Olen varmaan viimeisen viikon yrittänyt soittaa kriisikeskukseen, saadakseni apua... joka päivä kuitenkin "epäonnistun", enkä USKALLA. Illalla aina päätän että huomenna soitan, ihan varmasti... mutta en siltikään uskalla.
Tänään on pitänyt soittaa, mutta en pysty.
Ja tänään on taas hieman parempi päivä, joten soittaminen tuntuu taas jotenkin turhalta. Eilen taas itkeskelin koko päivän.
En edes tiedä olenko masentunut, vai olenko vaan luonteeltani tällainen...
Tänään on pitänyt soittaa, mutta en pysty.
Ja tänään on taas hieman parempi päivä, joten soittaminen tuntuu taas jotenkin turhalta. Eilen taas itkeskelin koko päivän.
En edes tiedä olenko masentunut, vai olenko vaan luonteeltani tällainen...
Vastaukset 10
Vanhimmat
mikäli on masentunut,se ei ole mitään sellaista että on vähän allapäin joskus.Masennus on ettei mikään kiinnosta ei edes itsensä peseminen,kaupassa käynti eikä mikään.
En vaan tiedä olenko masentunut, vai olenko vaan jo niin tottunut olotilaani, jota on kestänyt ainakin jo 3-4 vuotta... en muista millainen olin ennen sitä. Ja negatiivinen ihminen olen ollut lapsuudesta saakka.
Olen aina väsynyt -> ei meinaa jaksaa oikein mitään, mikään ei oikein jaksa kiinnostaa, ahdistaa, pelottaa, mitään ei uskalla tehdä (esim. yksin meneminen kauppaan ahdistaa todella paljon), välillä itkettää, välillä ei jaksa itkeä, olen surullinen (ei ystäviä....), olen viillellyt itseäni (nyt en tosin vähään aikaan), itsetunto on nollissa, ja haluan kuolla!!!!!!!!!!!!
Se vaan kun joskus tulee niitä "parempia" päiviä, jolloin ei olo ole ihan niin kamala, vaikka aina se jossain siellä taustalla kuitenkin on, se ahdistus.
Ja kyllä mä ainakin vielä olen jaksanut "huolehtia itsestäni", käydä suihkussa, meikata, juuri siksi, että vihaan itseäni ja ulkonäköäni niin paljon etten voisi kuvitellakaan näyttäytyväni muille likaisena/haisevana (silloin harvoin kun poistun kotoa)... sitä yrittää tehdä kaikkensa ettei olisi niin vastenmielinen!
Niin, en tiedä... onko tämä masennusta vai mitä... mutta siis mistään pikku alakulosta ei kuitenkaan ole kyse.
Kyllä toi ihan masennukselta kuulostaa, kannattaa vaan ottaa itseäs niskasta kiinni ja soittaa sinne, vaikka onhan se varmaa vaikeeta, mut silti. tai sitte yrität puhuu perheelle tai varaat suoraa ajan lääkäriin. masennus vaa pahentuu mitä pidempään sä sitä pitkität. En oo mikään ekspertti näis asiois eikä täst mun viestist nyt paljo apuu taida olla mut ihan lohdutusmielessä laitoin :) Jaksele, kyl sä viel pääset takasi jaloilles, usko pois:))
Ehkä voisit lähettää sähköpostia sinne kriisikeskukseen?
Se olisi varmasti paljon helpompaa kuin soittaminen.
Jos olet jo useita vuosia ollut samanlainen
niin jo olisi korkea aika hakea apua.
Mistä tämä masennuksesi oikein alkoi,vai onko aina ollut semmoista?
Kirjoita minulle.
Voit kertoa että millaisia ongelmia sinulla on.
Spostiosoitteen löydät "galleria"-sivultani.
Siellä ei taida olla sähköpostia lainkaan... siellä sivuilla ei ainakaan mitään osoitetta ole... joten ei onnistu sekään :(
Tätä on tosiaan jo kestänyt melko kauan... monta vuotta. Mutta en mä tainnut ihan näin alamaissa lapsena olla... tai en minä tiedä... en muista.
voisitko vaan mennä käymään siellä?
Ehkäpä pääsisit suoraan vastaanotolle tai saisit sieltä ajan.
Tämmöisen löysin tässä netistä:
https://www.secure-tukinet.net/
No en mä uskalla sinne käymäänkään mennä, ihan yhtä vaikeaa kuin soittaminenkin.
Ahdistaa ja itkettää vaan :(
sun nyt pitäs uskaltaa tehä..ensin
soittaa sinne ja sitten mennä käymään.
Mitkä asiat sua nyt ahistaa?
Onko sulla sähköpostiosoitetta?
Kirjoita mulle: [email protected]
mulla oli sama ongelma mut olin jo siinä tilanteessa et on pakko mennä hakeen apua.sain oikeeta hoitoa,nyt elämä hymyilee.
Näin JUHANNUKSENA ?