hei!
Kerro omakohtaisia kokemuksia kuinka kollin luonne tms muuttui kastroinnin jälkeen?
kiitos:)
Kerro omakohtaisia kokemuksia kuinka kollin luonne tms muuttui kastroinnin jälkeen?
kiitos:)
miten kolli muuttuu?
kyseliäs
8376
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
En usko että kollilla ehtii olla kovin paljoa ominaisia luonteenpiirteitä, jos sen kastroi puolen vuoden iässä. Silloin kissa on vielä niin pentu että sillä on pennun kujeet joka suhteessa. Mutta ainakaan meidän kolli ei mourua eikä merkkaile, ja hyvin hyvin rauhallinen ja laiskahko se on. :) Tykkää nukkua eikä koskaan ole mihinkään kiire, ja tykkää läheisyydestä ja osoittaa rakkauttaan kehräämällä ja tarpomalla sylissä.
Ei se luonne varsinaisesti muutu, pääsee vaan paremmin esille kun ei enää tarvitse stressata tyttöjen perään huutelusta:)
Meillä kollipojat ovat tulleet sylivauvoiksi ja leikkisiksi, kuin olisivat pentuja jälleen. Lisäksi ruoka maistuu vähän liikaakin joten on pidettävä huolta että eivät pääse lihomaan. Mutta eivät nämä tietenkään kaikkiin kolleihin päde:)
Riippuu tosiaan kollin iästäkin. Jos nuorena kastroidaan eihän se vielä ole alkanutkaan kiinnostua tytöistä. Mun kokemukset kun on vaan siitoskäytössä olleista kolleista jotka on kastroitu selkeästi aikuisemmalla iällä.
meidän pojalta lähtee tänään kulkuset, on mettispoika ja muutenkin aivan ihanan rauhallinen ja lutunen:) tosin huomaa että alkaa olemaan "kollinelekitä" ja ruoka ei maistu kun tyttölöitä tekis mieli jallittaa!
Kyllä ne kollin elkeet osittain säilyy, ainakin meidän kollilla on ollu selkeesti piristymisen merkkejä keväällä, pitää hypätä ikkunasta toiseen ja tulee puheliaammaksi näin keväällä. Mutta ei mourua hullun lailla eikä ole mitään "häiriökäyttäytymistä". Mutta muutoin on kyllä aika veltto tapaus, sylissäkin kun on niin vaan roikottaa tassujaan ja on ihan lötkis. :)
Meidän kolli leikattiin noin 8 kk ikäisenä tässä alkukeväästä. Aivan yhtä paljon se ei enää mourua, mutta kyllä se vieläkin käy joinakin päivinä useaan otteeseen ulko-oven takana maukumassa päivän aikana ja viihtyy jatkuvasti parvekkeella kyttäämässä. Viedään noin joka toinen päivä ulos valjaissa eikä se meinaa ollenkaan riittää! Todella leikkisä siitä on tullut, melkein koko ajan menossa eikä sylissä jaksa viihtyä. Ainakaan rauhallisempaan päin ei siis kisu kauheasti muuttunut. Välillä me vitsaillaan, että leikkasko se lääkäri meidän kollilta jonkun lisäkiveksen vahingossa. x)
Meidän edellinen kolli muuten muuttui kans ihan villiksi ja hulluksi leikkauksen jälkeen. Sitä ennen se viihtyi sylissä ja oli oikee hellyydenkipeä puskuripässi, mutta leikkauksen jälkeen se ravasi ympäri taloa ja sai spurttikohtauksia ja hyppi seinille kirjaimellisesti. Eikä enää jaksanut sylittelyä ja halittelua yhtään. Kaippa oli niin kiva juosta ja kirmailla kun ei jalkovälissä ollut mitään painavaa. ;)
ei ole muuttunut miksikään!!helmikuussa oli operaatio ja en ole huomannut mitään muutosta, tosi peto on saalistamaan ja leikkii, kiehnää jne. ihan samalla tavalla.