Diagnoosini ovat kaksisuuntainen mielialahäiriö ja rajatilapersoonallisuus. Lääkkeet, terapia, sairaalahoidot eivät auta, sähköhoitoa en saa.
Tämänhetkinen ongelmani on lihavuus. Sisätautilääkärin ja ravitsemusterapeutin mukaan lihomiseni 20 kg/8kk johtui psyykelääkkeiden käytöstä.
Onko kyseessä psyykkinen vai fyysinen ongelma? Liikunta ja ruokavalio eivät riitä laihtumiseen (nyt 4kk elämäntapatarkkailua takana). Mitä hyötyä psykoterapiassa on valittaa ulkonäöstään, "vihaan kaksoisleukoja ja haluaisin vetää kaulavaltimoni auki niin siitä ongelmasta päästäisiin"?
Mielisairauden vuoksi ei voi saada laihdutuslääkkeitä, kiitos vaan, olenkin aina halunnut huumekauppiaaksi rahoittaakseni amfetamiinin käyttöä laihdutustarkoituksessa...
Tämänhetkinen ongelmani on lihavuus. Sisätautilääkärin ja ravitsemusterapeutin mukaan lihomiseni 20 kg/8kk johtui psyykelääkkeiden käytöstä.
Onko kyseessä psyykkinen vai fyysinen ongelma? Liikunta ja ruokavalio eivät riitä laihtumiseen (nyt 4kk elämäntapatarkkailua takana). Mitä hyötyä psykoterapiassa on valittaa ulkonäöstään, "vihaan kaksoisleukoja ja haluaisin vetää kaulavaltimoni auki niin siitä ongelmasta päästäisiin"?
Mielisairauden vuoksi ei voi saada laihdutuslääkkeitä, kiitos vaan, olenkin aina halunnut huumekauppiaaksi rahoittaakseni amfetamiinin käyttöä laihdutustarkoituksessa...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vai oliko tämä PROVO ? Alkas ihan tuntumaan yliammutulta> OHI MENI !
...niin hymy hyytyy. Alan olla oikeasti epätoivoinen, sairaalahoidostakaan ei ollut viimeksi hyötyä.
HYväksy itsesi > sairautesi, luonnollisena asiana > hyväksy muut ihmiset ja näe että olet veli/ SISAR MUIDEN JOUKOSSA. Mene mukaan johonkin sosiaaliseen ryhmään , jossa voi puhua > hyväksy muut siellä.
Vuorovaikutusta ihminen tarvitsee. > "Vierivä kivi ei sammaloidu?"
ne lääkkeet lihottaa,olen sen itse huomannut ja kannattaa käydä kävelyllä ja pyöräilemässä paino putoaa kyllä.
laihdutus lääkkeitä saa jos vain haluaa.
...niin paljonhan nyt on esillä ylipainoasiat. Älä sinä kuitenkaan kuuntele nyt niitä juttuja, masennut vain lisää ja tulet toivottomaksi.
Mielestäni sinulla on tässä nyt kaksi asiaa päällekkäin. Sinulla varsinaisesti on se psyykkinen vaiva, jota pyritty diagnosoimaan ja lääkitsemään, ja varmaan valvonta eli terapia- ja lääkärissäkäynnit sinulla hoituvat. Olet ennen kaikkia nyt huonossa kunnossa, et-terve psyyken rakaneeltasi. Varmasti sinussa kuitenkin on tosi paljon ihan hyvin toimivia kykyjä, taitoja, viehättävyyttä.
Tämän kaiken hässäkän päälle olet saanut ylipainon, jota nyt et meinaa enää jaksaa tajuta ja itsellesi hyväksi. Ei se ihme ole. Voisitko kuitenkin aikaa myöten alkaa olla sinut, että olet ylipainoinen (et todellakaan ole yksin!), mutta sen alla on varsinaiset kipusi, joiden hoito ja joihin avun saaminen on nyt ensiksi tärkeämpää. Sitten myöhemmin saat ehkä voimaaa liikuntaan ja hyvään syömistapaan, jolloin mahdollista keventyäkin ja sitä kautta piristyä.
En tiedä mitä sanoa, itseänikin kahlitsee ulkonäköasia, vienyt ja vie voimia koko elämän ajan. Jotenkin olen ajatellut, että olkoon sitten näin, tällä on jokin tarkoitus. Minulla sitten vastaavasti on kaikkea muuta erikoista ja 'parempaa kuin toisilla' -juttuja, joskus ehkä myös ulkonäkökompleksieni takia.
Sinä tarvitset ensin apua psyykellesi ja tulet varmaan saamaankin ja sen jälkeen sitten vasta paneudut enemmän ulkonaiseen figuuriisi. Yhtä aikaa näiden asioiden 'hoitaminen' on vaativaa. Sinä saatat myöhemmin tasaantua niin, että tukevoituminen lakkaa ja keventyminen saattaa alka ihan itsestään. Nuo aineenvaihduntajututkin ovat aika vekkuleita juttuja. Jos vois, hanki itsellesi nättejä, värikkäitä vaatteita, etsi oma persoonallinen tyylisi ja yritä hymyillä. Tiedän, masentuneena hymy on hyytynyt.