Hermanni tässä puuttuu käytäntöön taloyhtiön taholta.
Yleisin riita taloyhtiöissä tulee taloyhtiön ja asukkaan vastuun piiristä.
Yleisin käsitys tuntuu olevan se, että taloyhtiö joko tekee turhia remontteja tai sitten ei remontoi laisinkaan.
En väitä, että tämä olisi mitenkään helppo asia ratkaista.
MUTTA! On olemassa tähänkin ratkaisu, se on asiantuntijan sana. Aina on muistettava se seikka, että talon rakenne ja ajankohta ovat hyvin ratkaisevia. Yleensähän kaikki rakenteissa vanhenee ja rapistuu saman aikaisesti. Kiistan kohteina on yleisesti kylpyhuoneet, parvekkeet ja yhtiön sosiaalitilat.
Nyt jos tarkastelun kohteeksi otetaan esim. kylpyhuone. Jokainen kai ymmärtää, että 15 - 20 v. päästä, on aika tarkastella kylppärin kuntoa. Ei yksistään se, että kaikki on kunnossa, ratkaise kylppärin remonttia. On selvää, että jos kh. on 20v. vanha, on se jo tavallaan aikansa elännyt. Tässäkin kohtaa korjauksen syynä on ajantasalle saattaminen.
Suurinvirhe tehdään, jos odotetaan kunnes alkaa ensimmäiset vesivahingot ilmestyä, silloin ollaan jo pahasti myöhässä.
Toinen tarkastelun kohde on parveke. Lasituksen puuttuminen näkyy parvekkeen sisäpuolisesssa kunnossa. Jos tarkastellaan lasituksen hyötyjä, niin se on selvää, että hyödyt koskettavat myös taloyhtiötä. Ensinnäkin, lasitus säästää taloyhtiölle kuuluvia osia. Lämmönsäästö on myös olennainen asia. Kaikkista suurin hyöty on kuitenkin asukkaalla asumisviihtyvyydessä. Talon arvo säilyy ja jopa lisääntyy lasituksen myötä.
Viimeisin, mutta tärkein. Taloyhtiöön kuuluu aina sellaisiakin asukkaita, jotka joko nuukuuttaan tai köyhyyttään, vastustavat kaikkea kehitystä taloyhtiössä. Oikein toimiva taloyhtiön hallitus, ei kuitenkaan anna tällaisten seikkojen vaikuttaa taloyhtiön olemassaolon pääasialliseen kuntoon.
kumpa muistaisimme, että taloyhtiö on meidän kaikkien omaisuutta. Taloyhtiön "terveys" on meidän asiamme. myös korjausten ajankohtaisuus on hyvin tärkeä, sillä jo yhtiölakikin määrittää, että taloyhtiöta on hallittava niin, että sen arvo säilyy. muistakaa tämä, kun seuraavalla kerralla taloyhtiön kokouksessa moititte hallitusta liian innokkaasta korjaus toimesta.
Yleisin riita taloyhtiöissä tulee taloyhtiön ja asukkaan vastuun piiristä.
Yleisin käsitys tuntuu olevan se, että taloyhtiö joko tekee turhia remontteja tai sitten ei remontoi laisinkaan.
En väitä, että tämä olisi mitenkään helppo asia ratkaista.
MUTTA! On olemassa tähänkin ratkaisu, se on asiantuntijan sana. Aina on muistettava se seikka, että talon rakenne ja ajankohta ovat hyvin ratkaisevia. Yleensähän kaikki rakenteissa vanhenee ja rapistuu saman aikaisesti. Kiistan kohteina on yleisesti kylpyhuoneet, parvekkeet ja yhtiön sosiaalitilat.
Nyt jos tarkastelun kohteeksi otetaan esim. kylpyhuone. Jokainen kai ymmärtää, että 15 - 20 v. päästä, on aika tarkastella kylppärin kuntoa. Ei yksistään se, että kaikki on kunnossa, ratkaise kylppärin remonttia. On selvää, että jos kh. on 20v. vanha, on se jo tavallaan aikansa elännyt. Tässäkin kohtaa korjauksen syynä on ajantasalle saattaminen.
Suurinvirhe tehdään, jos odotetaan kunnes alkaa ensimmäiset vesivahingot ilmestyä, silloin ollaan jo pahasti myöhässä.
Toinen tarkastelun kohde on parveke. Lasituksen puuttuminen näkyy parvekkeen sisäpuolisesssa kunnossa. Jos tarkastellaan lasituksen hyötyjä, niin se on selvää, että hyödyt koskettavat myös taloyhtiötä. Ensinnäkin, lasitus säästää taloyhtiölle kuuluvia osia. Lämmönsäästö on myös olennainen asia. Kaikkista suurin hyöty on kuitenkin asukkaalla asumisviihtyvyydessä. Talon arvo säilyy ja jopa lisääntyy lasituksen myötä.
Viimeisin, mutta tärkein. Taloyhtiöön kuuluu aina sellaisiakin asukkaita, jotka joko nuukuuttaan tai köyhyyttään, vastustavat kaikkea kehitystä taloyhtiössä. Oikein toimiva taloyhtiön hallitus, ei kuitenkaan anna tällaisten seikkojen vaikuttaa taloyhtiön olemassaolon pääasialliseen kuntoon.
kumpa muistaisimme, että taloyhtiö on meidän kaikkien omaisuutta. Taloyhtiön "terveys" on meidän asiamme. myös korjausten ajankohtaisuus on hyvin tärkeä, sillä jo yhtiölakikin määrittää, että taloyhtiöta on hallittava niin, että sen arvo säilyy. muistakaa tämä, kun seuraavalla kerralla taloyhtiön kokouksessa moititte hallitusta liian innokkaasta korjaus toimesta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kylpyhuoneissa on muistettava, että vesieristyksiä alettiin vaatia määräyksissä vasta 90-luvun puolessavälin, elikkä sitä ennen rakennetut kylpyhuoneet eivät käytännössä ole vesieristettyjä.
Yleensä muovimatto ja tapetti toimi aiemmin vesieristeenä. Muistaakseni niiden rakenteellinen käyttöikä on noin 10 - 15 vuotta. Tämän jälkeen alkaa vuotoja syntyä.
Itselle ei tule mieleen mitään.
Jos asukasta ei pintamateriaali miellytä, tällöin jokainen voi tehdä/teettää remontin itse omalla kustannuksella. Se on ainoa tasapuolinen vaihtoehto. Meillä on yhtiössä 30 v vanhoja, alkuperäisiä kylppäreitä. Ensimmäiset yksittäiset remontit tehtiin 5 v sitten ja niitä tehdään vuosittain tarpeen mukaan. Osa on tehnyt remontin itse, toiset jo varmaankin 15 v sitten. Nyttemmin vaikka varsinaista vikaa ei olisikaan, yhtiö ottaa osaa maksamalla aineet ja tarvikkeet asukkaan itse tekemään remonttiin. Kattavia kosteiden tilojen kuntokartoituksia on tehty pari kertaa. Asukkaita on ohjeistettu pitämään itsenäisesti silmällä rakenteita. Meillä tämä malli on toiminut hyvin.
Omatomisessa korjaamisessa piilee ase vaara, että ase tehdään väärin. Nykyaikana kriiteerit kh. remonteissa ovat korkeat. Kuka vaan ei niitä remontteja saa mennä tekemään.
Paljon on tehty kh:ssa remontti niin, että on vanhan muovimaton päälle laitettu laatta ja se on virhe, joka saattaa johtaa siihen, että muovi haurastuu ja silloinhan ei puhuta mistään vesieristyksestä.
Taloyhtiöhän on vastuussa oikeasta rakennustavasta ja näin ollen se on myös vastuussa siitä, että työ tulee tehdyksi oikein.
Meillä taloyhtiö teki kerralla kaikki kh:t kuntoon (ikää oli jo muutamakymmenevuotta) Näin taloyhtiö takasi tasapuolisen kohtelun ja oikean rakennustavan. Kaikki asukkaat ovat tyytyväisiä.
Se tosiaan auttaa, jos asukkaat pitävät silmänsä auki kosteiden tilojen suhteen. Tosiasia kuitenkin on, että se vaatii asiantuntijan, koska vesi menee pienestä reijästä ja eivät kaikki asukkaat ole siihen koulutetut.
Mielestäni taloyhtiön tulisi tarkistuttaa huoneistojen märkätilat silloin sällöin ja jos tarvetta on, suorittaa itse märkätilojen korjaukset. Jos asukas haluaa laatoittaa pinnat, niin maksakoon erotuksen mikä syntyy kalliimista aineista kuin on muovimatto.
Jos korjaukset jätetään asukkaiden kontolle, saattaa olla, että "kyläseppä" tekee työn ja asukas maksaa jälkikäteen tehdystä "sudesta". Tämä useinkin johtuu remontin kalleudesta, ja tietämättömyydestä.