Itse taidan olla todella ihastunut. En saa erästä henkilöä ajatuksistani; ajattelen häntä 24/7. Ja hänen ajattelemisensa tuo hymyn huulilleni ja ajattelen vain hänen katseitaan... Tiedän, ettei hänen puoleltaan luultavasti ole mitään. Hän on vain ystävällinen minulle, kuten minä hänelle. Miten voi unohtaa jonkun ihmisen? En halua ajatella häntä enkä hänen katseitaan. Haluan vain unohtaa. Rikon itseni... Lopullisesti. Kaikesta huolimatta hän tekee minut onnelliseksi - hyvin pienilläkin teoilla!
Ihastunut?
Nimetön...
305310
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
olla hälle ystävä? Kun kumminkin tulette hyvin toimeen ja saa sut hyvälle tuulelle.....
Olen itse ajatellut jo jonkin aikaa erästä ihmistä. Hän on tietämättään saanut mut hymyilemään ja olen ollut todella syvästi ihastunut häneen. Nykyään yritän vaan kovasti unohtaa häntä, koska koen tän ihastumisen olevan ykspuolista :( Mut miten sellasia ihania ja aitoja tunteita saa tapettua? En tiedä.. Tää on älyttömän vaikeeta!!!
Niinpä. Se on vaikeaa - tunteet ovat vaikeita! Se on todella ahdistavaa, kun koen, ettei hänellä ole minkäänlaisia tunteita minua kohtaan - korkeintaan platonisia! Mutta silti hän katsoo minua aina silmiin, kuten minäkin teen. Miksi elämä on niin vaikeaa? Miksi ei voi lukea toisten ajatuksia? Se olisi hauskaa.
Oletko varma, ettei hänellä ole tunteita sinua kohtaan? Kannattaisiko kysyä asiasta tai vihjaista tunteistasi. Itselläni ei olisi pokkaa... En halua pilata mitään, esim. hyviä välejä häneen. Tarkoitan, jos minulla edes on minkäänlaisia välejä häneen. Ystävyyskin riittäisi tosin, mutta se saattaisi muotoutua hankalaksi enkä tiedä, haluaisiko hän edes olla ystäväni.
häneltä mitä mieltä hän on ... hui, se ois kauheeta, jos joku osais lukee ajatuksia :D
voi mitenkään ottaa yhteyttä ja kertoa.. En edes tiedä mitä sanoisin. Ja toiseks oon melko varma, että sillä toisella ei oo minkäänlaisia tunteita mua kohtaan. Mut kertominen vois tosin auttaa tähän tuskaan... Ehkä kivi tippuis sydämeltä. Mut mut,,,,
Mut oisko teillä vielä toivoa :) Voisitko vielä harkita sitä kertomista? Pokkaa pitää aina olla!
pihaa pestessä
Minäkin olen ystävällinen eräälle ja hän minulle, silti minusta tuntuu, että kyse on muustakin kuin ystävyydestä...
olla sun ystäväsi, haluan olla sun tyttöystävä! ;)
tunnen samoin, ja yhtä lailla epäroin sinun tunteittesi suhteen, mitäs tilanteelle tehtäisiin?? ;)
sun poikaystäväsi.......soita mulle!!!
muuten naiselle vai miehelle?
Miehelle tarkoitettu. Tuskin hän täällä kuitenkaan käy - epäilen sitä!
jos hän kävisi ja tunnistaisi sut?
En usko, että hän tunnistaisi minut ensimmäisestä viestistäni. Ja mikäpäs siinä. Saisipahan ainakin tietää tunteistani, jolloin tälle kaikelle tulisi loppu tai suuri alku. Joko hän ehkä uskaltautuisi tunnustamaan myös mahdolliset omat tunteensa tai tekisi selväksi, ettei meidän välillämme tule koskaan olemaan yhtään mitään - vain platoninen suhde, joka ei merkitse mitään. Mutta sen uskon, että romahtaisin surusta tai onnesta, jos hän joku kaunis päivä tulisi ja kertoisi kaiken: hyvät tai pahat uutiset. Sen tiedän.
hänelle itse? Asia ei enää vaivaisi sua. Olisit tehnyt voitavasi.
Jos olisi tarpeeksi pokkaa. Ehkä pitäisikin, koska hänen takiaan en saa nykyisin untakaan kovin hyvin; hyvä jos pystyn edes nukkumaan tai keskittymään yhtään mihinkään kunnolla. Mutta, toivon että ihastukseni on ohi menevää... Kuitenkin pelkään, että pikkuhiljaa tunteeni ovat syvenemässä. No, mutta, elän päivän kerrallaan. Katsotaan, mikä kohtaloni on. Onko se hän vai joku toinen?
Ikävä taas on pysyvä taakka. Sulla ei ole kuin voitettavaa. Tsemppiä. Jos toisellakin on tunteita sua kohtaan, on aivan sama miten sä ne tuntees toiselle ilmaiset. Kaikenlainen ilmaisu on silloin tervetullut. Paitsi tietenkin negatiivinen, kuten kiukuttelu, vittuilu jne.
Heh, miten paljon tämmösiä onkaan.. Kai kaikki tarvitsisi aika paljon lisää itseluottamusta ja kykyä unohtaa se torjutuksi tulemisen häpeä etc nopeasti jälkeenpäin.
Itekin oon samassa tilanteessa: yhtä tyyppiä katellut jo jonkin aikaa, en vähän aikaan olekaan ollut näin ihastunut kehenkään. En tiedä, mitä sen päässä liikkuu: katseita on ollut puolin ja toisin, mutta tietenkin musta vaan tuntuu, että juuri sen kanssa on ollut paljon katsekontaktia, koska siihen oon eniten keskittynyt. Katsellut salaa kun olisi pitänyt tehdä jotain muuta. Enkä ole edes kokonaista lausetta - ainakaan mitään järkevää - sen kanssa vaihtanut.
Mutta parasta tai pahinta on se, että tiedän, että ei kulu enää kauankaan siihen, kun mitä todennäköisemmin tulee ainakin jonkin verran siihen tutustuttua. Sen verran tullaan aikaa viettämään yhdessä. Ehkä edes ystäviksi tultaisiin, jos ei muuta.
Olen todella ihastunut erääseen mieheen, enkä saa mielestäni häntä ja hänen ihania katseitaan... En tiedä hänen tunteistaan, mutta katseista päätellen hänkin vaikutti olevan kiinnostunut. Nyt en vain taida nähdä häntä enää pitkään aikaan :( Se siitä sitten. Mutta miten voisin unohtaa hänet, ja ne ihanat katseet...
mulla taas Pyörii Monet Tytöt mielessä
Katselen häntä, hän minua - välillä hyvinkin avoimesti! En tiedä, miksi en saa katsettani irti hänestä, jos hän sattuu olemaan lähelläni tai samassa huoneessa. Tunnen kipinöiden lentelevän; se on käsinkosketeltavissa - ainakin omalta puoleltani. Minäkään en taida nähdä häntä pitkään aikaan; toivottavasti en kuole ikävään.
En ole unohdettavissa, joten turha yrittääkään :) Saman olen jo todennut sinusta - kaltaistasi kauneutta on mahdotonta sulkea mielestään, toivotonta edes yrittää. No, päivä kerrallaan. Eräs asia vain jäi kaivertamaan, miksi molemmille lopulta riitti vain ne katseet?
Sano sinä. Mistä olet saanut päähäsi, että olen ihastuksesi kohde? En luultavasti ole se, joten... Haluaisitko sitten jotain enemmän?
http://www.imeem.com/people/omVc7iJ/music/DgDdts12/the_rubyz_in_my_life_i_dont_wanna/
tarkoitettu alkuperäiselle. Anteeksi!
se mies olla minä?
viestisi oli tarkoitettu?
miksi et näe häntä pitkään aikaan..
tosin myös surulliseksi. Ne pienet ilonhetket, joita välillä hänen vuokseen tunnen, tulevat silloin, kun sitä vähiten odotan. Eilen olin tosin koko päivän kuin seitsemännessä taivaassa - kiitos hänen! Ei edes hänen lähtönsä töistä tehnyt minua surulliseksi, koska tiedän että tulen näkemään hänet - tänään viimeistään!
hän teki minut onnelliseksi. Vain olemassaolollaan. Huomasin, kuinka hän minut nähtyään tuli hieman hermostuneeksi. En tiedä, mitä se oli, mutta katsekontaktia hän tosin vältteli, vaikka katseemme hetkeksi kohtasivatkin. Toivon, että hän on ajatellut minua kuten minä häntä. Toivon, ettei hän saa minua pois ajatuksistaan; silloin ainakaan hänen ajattelemisensa ei olisi turhaa, koska hänella myös saattaa olla tunteita minua kohtaan. Silloin olisi pieni toivonkipinä siitä, että tulevaisuudessa meistä tulisi jotakin ihanaa...
Olenkohan kuvitellut kaiken omasta päästäni? Vai tunteekohan hän minua kohtaan jotakin suurempaa: vihaa, rakkautta, ihastumista...? Vai olenko hänelle vain yhdentekevä: yksi ihminen muiden joukossa? Pelkään, etten sitä koskaan saa tietää.
http://www.imeem.com/groups/5mPyC7Jd/music/WEoZDJSZ/carrie_underwood_twisted/
http://www.imeem.com/groups/5mPyC7Jd/music/GSMv-8sl/carrie_underwood_i_told_you_so/
Olen jo jonkin aikaa miettinyt, onko eräs henkilö ihastunut minuun? Itse en pidä hänestä - tai siis pidän hänestä ystävänä ja tosi mukavana sellaisena, mutten muuten. Olemme oikein hyvissä väleissä - hänen isänsä ja minun äitini ovat ystäviä - ja vietämme paljon aikaa yhdessä sisaruksiemme kanssa. Välillä hän kuitenkin vaikuttaa jotenkin syvälliseltä ja sellaiselta, heittelee katseita, hymyjä, läheisyyttä... En haluaisi loukata häntä kyllä mitenkään.