MIKSI niin moni suhde kaatuu siihen että perheeseen tulee lapsi? Mikä siinä on niin vaikeata!?
Mikä mättää?
isät??
232303
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Koko elämä menee päin p-ers.että, kun kaiken huomion keskipiste on vain se huutava rääpäle.
Mielummin menen kaljalle!
ja NIIN valmis isäksi!!
Kun kerran kysyttiin. Ihan tavallainen äijä olen.
Tavallinen perusjuntti. Mutta kyllä mulle *illu silti maistuu.
Jos olisi tminun mieheni, olisin ihan samoin ristinyt sääreni, kun et ole selvästi lainkaan aikuistunut vaikka olet tullut isäksi. Onneksi minun mieheni kasvoi raskauden aikana isäksi, kuten minä äidiksi, niin saa sitä pil**akin ja seksielämämme pysyi kunnossa.
Saa sitä muualtakin. Ihan helppoa. Enkä enää lyö hynttyitä yhteen kenenkään naisen kanssa. Pimperoa pumppaan, ja kun tulee kysymystä vakiintumisesta, häippään. Näin se menee. Nytkin on kolme pimperoa kierroksissa.
Jos olet tyytyväinen, niin ohmeesti vaan kommentoit aloitusta. Taitaa totuus olla tarua ihmeellisempää.
Miksi valittaisin? Mähän vain vastasin, kun joku kysyi. Ei siitä pidä herneitä nekkuun ottaa. Ei kaikki vastaukset aina voi miellyttää.
Onhan se niin kurjaa, kun mies ei olekaan enää kaiken keskipiste, eikä vaimo-äidinkorvike jaksa samalla tavalla passata kuin aiemmin. Ihmeellistä, että avuton, vastasyntynyt lapsi tarvitsee enemmän huomiota...
Ja mies-isukki vetäytyy taka-alalle itse heti kun näkee ekan kakkavaipan. Helppo siitä tosiaan on jatkaa kaljalle, kun vastuuntunto pysähtyy omaan itseensä, eikä silläkään ole niin väliä. No, oma Ex-mieheni kyllä kertoi itse, kuinka hänen äitinsä toi aamupalan vuoteeseen miehen ollessa 20-v, osti tupakat miehen ollessa alaikäinen jne. Ihme että hän osasi itse edes takapuolensa pyyhkiä. Mutta sitä kaljaa tosiaan osasi ostaa, vaikkei mitkään muut kauppaostokset onnistuneetkaan.
Olen kuullut, että toisenlaisiakin isiä/miehiä on. Ei heitä pidä mitenkään erikseen kiittää, koska naistenkin 'hommia' pidetään itsestäänselvyyksinä, mut onnellisia ovat ne lapset, joilla isikin on vahvasti arjessa mukana alusta saakka mahdollisuuksiensa mukaan ja mahdollisen eronkin jälkeen ovat lapsistaan kiinnostuneita. Ehkä ongelma oli osittain siinä, et mies oli mua 11 v vanhempi ja luulin, että hän on jo päässyt yli rellestysvaiheesta ja valmis elämään arkea vaimon ja lasten rinnalla. Mut vaikka kuinka olisi yli 40v, ei se automaattisesti tarkoita että ihmisellä olisi sydämessään ja elämässään tilaa muillekin kuin itselleen.
ole valittamista niin mitä sitten?
"Koko elämä menee päin p-ers.että, kun kaiken huomion keskipiste on vain se huutava rääpäle.
Mielummin menen kaljalle! "
Noh, mutta toivottavasti kasvat vielä.
Se on sitä tasa-arvoa!
Aluksi ollaan tasa-arvoisia(???),mutta tilanne menee lopulta siihen,että naisesta tulee perheen pää ja mies jääkin siinä ajan myötä sivuun, voimatta asialle juuri mitään.Tämän laki sallii!
Se on kyllä semmonen juttu, että kyllä mies ihan itse vaikuttaa siihen miten osallistuu lapsen kasvatukseen ja sitä kautta perheen yhteisiin päätöksiin! Jos on tarpeeksi aikuinen harrastaa seksiä pitäisi myös ajatella vastuuta!
Minulla ainakin on ihana mies joka osallistuu vauvan hoitoon ja haluaa olla lapsen elämässä. Kantaa vastuun perheestä... Haluaa perheen parasta! Antaa välillä vaimolle omaa aikaa että vaimo taas jaksaa hoitaa kotia sillä aikaa kun mies on töissä.
Kasvakaa hyvät ihmiset ja miettikää oletteko valmiit kantamaan vastuu muustakin kun omasta itestänne!!
Tässä taas yksi hyvä esimerkki naisesta, joka ei muka pomota. Niin, vastuunkanto on sitä että NAISELLE annetaan omaa aikaa että tämä jaksaa omaa lastaan kun toinen on töissä. Entäpä miehen oma aika? Lasketaanko työssäkäynti miehen omaksi huvitteluksi?
Tämä keskustelu toisella palstalla kertonee kaiken oleellisen nykyäitien ajatusmaailmasta
http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WAR_perhe&p_p_action=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=2&_forum_WAR_perhe_action=viewThread&_forum_WAR_perhe_treeView=0&_forum_WAR_perhe_forumThreadId=10254&_forum_WAR_perhe_d-5873117-p=1&_forum_WAR_perhe_d-5873117-o=1
Tasa-arvohan miehen ja naisen välillä helposti johtaa siihen,että nainen alkaa pomottamaan.
Demokratiaahan on muutenkin vaikea toteuttaa tasapuolisesti - jollakin näyttää aina olevan enemmän oikeuksia kuin toisella.Ja se ei jää siihen.Alkaa vastatoimet.Joku ottaa pomon paikan.Ja naiseltahan se luonnistuu...
jotain ihan muuta kuin sitten todistitkaan. Meillä se kyllä menee niin, että molemmille on varattu omaa harrastusaikaa, mies on töissä päivät, minä töissä kotona. Eihän se nyt niin mene, että nainen on kotona lasten kanssa ja kun mies tulee väsyneenä töistä kotiin, nainen ottaa vapaata aikaa itselleen. Missä miehen vapaa-aika? Tsot, tsot, taidatkin olla juuri sitä mitä väität ettet ole, pomottaja.
tuota kirjoitusta niin, että miehellä ei olisi mahdollisuutta vapaa-aikaan. Yleensä se vain menee niin, että naiselle annetaan sitä aikaa (jos annetaan), mutta miehellä omaa aikaa on automaattisesti. Ei nainen voi vain ilmoittaa, että minä menen nyt sinne tai tänne yksin, mutta miehelle se on ilmoitusluontoinen asia. Kaikki se aika, mikä ei ole etukäteen sovittu äidille annettavaksi vapaa-ajaksi, on miehen aikaa ja mies itse päättää, minne silloin menee vai jääkö tällä kertaa kotiin.
Miehet?!
Sanoinko että meijän perheessä miehellä ei ole vapa aikaa? En edes puhunut siitä koska mielestäni se on itsestään selvyys hyvässä suhteessa!! Meillä mies harrastaa jalkapalloa ja käy jokasissa reeneissä ja peleissä mihinkä vaan työltään kerkee. Lisäksi käy kavereitten kanssa ulkona mm lätkämatseissa tai mitä ikinä huvittaakin.
Mutta hän osaa antaa aikaa myös äidille jonka tehtävä ei ole hoitaa YKSIN vauvaa ja kotia!
Ihan naisen henkisen ja fyysisenkin hyvin voinnin takia olisi tärkeää että nainen pääsee edes lenkille, jumppaan tai salille.. Ihmekkään kun naiset "rupsahtaa" lapsen jälkeen koska ei pääse enää huolehtimaan omasta hyvin voinnista joka on pitkälti kiinni vain siitä viittiikö isä hoitaa OMAA LASTAAN!!
Näin meidän perheessä jossa ei ole ongelmia turhasta!! Vaan olemme onnellisia ja voimme hyvin, yhdessä ja eriksee:)
kirjoituksesi kyllä ihan eri tavalla, mutta kiitos selvennyksestä. Sittenhän meitä on ainakin kaksi perhettä, joissa kaikki ovat tyytyväisiä.
Tuohon kannattaa hakea selitystä tilastokeskuksen asiantuntijoilta tai alan korkeakouluja käyneiltä täysinoppineilta. Vastaavantyyppisiin kysymyksiin löytyy aina runsaasti hyviä vastauksia, mitä laveampi kysymys sitä laajempi kirjo.
Itse voisin sanoa että lieneeköhän vika vain ja ainoastaan asenteissa, suurin osa nykypäivän ihmisistä ei osaa asennoitua semmoiseen elämäntyyliin, johon lapsi sopii. Esim. kuinka moni on valmis luopumaan tyystin alkoholista tai omista harrastukistaan? Kun on tottunut saamaan itse kaiken valmiina, ei enää osata antaa omille lapsille mitään. Onneksi asia ei nyt ihan kauttaaltaan näin ole, vaan on paljon paljon hyviäkin asioita joita ennen ei ollut, uskalletaan erota helpommin huonosta avioliitosta ja vaatia hyvää elämää.
Mutta vaatikaa hyvää elämää lapsillenne, sillä lailla saattaa itsekin saada jotain.
Nm. illalla kotoa myöhästynyt --> poju ehti jo mennä tuutimaan :(
Miksi tehdä lasta jos pelkää vapauden menevän..itsellä 4lasta ja sopien mamma kanssa molemmat saavat vapaata..ja otetaan vastuuta muutenkin yhdessä...
Tämän jokaisen miehen pitäisi tajuta!!
Jos sitten on niin tyhmä että vasten tahtoaan ryhtyy isäksi(toisin sanoen harrastaa seksiä) niin sitten pitäisi mukisematta ottaa vastaan sen tuoma vastuu!
Meillä hommat jaetaan tasan ja molemmat otetaan yhdessä vastuuta.
Lopulta kuitenkin minä olen pomo, ja näin se toimii erittäin mainiosti.
Toista ei saa kuitenkaan pompottaa eikä toiselle saa "mäkättää" pikkuasioista, molemmilla on omat aivot olemassa.
Tässä voisi kysyä myös naisilta, miksi pitää hommata lapsi, jos kaveri ei tunnu tarpeeksi kypsältä isän rooliin? Osa naisista haluaa sitoutua mieheen tekemällä lapsen heidän kanssaan, siinä sitä sitten itketään kun homma ei toimikaan..
Itse voi kokemuksesta sanoa, että yksi puolisella päätöksellä hankkia lapsi, ei ole ruusuinen tulevaisuus, loppu peleissä.
Vaimolle syntyy heti synnytettyään syvempi suhde lapseen ja vaimohan on joutunut muuttamaan elämäntapojaan jo raskausaikana. Alkoholi ja muut päihteet jääneet kuvioista. Vaimo ottanut enempi vastuuta ja, jos mies taas on jatkanut raskausaikana ja sen jälkeenkin entiseen malliin elämäänsä "kuin poikamies" ja ottanut kuppia ja mennyt miten lystää, on vaimolle tullut olo, että ei tuosta miehestä ole apua mihinkään, vaan päinvastoin, on olo kuin katsoisi kahden kakaran perään (mies on se toinen kakara). Siis lyhyesti: Jos mies ei lapsen myötä kasva ja ala ottamaan enempi vastuuta ja auta lapsen kasvatuksessa yms., niin suhde helposti kariutuu ja ERO tulee.