Tottuvatkohan ikinä...

Voi murhetta... Meillä on 1,5 vuotias leikattu uroskissa, oikein rauhallinen ja kiltti... tuli meille ihan pentuna ja hyvin sopeutuivat koiriemme (5- ja 3-vuotiaiden kultaisten noutajiemme) kanssa. Nuoremman koiran kanssa jopa leikkivät... ajattelin kuitenkin, että otan kissalle kaverin ja niinpä "pelastin hävittämiseltä" 3-vuotiaan leikatun narttukissan..

Nyt on mennyt viisi päivää ja minkään valtakunnan lähentymistä ei ole tapahtunut kissojen kesken... aikahan on lyhyt, meneehän se muutenkin tutustumisessa, kun uuteen paikkaan tulee, mutta uusi tulokas on hyväksynyt ihmiset, jopa koirat, mutta ei kissaa.. uros kyllä uskollisesti yrittää lähestyä, mutta samassa alkaa murina ja jos lähelle uskaltaa, niin narttu sähisee ja ulvoo.. siitä uros välissä turhautuu ja sitten tarjotaan vähän "nyrkkiä",, mutta yleensä lähtee pois.. mitään kunnon rähinää ei ole ollut, muutamaa pikku takaa-ajoa lukuun ottamatta... onkohan mitään toiveita, että vielä ystävystyisivät ja voinko mitenkään edesauttaa asiaa, onko hyviä neuvoja ???

Molemmilla oli omat vessat ja ruokakupit, mutta otin toiset pois, kun samoja käyttivät kuitenkin..
8489
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

hei!

Maltti on valttia tässäkin asiassa.

Jo se että molemmat käyttää samaa vessaa, ja sama kippo ruokailuun kelpaa on paljon:)

aikuisilla kissoilla menee aikaa tottumiseen. Kokemusta on!! Hyvä että narttu on vanhempi!

Aikaa voit huoletta varata 2-3 viikkoa että lähentyvät toisiansa. Kun eivät käy kiinni toisiinsa, siis pyöri ympyrää pallona tapellen, uskon että he vain nyt etsivät paikkaa ja aikaa! onko kummatkin kastroituja? Sekin on mahdollista että "ystäviä" heistä ei tule ikinä. Eli oppivat elämään samassa huushollissa, ja jopa oleilevat samaan aikaan sohvalla, mutta eivät pese/pussaa/nuku sylikkäin koskaan! eikä se tarpeen olekkaan, kunhan kumpikaan ei masennu tai muutu agressiiviseksi kaikkea kohtaan, ei ole hätää!

Minulla on löytöeläintalosta otettu ensin n. 4 vuotias kastroitu narttu, luonteeltaan hyvin itseäninen ja itsetietoinen:) meni aikaa tottua meihin ja kotiimme. Vuoden päästä otimme 2- vuotiaan todella löllykän tytön:) voi sitä suhinaa ja ulinaa!! sitä kesti ainakin sen 2 viikkoa, ja vasta kuukauden päästä alkoivat syömään samasta kiposta. Nyt tästä on aikaa 3 vuotta, ja tälläkin hetkellä Iines ja Elli nukkuvat meidän sängyssä toisiinsa käpertyneinä:)

kaikki menee varmasti ihan hyvin! paijaa ja kehu kissoja, anna herkkuja, osta feliway-suodatin putputtamaan (SUOSITTELEN lämmöllä)
!!

kaunista kesää!

Äänestä
  • kannustavista viesteistä !! Toivotaan parasta, että tilanne muuttuu... äsken juuri sähinän kanssa juostiin peräkanaa sängyn alle, nyt ihan hiljaista ja kurkkasin varovasti, niin ovat toisistaan vajaan metrin päässä ja näyttävät nukkuvan! Se olisi kyllä ilon päivä, kun näkisin niiden pesevän toisiaan ja nukkuvan toisiinsa käpertyneenä.

    Kiitos tuosta vinkistä, kurvaan heti Mustiin ja Mirriin sitä hakemaan ja otan testaukseen, sekin juuri säälittää, että sekä koirilla että näillä kissoilla on stressitaso nyt varmaan kova..

    Äänestä

  • Anne-64 kirjoitti:

    kannustavista viesteistä !! Toivotaan parasta, että tilanne muuttuu... äsken juuri sähinän kanssa juostiin peräkanaa sängyn alle, nyt ihan hiljaista ja kurkkasin varovasti, niin ovat toisistaan vajaan metrin päässä ja näyttävät nukkuvan! Se olisi kyllä ilon päivä, kun näkisin niiden pesevän toisiaan ja nukkuvan toisiinsa käpertyneenä.

    Kiitos tuosta vinkistä, kurvaan heti Mustiin ja Mirriin sitä hakemaan ja otan testaukseen, sekin juuri säälittää, että sekä koirilla että näillä kissoilla on stressitaso nyt varmaan kova..

    hienoa!!!

    Jep, nyt kipin kapin M&M hakemaan feliway!! se auttaa juuri vastaaviin tilanteisiin, täysi teho alkaa 48h jälkeen!!

    t:se Ellin ja Iineksen äiti:)

    Äänestä

Kyllä varmasti tottuvat toisiinsa, ainakin yleensä niin tulee jossain vaiheessa tapahtumaan. Kunhan kissojen antaa sopeutua toisiinsa rauhassa eikä yritä pakottaa niitä olemaan esim. samassa huoneessa tms. Meidän tyttökissa sähisi ja "koulutti" äidin kädellä pientä poikapentua ekan viikon. Tokalla viikolla alkoivat jo vähän ottaa iisimmin mutta ei niitä voinut jättää kahdestaan kotiin ilman että pentu oli eri huoneessa. Kaipa ne vähän mittelivät ja kokeilivat että kumpi on kingi talossa, ja lopulta alkoivat sietää toisiaan. Tyttö oli kuitenkin ekat puoli vuotta niin stressaantunut pienemmästä että purki stressinsä meihin ihmisiin eikä halunnut olla missään tekemisissä meidän kanssa. Nyt kun pikkuisen tulosta on kohta vuosi, niin tilanne alkaa olla ohi. :)

Äänestä
  • Nyt sitten kävin tuon Feliway-jutskan ostamassa, toivottavasti jotain apua siitä on. Hinta oli Mustissa ja Mirrissä 45 euroa, ei ihan halpa, mutta jos se helpotusta tuo, niin hinta on pieni.

    Jäädään seuraamaan tilannetta...

    Äänestä

  • Anne-64 kirjoitti:

    Nyt sitten kävin tuon Feliway-jutskan ostamassa, toivottavasti jotain apua siitä on. Hinta oli Mustissa ja Mirrissä 45 euroa, ei ihan halpa, mutta jos se helpotusta tuo, niin hinta on pieni.

    Jäädään seuraamaan tilannetta...

    Meillä oli kans kovat tappelut alkuunsa kun nuori kolli tuli vanhan herramme kaveriksi kesällä. Nyt reilun kk ajan on ollut Feliway seinässä ja tappelut on huomattavasti vähentyneet ja kissat nukkuu ja loikoilee rauhallisesti.

    Äänestä

Sekin auttaa että silität ensin toista ja samalla kädellä kohta toista kisua ja päinvastoin. Kaverin haju tarttuu omaan turkkiin ja naapuri rupeaa tuntumaan tutummalta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anne-64 kirjoitti:

Voi murhetta... Meillä on 1,5 vuotias leikattu uroskissa, oikein rauhallinen ja kiltti... tuli meille ihan pentuna ja hyvin sopeutuivat koiriemme (5- ja 3-vuotiaiden kultaisten noutajiemme) kanssa. Nuoremman koiran kanssa jopa leikkivät... ajattelin kuitenkin, että otan kissalle kaverin ja niinpä "pelastin hävittämiseltä" 3-vuotiaan leikatun narttukissan..

Nyt on mennyt viisi päivää ja minkään valtakunnan lähentymistä ei ole tapahtunut kissojen kesken... aikahan on lyhyt, meneehän se muutenkin tutustumisessa, kun uuteen paikkaan tulee, mutta uusi tulokas on hyväksynyt ihmiset, jopa koirat, mutta ei kissaa.. uros kyllä uskollisesti yrittää lähestyä, mutta samassa alkaa murina ja jos lähelle uskaltaa, niin narttu sähisee ja ulvoo.. siitä uros välissä turhautuu ja sitten tarjotaan vähän "nyrkkiä",, mutta yleensä lähtee pois.. mitään kunnon rähinää ei ole ollut, muutamaa pikku takaa-ajoa lukuun ottamatta... onkohan mitään toiveita, että vielä ystävystyisivät ja voinko mitenkään edesauttaa asiaa, onko hyviä neuvoja ???

Molemmilla oli omat vessat ja ruokakupit, mutta otin toiset pois, kun samoja käyttivät kuitenkin..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu