Hei!
Musta tuntuu jotenkin kauheen pahalta. Tiedän, että pitäisi olla onnellinen,koska paranemiseni on tosi pitkällä, syön edelleenkin terveellisesti, niinkuin´ortoreksia aikoina, mutta monipuolisemmi, eikä ruoka enää hallitse mua. Mun pitäisi olla kauhean onnellinen.
En kuitenkaan osaa. Nyt ku oon parantunut alkaa tajuta miten paljon syömishäiriö multa on vienyt.
Sosiaalisia suhteita, hedelmällisyyskyky(?) kaks vuotta menkat olleet poissa ja kaikista pinnallisin, mutta rakkain epäsuomalaisen paksu hiuskuontalo.
tottakai pitää olla onnellinen,että on elossa ynnä muuta.
Musta vaa tuntuu niin vitun epäreilulta,että juuri minä, joka en halunnut pahaa kenellekkää sai tälläsen hirveen häiriön!! Välillä tuntuu,että halkeaa tälläseen itsesääliin.
oon kuunnellut kauhutarinoita siitä, ettei tukka koskaa palautuis, eikä hedelmällisyyskykykää.
Kysymykseni siis olisikin, että osaisko kukaa neuvoa miten tulis toimia/ajatella tai tehä. Onko kellää vastaavanalaisia tunteita?
Musta tuntuu jotenkin kauheen pahalta. Tiedän, että pitäisi olla onnellinen,koska paranemiseni on tosi pitkällä, syön edelleenkin terveellisesti, niinkuin´ortoreksia aikoina, mutta monipuolisemmi, eikä ruoka enää hallitse mua. Mun pitäisi olla kauhean onnellinen.
En kuitenkaan osaa. Nyt ku oon parantunut alkaa tajuta miten paljon syömishäiriö multa on vienyt.
Sosiaalisia suhteita, hedelmällisyyskyky(?) kaks vuotta menkat olleet poissa ja kaikista pinnallisin, mutta rakkain epäsuomalaisen paksu hiuskuontalo.
tottakai pitää olla onnellinen,että on elossa ynnä muuta.
Musta vaa tuntuu niin vitun epäreilulta,että juuri minä, joka en halunnut pahaa kenellekkää sai tälläsen hirveen häiriön!! Välillä tuntuu,että halkeaa tälläseen itsesääliin.
oon kuunnellut kauhutarinoita siitä, ettei tukka koskaa palautuis, eikä hedelmällisyyskykykää.
Kysymykseni siis olisikin, että osaisko kukaa neuvoa miten tulis toimia/ajatella tai tehä. Onko kellää vastaavanalaisia tunteita?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mieti, etkö olekin kuitenkin sen piirun verran kypsempi, viisaampi ja elämää kokeneempi kuin ennen sairastumistasi? Uusi alkanut elämäsi ei ole paluu entiseen, vaan uusi uljas. Sinulla on jotain, mitä sinulla ei ennen ollut. Olet voinut menettää samalla jotain, mutta mieti, voisivatko uudet asiat olla sittenkin kullanarvoisempia kuin menetetyt?
En tiedä, miten fyysinen minäsi palautuu terveeseen, mutta henkinen minäsi on varmasti edennyt pitkälle.
Iloitse siitä, mitä olet saanut ja käytä niitä uuden elämäsi tukipilareina. "Tälläinen minä olen, elämä, näytä millaisena tulet"