Omakotitalo ensiasunnuoksi

ole juuri sen takia että saadaan yksittäisen perheen asumiskustannukset kuriin.Omakotitalossahan ei ole vastikemaksua joten pitää olla ne tonnit lompakossa jatkuvasti.Siis mikäli jotain sattuu.

muistaa, että jonkinlaista Remontti-Reiskan piirrettä kannattaa olla. Nääs jos joku paikka talossa tarvitsee paikkausta, teette sen itse tai sitten maksatte ulkopuoliselle tekijälle. Taloyhtiössä kulut jakautuvat kaikkien kesken. Todellakin kannattaa yrittää pitää "hätävararahastoa", se on ikävä jos talvipakkasella öljypoltin hajoaa ja talo alkaa kylmenemään...

Maksatte tosiaankin itse kaiken sen, mikä as.oyssä yleisimmin menee vastikkeen kautta, siis: lämmitys (suorasähkö/öljy/pelletti/kaukolämpö tms.), vesi kulutuksen mukaan, jätevesi, jätehuolto, kiinteistövero, palovakuutus, mahdollisesti tiemaksut jos "landella", nuohous vuosittain jos tulisijoja tai öljy/pellettilämmitys jne. Kaikki ei tule mieleen just nyt...

Työtä omakotitalossa on paljon, varsinkin verrattuna sellaiseen rivariin missä huolto ei ole talkoilla vaan jokin huoltoyhtiö tekee. Eli lumityöt, ajoteiden hiekoitus, kesällä piha eli ruohonleikkuu, muu siivous, puutarhanhoito, pensaiden ja puiden leikkaaminen, rännien siivous syksyllä jne jne. Ostetaan ruohonleikkuria, siimuria, kottikärryä, multaa, maalia, nauloja, porakonetta yms. hilavitkuttimia.

Sanotaan, että ok-talossa on koko ajan remonttitarvetta, ja että siinä vaiheessa kun saa homman valmiiksi, pitää taas jostain päin aloittaa. Esim. puutalo pitää maalata (sijainnista ja luonnonvoimien kulutuksesta riippuen) ehkä 10 - 15 vuoden välein.

Oletteko kumpikaan lapsuuttanne eläneet ok-talossa? Jos olette, muistelkaa mitä vanhemmat ovat touhunneet (luultavasti uhkailleet/kiristäneet/lahjoneet myös lapset esim. leikkaamaan nurmikkoa tai kitkemään kukkapenkkejä) tai vaikka jutelkaa heidän kanssaan.

Ok-talo ensiasunnoksi on järkevää, jos olette realistisin mielin ja valmiita siihen, että omaa panosta tarvitaan paljonkin. Oma rauha on ihanaa, ja lapsille yleensä tosi kiva kun on ulkona tilaa enemmän. Ja yleensä ok-talot ovat asumistiloiltaan väljemmät kuin vastaavan suuruiselle perheelle tarkoitetut rivarit.

Omakotitalo on sekä halvempi ylläpitää että myös hankkia, jos puhutaan neliöhinnasta. Mutta koska omakotitalossa tuppaa olemaan enemmän neliöitä, niin se tulee sitä kautta kalliiksi.

Ei omakotitalossa ole mitään sellaista kulua mitä et joutuisi vastikkeen kautta maksamaan myös asunto-osakeyhtiössä.

Taloyhtiössä lähes kaikki työt ostetaan lumen aurauksesta kattoremonttiin ja työhän ei ole Suomessa halpaa, joten tuota kautta tulee kustannuksia, joissa omalla työllä ok-asuja säästää melkoisesti.

Itse olen asunut omakotitalossa, mutta vaimoke ei. Tiedän nuo tarpeet pihan hoitoon sekä talon remontointiin. Ainoa ongelma on vaan se, että en ole remonttimiehiä ;) Pihahommat ovat rattoista puuhaa, etenkin jos piha on sopivan kokoinen...

Mutta tässä tulikin jo paljon sellaista asiaa, joita emme ole vielä edes tajunneet selvittää. Eli siis nuo kaikki kustannukset, joita eräs ystävällinen vastaaja luetteli pitkässä viestissää. Kiitokset siitä!

Aika joutavaa jorinaa nämä löperrykset täällä.
Omakotiasuminen on elämäntapa. Sen asumismuodon valinneen on tiedettävä etukäteen että sen mukana tulee yksi asia takuuvarmasti : tekeminen. Se ei lopu koskaan.

Tämä on eräs suurimmista yksittäisistä syistä myös omakotiasumisen suosioon. Osa ihmisistä haluaa hyötypuuhastelua päivästä toiseen, tekeminen pitää mielen virkeänä ja kunnon korkeana. Samalla se varmasti myös vituttaa etenkin niinä aamuina kun pihalla on ajotiellä puoli metriä lunta ja töihin pitäisi lähteä autolla. Mutta maksaa itsensä takaisin niinä aamuina kun istahdat pihalle kahvikupin kanssa, linnut laulaa ja huomaat että viime viikolla istuttamasi kasvit alkavat itämään.

Jos ei ole valmis tälläiseen elämäntapaan ei omakotiasumista voi edes harkita. Jollei sitten ole todella paljon rahaa jolla maksaa kaiken teettäminen muilla, mutta sitten pitää olla tosi rikas : taloudenhoita, puutarhuri, autokuski...

Oma asunto oli, tai siis on omakotitalo. Ja vieläpä vanha sellainen, jossa tekemistä riittää vaikka joka päivälle. Reilut neljä vuotta tässä ollaan asuttu ja aina tänne ollaan hymyssä suin töistä palattu. Molemmat meistä on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa omakotitalossa eikä kumpaan meistä ikinä tottunut siihen, että joku muu asuu meidän yläkerrassa. Opiskeluaika kuitenkin kerrostalossa sinniteltiin mutta alusta pitäen oli selvää, että omakotitalo hankitaan heti kun se on mahdollista. Toinen syy omakotitalon hankintaan ensiasunnoksi oli juurikin tuo mainitsemasi varainsiirtovero ja kolmas syy se, että ikää on kuitenkin jo hiukan kertynyt ja perheen lisäys tullut ajankohtaiseksi, eli ollut järkeä lähteä samanhintaiseen kerros/rivitalokolmioon. Nyt ainakin tila riittää kun neliöitä on käytössä 280. Saa muksut valloittaa yläkerran...

Eli, olet siis itse talkkari, rempparepa, hallituksen jäsen ellet peräti sen puheenjohtaja, omistaja ja ainoa rahoittaja. Toisin sanoen itse saat tehdä kaiken mutta kukaan ulkopuolinen ei tule sanomaan että ikkunaremppa alkaa ensi maanantaina. Mielestäni on paljon mukavampaa kun saa itse päättää suurien remonttien aikatauluista.

Kuluista vielä. Eli maksettavaksi tulee:
-Lämmityskulut (meillä öljy, app 2700 l/v)
-Vesi ja jätevesi (meillä menee noin 65 kuutiota/v)
-Vakuutukset(en edes muista mitä maksavat)
-Kiinteistövero. Vaihtelee kunnittain ja määräytyy hankintahinnan mukaan. (Meillä noin 250€/v)
-Sähkö, ellei kuulu lämmityskuluihin. (Eipä ole tullut seurattua muuta kuin että perusmaksut ovat enemmän kuin itse sähkölasku)

Noista kuluista kun otat selvää ennen talokauppoja niin olet jo hyvinkin käryllä missä mennään. Muistappa sitten ,että jos vanhaa taloa ostat niin aivan varmasti jossakin asiassa tulee takaisku. Kuuluu asiaan vanhojen talojen kanssa.

- kiinteistövero
- jätemaksut
- suuremmat sähkölaskut
- vastaatte itse kaikesta, eli jos jotain tapahtuu niin voitte joutua maksamaan kalliisti
- korkeammat vakuutusmaksut

Ota myös huomioon että ensimmäiset vuodet tulevat kalliiksi, koska joudut ostamaan aikamoisen määrän kaikenlaisia vempeleitä ja työkaluja.
Ja kun alat laittamaan taloa mieleiseksi remontoiminen ja puutarhan laittaminen ei sitten olekkaan mitään ihan halpaa touhua.

Toivottavasti olet myös todella kätevä käsistäsi?
Omakotitalo asuminen on myös harrastus. Koskaan ei et voi mennä sanomaan ettei ole mitään tekemistä! Aina on jotain korjattavaa tai kuntoon laitettavaa.

Se sitoo myös eri tavalla kuin rivitalohuoneisto. Taloa et voi vaan jättää tyhjilleen muutaman viikon lomareissun ajaksi. (tai ainakaan minä en uskaltaisi, muista en tiedä)

Mutta kaikekaikkiaan, minua ei kyllä enää saa asumaan rivitaloonkaan enää. Pikkasen jäi huono maku siitä.
Mutta kyllä tämä oma rauha on sen arvoista.

harkittiin vaihtoehtoa omakotitalo/rivitalo pitkään. Päädyimme rivitalohuoneistoon juuri tuon työmäärän takia. Olemme menevää sorttia, eikä omakotitaloa voi niin vain jättää, varsinkaan pitkäksi aikaa. Lisäksi vastuu kaiken toimivuudesta (lämmitystekniikka, ilmastointi, vesi- ja jätehuolto..) ei kiinnostanut. Rauhasta on ehkä liioiteltua puhua, varsinkaan uusilla omakotialueilla, jossa naapuri on melkein sylissä. Meillä se on rinnalla. Äänieristys on niin hyvä, että voisi kuvitella asuvansa omakotitalossa. Mitään ei kuulu läpi, puolin eikä toisin. Ja pihaa riittää, varsinkin näin päätyhuoneistossa, yhtiön järj.säännöt kun antavat päätypihat päätyasukkaiden käyttöön ja laitettaviksi hoitovastuuta vastaan. Eli kuin oma piha, joka rajoittuu puistoon, oma takapiha metsään. Nämä huomioon ottaen omaa rauhaa on kylliksi. Kaikki seikat tosin täytyy suhteuttaa toisiinsa. Omakotitalon rauha vs. työ ja vastuu.

Neliöitä on reilusti yli sata, 5 h ja keittiö, kahdessa kerroksessa. Talo on uusi, joten remonttihuolia esim. putkiremppa ei heti tule.

Varsinkaan vanhaan ok-taloon en lähtisi, sillä olen siskon kokemuksista viisastunut: loputon remppatyömaa yllätyksineen (alapohja homeessa -> tappelu myyjän kanssa kalliista korjauskuluista). Oli halpa ostaa, mutta helkutin kallis saada "asuttavaan" kuntoon. Ja vaikka hyvää työtä tekee, niin joistakin kohti kyllä näkee, että kyseessä on vanha talo -> ei vedä vertoja uudelle. Ja se työn määrä! Jotkut kai tykkää, mutta emme me.

Kyllä se on ihana illalla mennä nukkumaan omassa talossa. Vielä ihanampaa, jos tietää että tänään on tullut jotain tehtyä talon hyväksi.