein virsiä ja muita hengellisiä lauluja. Satuin kuulemaan radiosta Jukka Perkon haastattelun. Hän kertoi, että hengellinen musiikki on "in", se kuuluu monen suomalaisen lapsuuteen. Hän itse on tehnyt uusia sovituksia, joista ohjelmassa oli näytteitä. Minusta musiikki oli tosi kaunista, rauhoittavaa.
Hengellinen musiikki
1943
15869
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
on laulettu ja soitettu, mutta ei niitä kukaan äänimaisemaksi sano!
ovat jo nuppuasteella metsässä. Niihin voi ihan konkreettisesti tarttua.
tuo konkureettisesti?
kiinnitetään huomio epäolennaiseen.
Lapsuudessani kävimme seuroissa, ja myös kiertäviä helluntalaisyhteisöjä oli usein kylällämme.
Ihailin kaunista soitantaa ja lauluja, olihan ne niin erilaisia kuin siionin virret.
Kuuntelen radio Dei´tä ja tv 7 kanavaa päivittäin.
Klassikko asema on myös valikoimissa, humpat ja sellaiset ei jaksa kiinnostaa, mut slaavilainen ja latinomusa on bueno.
Minun lapsuuteni äänimaisemassa oli Yleisradion soittama klassinen musiikki. Usein tulee mieleen koulusta kotiin palaamisen tunnelmat niitä kuullessa.
Virsien sanoma ei tuo lohtua. Tosin lapsena kuullut sanat eivät merkitse kovin paljoa, vaan musiikin luoma tunnelma. Esimerkiksi joululaulujen sanoilla ei ollut merkitystä. Ne osattiin, muttei itse viesti mennyt ns. jakeluun. Niitä ei mieltänyt.
"Oi muistatko vielä sen virren?
Sitä lapsena la-aulettiin.
Kun yö liki ikkunan liikkui,
se virsi se viihdytti niin."
Tuo virsi tuo mieleen lapsuuteni, äiti lauloi sitä usein, hänellä oli hyvä kirkas ääni. Toinen on kanteleeni kaunoinen. On monia vanhoja virsiä mitkä ovat vieläkin minulle läheisiä. Paras ystäväni kuului helluntaiseurakuntaan ja kävin itsekin helluntailaisten pyhäkoulua. Siitä musiikista pidän kovasti vieläkin.
Pidän kyllä kirkkomusiikista muutenkin, minua se ei ahdistaa vaan tuo rauhan. Asun paikkakunnalla missä on useasti kirkkokonsertteja, ja ne ovat yleensä maksuttomia. Käyn usein kuuntelemassa eri kuorojen esiintymisiä ja urkukonsertteja.
Silloin oli rauhallista ja turvallinen olo. Aikuiseksi kasvaminen osoittautui olevan haasteita täynnä. Eikä ne ole vieläkään täysin loppuneet, vaikka nyt eläkeikäisenä on jo luopunut turhista ponnistuksista.
Kuoromusiikki on kaunista. Musiikissa on jokin voima. Sitä käytetään voiman lähteenä myös poliittisesti, ei vain uskonnon keinona.
Se antoi rintahan rauhan,
se uskoa unehen toi,
jos muistat vielä sen virren,
niin laula, laula se se oi
Näitä opeteltiin koulussakin, silloin uskonto oli tärkeä asia perheissä.
Aikuiset lauleli meillä ainakin hyvin usein lauluja ja veljeni oli hyvä viheltämään.
Oltiin paljon yhdessä, elo oli aivan erilainen kuin nykyisin. Haikeudelle ja kiitoksella muistan kun äitini pyysi veljeäni viheltämään ja minua laulamaan...Illan rauha kun maan syliin sulkee...
Illan rauha kun maan syliins` sulkee,
varjot puistojen kun hämärtyy,
aatos aikaan taas menneeseen kulkee,
kotiin kaukaiseen kaipuuni käy.
Illoin kynttilät siellä kun syttyy,
unelmissain mä siell´ olla saan.
Kodin kynttilät lämpöisin liekein,
teitä unhoita en milloinkaan.
Nyt oon vanha ja ikkunan luona
istun katsellen yön tähtihin,
taasen nään lapsuusaikani armaan,
niinkuin ennen taas käyn kotihin.
Illoin kynttilät siellä kun syttyy,
unelmissain mä siell´ olla saan.
Kodin kynttilät lämpöisin liekein,
teitä unhoita en milloinkaan.
Näissä merkeissä, Hyvää Yötä!
Ihan piti laulaa koko laulu ja lopuksi vielä printtasin sanatkin.Kiitos!Huomenna tulee lapsia yökylään ,pitääpä opettaa tämä kaunis laulu heille.Itselleni on nuoruudesta tuttu.HYvät yöt!
parast hengellist musaa laulaa Carita Kallio. Jos niist lauluist ei saa mitää irti, on kyllä ihme. Niiss lauluis on sanomaa ja jotain sellaist mitä muill laulajill ei oo. osta ja kuuntele, tykkäät varmast. Googleta nimi, ni löydät parasta hengellist musaa.
Harrastettu on.
Mm. vanhimman lapsemme ristiäisissä veisasimme kastettavan kummin kanssa virttä suut soikeina.
Olimme molemmat hieman harrastaneet laulua.
Pappi kysyi kohteliaasti josko olemme kirkkokuorossa laulaneet.
Vastasin rehellisesti että harrastus rajoittui opiskeluaikaan jolloin puolen yön jälkeen lauloimme stalinin valtakunnan työväenyhdistysten ja E-liikkeiden kapakoissa.
Sen jälkeen yleensä poistuimme.
Jopas oli hauska kertomus.
Meidän kylällä oli yksi keskikaljabaari ja siellä laulaa loilotettiin lauluilloissa ilman puoluerajoja.
Sillon 2-3 kymppisinä.
Muistoista tulee mieleen tämä kappale Catsista:
http://www.youtube.com/watch?v=4-L6rEm0rnY&feature=related
Yhtään en osaa samaistua noihin kissoihin, mutta itse musiikki herättää syvää kaihoa.
... it's so easy to leave me
all alone with my memories ...
Aamuun. :) Hyvää Yötä.