Kuka vierelles jää ?

Ystävyyden turvaverkko kantaa silloin kun maailma murjoo. Yksi ystävä saattaa uupua, mutta kun heitä on useampia niin silloin syntyy ystäväpiiri, jossa voidaan jakaa niin ilot kuin surutkin.
Parhaita ovat ystävät, jotka eivät tuomitse vaan kuuntelevat ja auttavat. Ystävä sanoo totuudenkin suoraan ja antaa kärsimänsä loukkauksen anteeksi.
Luottamus on hyvin tärkeä elementti ystävyydessä.
Luottamuksen pettämistä ei hevin unohda. Silloin ystävästä tulee entinen ystävä.
Millaisena koette hyvän ystävyyden ja mitkä ovat olleet ystävyyden pahimmat karikot ?
11560
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Tulisitko kanssani kuulemaan aariaa Mozartin Taikahuilussa. Harmi etten päässyt Savonlinnaan enkä oopperaan kun se äskettäin esitettiin.
Voisimmeko olla Papagena ja Papageno ? Kukahan mahtaa ilmoittautua Yön Kuningattareksi.
Kai de Puulle varmaan sovitetaan kuninkaan viittaa, jos sellaista osaa siinä lie ?

Äänestä

Tulisitko kanssani kuulemaan aariaa Mozartin Taikahuilussa. Harmi etten päässyt Savonlinnaan enkä oopperaan kun se äskettäin esitettiin.
Voisimmeko olla Papagena ja Papageno ? Kukahan mahtaa ilmoittautua Yön Kuningattareksi.
Kai de Puulle varmaan sovitetaan kuninkaan viittaa, jos sellaista osaa siinä lie ?

Äänestä
  • Olisikohan sheriffimme "kaitsijapapin" näköinen ?
    Taikahuilun kuvasivulta löytynee kaikille mieleisiä osia. Kuningasta ei siinä ole - harmi !
    Olisin niin mielelläni sovittanut viittaa...

    Äänestä

  • Kai de Puu kirjoitti:

    Olisikohan sheriffimme "kaitsijapapin" näköinen ?
    Taikahuilun kuvasivulta löytynee kaikille mieleisiä osia. Kuningasta ei siinä ole - harmi !
    Olisin niin mielelläni sovittanut viittaa...

    Kuvat löytynevät osoitteesta: http://kolumbus.fi/philchoir/taikahuilu2

    Äänestä

Ystävyydessä on tärkeä luottamus,sen jos pettää siin mennee ystävyyskin. Sitte ystävyydestä viel etten olis sitä mieltä et totuutta pitäsi aina sannoo suoraa, pittää osata olla hienotunteinen, koska tottuudella voi myös loukata ystävää.

Minulla on ollut vain yksi nuoruus ystävä ja hän on jo kuollut. Nuoruus ystävän kanssa saa harvoin kulkea vanhuuteen saakka. Mite mukavaa olisi ollut jos minunkin ystävä olisi viellä rinalla. Ja voisimme muistella yhtessä nuoruus aikoja.

Muistelu on parasta kun sen saa tehdä samoja asioita kokeneen kera.

Äänestä

voihan sitä noin kirjoittaa kun on monta ystävää .
Ei ole noin helppoa kun on aivan yksinään ei ole ystävää sitä ainuttakaan .
ja on hyvä ettei olekkaan jos sekin uupuu vain en sellaist halua ystävälleni olla siis taakkana ettei itse enää jaksa .
Ei papagena kaikilla ole noin helppoa sun on vain helppoa sanoa noin .
Ja jos nyt sanot että mene jonnekin oopperaan ym konserttiin ym elokuviin sehän on ain yksin olemista ei siellä kukaan tule puhumaan mitään kaikki on omassa porukassaan vaan kuten kaikissa muissakin tapahtumissa.
Ei kukaan edes huomaa olenko vai enko ole vaikka kävelen tuolla keskellä kaupunkia ohi menee vain huomaamatta tai katsahtaen ja kävellen vain mitä sitä tuntemattomille puhumaan. eikä missään pankissa ruokakaupassa kukaan tule puhumaan sehän on vain että omat ostokset jamaksut vain hoitelee huomaa ehkä muttei huoma kuitenkaan ketään .
Näin voi vain olla tässä suomenmaassa ihminen aivan yksin vaikka keskellä ruuhkaa kulkisi vaikka keskellä mannerheimintietä menis no joo ehkä virkavalta vois tulla siinä vihaisena viemään tieltä pois ja siinähän oisit vain elämäsi mukavin hetki tavata edes sitte ne viranpuolesta välittäjät hetken ajan ihan kuin myös jossain sairaalassa ei sinusta välitä lääkärit ei hoitajat olet vain se ja se sairaus jota hoidetaan ja sen ajan pikaisesti välitettään ei se ole todellista välittämistä .
tällaista se on elämä kun on yksinäinen
Hyvää syksyä silti kaikille ja sinulle papagena ole onnellinen niistä ystävistä monista äläkä uuvuta heitä se on itsekästä vain

Äänestä
  • sie yksinäinen puhut just niinko minust tuntu jalmarin lähön jälkee. ihmisii oli kaupungis ja kyl vaik kuinka, mutta mite sitä yht äkkii saat sydän ystävän itelle, kelle vois puhhuu kaikki.

    nythä minul on kaik röörit auki, oon vapautunut niin et pystyn puhumaa aika paljo ihmiselle vaikkei iha sydän ystävä ookkaa.

    mut sillo meni monta vuotta ,tuntu et kukkaa ei nää minua, aattelin välil et voisin kulkee vaik ilkosillaa kaupungilla, vois ihmiset syrjäsilmäl vilkasta muttei, kukkaa tulis kysymää, miksei minul oo vaatteita.

    nuorna ihminen saap helpommin ystävii, mutta hyväks ystäväks tullaa vuosien saatossa.

    hyvän päivän tuttu jonka kans jutellaa tavatessa kute minul pankkineidin , tai rouvahan hää on ,oon tuntenu 13 vuotta.terveys sisaren samoin,bupin ovimestarin kuusivuotta ,koulutytön vuuesta-96 .

    hyö on ystävii joien kans jutellaa ko tavataa,nauretaa kerrotaa kuulumiset ja tietyst juorut.

    mut hyö ei kuitenkaa oo sydän ystävii,jolle mie puhusin ne perimmäiset asiat.

    ystäväni toivo on kuitenkii sellanen jolle oon puhunu kaik piennenmätkii ajatukset. mutta se ol sillo ko hää viel ryyppäsi.

    sillo hänen lähellee pääs niin ,et välil tuntu et hää on minun lapsein ,et myö ollaa ko yhtä sieluu.jotenkii hänelle kehtasi kertoo ko hää itsekin oli niin levällää.

    nyt ko hää raitistu, myö ollaa läheisii, mut semmosii herkii hetkii ei tuu ,et myö itkettäs kaulakkain,niinko sillon kauniina kesäsinä päivinä mentii kalliolle syömää eväitä.

    nyt hänen häissääkin hänel tuli kyynel silmää ko puhuttii yhes,mut hää yritti salata sitä ja kääntää päätä poispäin.

    on vahinko jos raitistuminen on vienny hänen herkyyen,mutta hänel on loppujen lopuks selvii päivii viel vajjaa vuos ja se on vähä,monen vuoskymmenien juomisen jälkee. et voiha hää viel palata entisellee.

    tärkeintä on toivon uusi elämä,hänen perhe onnensa et hää selviää elämässää vastasuuessakin.

    toivo saattaa käyvä tääl lukemas, mie toivonkin et hää osuis tähä kohtaa.on sitä minulkii jottain estoo täs asias, etten oo voinnu sannoo tätä hänel,meil on ko jokkuu näkymätön välissä.

    sie osasit niin hyvin sanoo tuon yksinäisyyen tunteet,minul on ne ollu.se tuntu aivan kamalalle.

    ja siksi mie oon onnellinen et minul on toivo ja oon löytänyt tämän palstan minne voip tulla koska vaa ja puhuu mitä vaan. elävää ystääkää ei voi ain vaivata.

    kiitos teille palstaliset mie oon niin hyvillää teistä jokkaisesta.

    Äänestä

  • señora lyyli kirjoitti:

    sie yksinäinen puhut just niinko minust tuntu jalmarin lähön jälkee. ihmisii oli kaupungis ja kyl vaik kuinka, mutta mite sitä yht äkkii saat sydän ystävän itelle, kelle vois puhhuu kaikki.

    nythä minul on kaik röörit auki, oon vapautunut niin et pystyn puhumaa aika paljo ihmiselle vaikkei iha sydän ystävä ookkaa.

    mut sillo meni monta vuotta ,tuntu et kukkaa ei nää minua, aattelin välil et voisin kulkee vaik ilkosillaa kaupungilla, vois ihmiset syrjäsilmäl vilkasta muttei, kukkaa tulis kysymää, miksei minul oo vaatteita.

    nuorna ihminen saap helpommin ystävii, mutta hyväks ystäväks tullaa vuosien saatossa.

    hyvän päivän tuttu jonka kans jutellaa tavatessa kute minul pankkineidin , tai rouvahan hää on ,oon tuntenu 13 vuotta.terveys sisaren samoin,bupin ovimestarin kuusivuotta ,koulutytön vuuesta-96 .

    hyö on ystävii joien kans jutellaa ko tavataa,nauretaa kerrotaa kuulumiset ja tietyst juorut.

    mut hyö ei kuitenkaa oo sydän ystävii,jolle mie puhusin ne perimmäiset asiat.

    ystäväni toivo on kuitenkii sellanen jolle oon puhunu kaik piennenmätkii ajatukset. mutta se ol sillo ko hää viel ryyppäsi.

    sillo hänen lähellee pääs niin ,et välil tuntu et hää on minun lapsein ,et myö ollaa ko yhtä sieluu.jotenkii hänelle kehtasi kertoo ko hää itsekin oli niin levällää.

    nyt ko hää raitistu, myö ollaa läheisii, mut semmosii herkii hetkii ei tuu ,et myö itkettäs kaulakkain,niinko sillon kauniina kesäsinä päivinä mentii kalliolle syömää eväitä.

    nyt hänen häissääkin hänel tuli kyynel silmää ko puhuttii yhes,mut hää yritti salata sitä ja kääntää päätä poispäin.

    on vahinko jos raitistuminen on vienny hänen herkyyen,mutta hänel on loppujen lopuks selvii päivii viel vajjaa vuos ja se on vähä,monen vuoskymmenien juomisen jälkee. et voiha hää viel palata entisellee.

    tärkeintä on toivon uusi elämä,hänen perhe onnensa et hää selviää elämässää vastasuuessakin.

    toivo saattaa käyvä tääl lukemas, mie toivonkin et hää osuis tähä kohtaa.on sitä minulkii jottain estoo täs asias, etten oo voinnu sannoo tätä hänel,meil on ko jokkuu näkymätön välissä.

    sie osasit niin hyvin sanoo tuon yksinäisyyen tunteet,minul on ne ollu.se tuntu aivan kamalalle.

    ja siksi mie oon onnellinen et minul on toivo ja oon löytänyt tämän palstan minne voip tulla koska vaa ja puhuu mitä vaan. elävää ystääkää ei voi ain vaivata.

    kiitos teille palstaliset mie oon niin hyvillää teistä jokkaisesta.

    Iloitsen Sinun syvällisistä mietteistäsi, joissa tuntuu elävä koettu elämä. Me mielellämme pakenemme elämän arkea erilaisiin illuusioihin.
    Tunnen itse usein saavani paljon juuri Mozartilta ja miksei Bachin musiikki parhaillaan saa unohtamaan arkisen harmauden.
    Viime päivinä omakohtaisena ilona tällä alueella olen kokenut erään lapseni ilmoitus ostaneensa digitaalipianon. Akustisen jätti hankkimatta "naapurisovun" vuoksi. Hän ei ole juuri pianoa kotonakaan soittanut vaikka jo lukioluokilla ollessaan voitti erään sävellyskilpailun. Itse sain nauttia oman "kotiorkesterin" soitannasta ja tietysti seuratessa opintojen edistymistä orkestereissa ja soolosoitannoissa.
    Taloudelliset ja muut syyt hieman estävät Savonlinnan ja oopperoissa käyntejä vaikka yhteiskunta maksaakin pääsylippujen hinnoista suuren osan.
    Elämä on parhaillaan kuin tämä syksyinen päivä; aurinkoa, pilvistä' ja luonto alkaa olla värikkäimmillään ja antaa sieni-, marja- ja hedelmäsatoaan....
    Yksinäisyys saattaa olla myös hyvin hedelmällistä ja
    antaa kun oikein oivaltaa. Ystäviä tulee myös auttaa ja hoivata kuin kauniita kukkasia, ettei pääse ravinnon puutteessa lakastumaan.

    Äänestä

  • señora lyyli kirjoitti:

    sie yksinäinen puhut just niinko minust tuntu jalmarin lähön jälkee. ihmisii oli kaupungis ja kyl vaik kuinka, mutta mite sitä yht äkkii saat sydän ystävän itelle, kelle vois puhhuu kaikki.

    nythä minul on kaik röörit auki, oon vapautunut niin et pystyn puhumaa aika paljo ihmiselle vaikkei iha sydän ystävä ookkaa.

    mut sillo meni monta vuotta ,tuntu et kukkaa ei nää minua, aattelin välil et voisin kulkee vaik ilkosillaa kaupungilla, vois ihmiset syrjäsilmäl vilkasta muttei, kukkaa tulis kysymää, miksei minul oo vaatteita.

    nuorna ihminen saap helpommin ystävii, mutta hyväks ystäväks tullaa vuosien saatossa.

    hyvän päivän tuttu jonka kans jutellaa tavatessa kute minul pankkineidin , tai rouvahan hää on ,oon tuntenu 13 vuotta.terveys sisaren samoin,bupin ovimestarin kuusivuotta ,koulutytön vuuesta-96 .

    hyö on ystävii joien kans jutellaa ko tavataa,nauretaa kerrotaa kuulumiset ja tietyst juorut.

    mut hyö ei kuitenkaa oo sydän ystävii,jolle mie puhusin ne perimmäiset asiat.

    ystäväni toivo on kuitenkii sellanen jolle oon puhunu kaik piennenmätkii ajatukset. mutta se ol sillo ko hää viel ryyppäsi.

    sillo hänen lähellee pääs niin ,et välil tuntu et hää on minun lapsein ,et myö ollaa ko yhtä sieluu.jotenkii hänelle kehtasi kertoo ko hää itsekin oli niin levällää.

    nyt ko hää raitistu, myö ollaa läheisii, mut semmosii herkii hetkii ei tuu ,et myö itkettäs kaulakkain,niinko sillon kauniina kesäsinä päivinä mentii kalliolle syömää eväitä.

    nyt hänen häissääkin hänel tuli kyynel silmää ko puhuttii yhes,mut hää yritti salata sitä ja kääntää päätä poispäin.

    on vahinko jos raitistuminen on vienny hänen herkyyen,mutta hänel on loppujen lopuks selvii päivii viel vajjaa vuos ja se on vähä,monen vuoskymmenien juomisen jälkee. et voiha hää viel palata entisellee.

    tärkeintä on toivon uusi elämä,hänen perhe onnensa et hää selviää elämässää vastasuuessakin.

    toivo saattaa käyvä tääl lukemas, mie toivonkin et hää osuis tähä kohtaa.on sitä minulkii jottain estoo täs asias, etten oo voinnu sannoo tätä hänel,meil on ko jokkuu näkymätön välissä.

    sie osasit niin hyvin sanoo tuon yksinäisyyen tunteet,minul on ne ollu.se tuntu aivan kamalalle.

    ja siksi mie oon onnellinen et minul on toivo ja oon löytänyt tämän palstan minne voip tulla koska vaa ja puhuu mitä vaan. elävää ystääkää ei voi ain vaivata.

    kiitos teille palstaliset mie oon niin hyvillää teistä jokkaisesta.

    Iloitsen Sinun syvällisistä mietteistäsi, joissa tuntuu elävä koettu elämä. Me mielellämme pakenemme elämän arkea erilaisiin illuusioihin.
    Tunnen itse usein saavani paljon juuri Mozartilta ja miksei Bachin musiikki parhaillaan saa unohtamaan arkisen harmauden.
    Viime päivinä omakohtaisena ilona tällä alueella olen kokenut erään lapseni ilmoitus ostaneensa digitaalipianon. Akustisen jätti hankkimatta "naapurisovun" vuoksi. Hän ei ole juuri pianoa kotonakaan soittanut vaikka jo lukioluokilla ollessaan voitti erään sävellyskilpailun. Itse sain nauttia oman "kotiorkesterin" soitannasta ja tietysti seuratessa opintojen edistymistä orkestereissa ja soolosoitannoissa.
    Taloudelliset ja muut syyt hieman estävät Savonlinnan ja oopperoissa käyntejä vaikka yhteiskunta maksaakin pääsylippujen hinnoista suuren osan.
    Elämä on parhaillaan kuin tämä syksyinen päivä; aurinkoa, pilvistä' ja luonto alkaa olla värikkäimmillään ja antaa sieni-, marja- ja hedelmäsatoaan....
    Yksinäisyys saattaa olla myös hyvin hedelmällistä ja
    antaa kun oikein oivaltaa. Ystäviä tulee myös auttaa ja hoivata kuin kauniita kukkasia, ettei pääse ravinnon puutteessa lakastumaan.

    Äänestä

  • Lähtisitkö kanssani oopperaan ? Käyn usein Helsingissä, mutta ooppera on jäänyt kovin vähäiseksi. Milloin aika ei sovi tai ei ole mieleinen esitys - joskus voisi ratkaisevan askeleen ottaa hyvä ystävä soittamalla tai nykäisemällä hihasta - lähtisitkö kanssani ?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Papagena kirjoitti:

Ystävyyden turvaverkko kantaa silloin kun maailma murjoo. Yksi ystävä saattaa uupua, mutta kun heitä on useampia niin silloin syntyy ystäväpiiri, jossa voidaan jakaa niin ilot kuin surutkin.
Parhaita ovat ystävät, jotka eivät tuomitse vaan kuuntelevat ja auttavat. Ystävä sanoo totuudenkin suoraan ja antaa kärsimänsä loukkauksen anteeksi.
Luottamus on hyvin tärkeä elementti ystävyydessä.
Luottamuksen pettämistä ei hevin unohda. Silloin ystävästä tulee entinen ystävä.
Millaisena koette hyvän ystävyyden ja mitkä ovat olleet ystävyyden pahimmat karikot ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu