Ilta-Sanomat 15.5.2008, s. 6
"Espoolaisperhe oli ottanut pojan nelivuotiaana lastenkodista huostaansa. Kasvattipojan mielessä vuosikymmeniä kasvanut katkeruus johti yrittäjänä elämäntyönsä tehneen 81-vuotiaan eläkeläisen raakaan surmaan Espoossa viime marraskuussa.
- Nuorena hän kuritti minua, nyt vanhempana hän ei ole huomioinut minua mielestäni tarpeeksi, hän jatkoi. Olen jäänyt katkeraksi, kun minut potkittiin pois perheestä ja jätettiin ilman niitä rahoja, jotka kuuluivat minulle, 42-vuotias epäilty kertoi poliisille.
Murrosiän kynnyksellä poika alkoi ajautua ongelmiin, joka johti suuriin erimielisyyksiin isän ja pojan välillä. Perheen äidin kuoltua isä joutui laittamaan nuorukaisen poikakotiin. Mies oli vihainen myös siitä, että varakas kasvatti-isä oli rakennuttanut tyttärilleen isot kivitalot mutta jättänyt hänet ilman.
Sisar myönsi, että isä oli kasvatusmetodeissaan vanhanaikainen, mutta tämä oli myös yrittänyt ratkoa pojan karikkoja parhaansa mukaan. Isä oli mm. antanut rahaa ja auttanut asuntojen hankkimisessa. 42-vuotiaan mielestä tämä ei riittänyt. Viime vuosina hän kärtti myös avustuksia, jotka perhe oli aikanaan saanut pojan hoitomaksuina. Isä ei tähän suostunut.
Viha ajoi miehen epätoivoisiin tekoihin. Vuosituhannen alussa hän murtautui isänsä taloon yöaikaan, koska oli ollut loukkaantunut siitä, ettei hän saanut kutsua tärkeisiin perhetapahtumiin. Murtoretkellä hän kertoi syöneensä, juoneensa ja uineensa talon uima-altaassa.
Sisaren mukaan miehen viha kasvoi viime vuosina, ja hänellä oli tuomio isän pahoinpitelystä. Siitä huolimatta sisarukset pitivät 42-vuotiaaseen yhteyttä ja jaksoivat kärsivällisesti kuunnella hänen katkeria sanojaan.
- Syytän tästä teosta osittain yhteiskuntaa, koska en ole saanut asianmukaista hoitoa mielenterveysongelmiini, syytetty totesi.
Espoon kihlakunnansyyttäjä Marianna Semi vaati 42-vuotiaalle elinkautista vankeutta kasvatti-isänsä murhasta. Hänen mukaansa teko oli sekä erityisen raaka että harkittu. Syytetty myöntää teon tappona.
Syytetty ei eilen oikeudessa suostunut kertomaan isäsuhteestaan tai marraskuisista tapahtumista sanallakaan. Sen vuoksi oikeus päätti passittaa miehen vankilapsykiatrian tarkistettavaksi, vaikka hänelle on juuri tehty mielentilatutkimus. Sen mukaan mies oli teon tehdessään syyntakeinen.
Uhrin tytär vaatii syytetyltä 8000 euron korvausta henkisestä kärsimyksestä.
Asian käsittely jatkuu oikeudessa 26. toukokuuta."
"Espoolaisperhe oli ottanut pojan nelivuotiaana lastenkodista huostaansa. Kasvattipojan mielessä vuosikymmeniä kasvanut katkeruus johti yrittäjänä elämäntyönsä tehneen 81-vuotiaan eläkeläisen raakaan surmaan Espoossa viime marraskuussa.
- Nuorena hän kuritti minua, nyt vanhempana hän ei ole huomioinut minua mielestäni tarpeeksi, hän jatkoi. Olen jäänyt katkeraksi, kun minut potkittiin pois perheestä ja jätettiin ilman niitä rahoja, jotka kuuluivat minulle, 42-vuotias epäilty kertoi poliisille.
Murrosiän kynnyksellä poika alkoi ajautua ongelmiin, joka johti suuriin erimielisyyksiin isän ja pojan välillä. Perheen äidin kuoltua isä joutui laittamaan nuorukaisen poikakotiin. Mies oli vihainen myös siitä, että varakas kasvatti-isä oli rakennuttanut tyttärilleen isot kivitalot mutta jättänyt hänet ilman.
Sisar myönsi, että isä oli kasvatusmetodeissaan vanhanaikainen, mutta tämä oli myös yrittänyt ratkoa pojan karikkoja parhaansa mukaan. Isä oli mm. antanut rahaa ja auttanut asuntojen hankkimisessa. 42-vuotiaan mielestä tämä ei riittänyt. Viime vuosina hän kärtti myös avustuksia, jotka perhe oli aikanaan saanut pojan hoitomaksuina. Isä ei tähän suostunut.
Viha ajoi miehen epätoivoisiin tekoihin. Vuosituhannen alussa hän murtautui isänsä taloon yöaikaan, koska oli ollut loukkaantunut siitä, ettei hän saanut kutsua tärkeisiin perhetapahtumiin. Murtoretkellä hän kertoi syöneensä, juoneensa ja uineensa talon uima-altaassa.
Sisaren mukaan miehen viha kasvoi viime vuosina, ja hänellä oli tuomio isän pahoinpitelystä. Siitä huolimatta sisarukset pitivät 42-vuotiaaseen yhteyttä ja jaksoivat kärsivällisesti kuunnella hänen katkeria sanojaan.
- Syytän tästä teosta osittain yhteiskuntaa, koska en ole saanut asianmukaista hoitoa mielenterveysongelmiini, syytetty totesi.
Espoon kihlakunnansyyttäjä Marianna Semi vaati 42-vuotiaalle elinkautista vankeutta kasvatti-isänsä murhasta. Hänen mukaansa teko oli sekä erityisen raaka että harkittu. Syytetty myöntää teon tappona.
Syytetty ei eilen oikeudessa suostunut kertomaan isäsuhteestaan tai marraskuisista tapahtumista sanallakaan. Sen vuoksi oikeus päätti passittaa miehen vankilapsykiatrian tarkistettavaksi, vaikka hänelle on juuri tehty mielentilatutkimus. Sen mukaan mies oli teon tehdessään syyntakeinen.
Uhrin tytär vaatii syytetyltä 8000 euron korvausta henkisestä kärsimyksestä.
Asian käsittely jatkuu oikeudessa 26. toukokuuta."
Vastaukset 6
Vanhimmat
tai niillä main.
Onko perheisiin sijoitettujen lasten kohtelu muuttunut noista vuosista?
Vieläkö lapsia sijaisperheissä pahoinpidellään?
Potkaistaanko heidät vain ulos, jos sijaisvanhempaa lakkaa naama miellyttämästä vai laitetaanko lapsi kiertoon sijoituspaikasta toiseen?
Jos lapsi on koko ikänsä ollut sijoitettuna perheeseen, niin periikö hän vieläkään sijaisvanhempiaan mitenkään?
Ei taida jäädä killinkiä taskuun lapselle, vaikka hänestä saaduilla rahoilla on perhe varallisuuttaan kasvattanutkin.
sijoitetaan perheeseen, jossa häntä pahoinpidellään? Tai vaikka huonosta kodista otetaan ja siirretään toiseen huonoon?
Sinne toiseen huonoon kotiin vain maksetaan lapsen pahoinpitelystä oikein palkkaa ja kulukorvaukset lapsesta. Älytöntä!
vuosikymmenten saatossa? Eihän sijaishuollon paikkoja mitenkään valvota tänäkään päivänä. Joka on sen sorttinen, että pahoinpitelee lasta, niin samoin lapsia mätkitään sijaisperheissä tänä päivänä kuin ennenkin.
ja ohjelmassa esiintyneiden nuorten kertomukset olivat kaikkea muuta kuin
lasten korville suotavia (ohjelmassa olisi pitänyt olla K-18 ...).
Todella hyvin ikäviä ja järkyttäviä kertomuksia
sijaishuollon oloista ja valvomattomuudesta ja seuraamattomuudesta ja sijoitettujen lasten ja nuorten olojen kontrolloimattomuudesta.
Mitähän ministeri Risikko on tehnyt
sijoitettujen lasten olojen hyväksi
ohjelmassa hänen esittämänsä lausunnon jälkeen ...... ministerihän sanoi, että sijoitettujen lasten ja nuorten olojen seuraamattomuuteen ja valvomattomuuteen ollaan puuttumassa.
Karua kieltä sijoitusolojen seuraamattomuudesta esittää myös Lastensuojelun Keskusliiton mies...
http://www.kaleva.fi/plus/juttu682429_page0.htm
".......Kontrollia lisättävä
Lastensuojelun Keskusliiton sijaishuollon asiantuntijan Seppo Sauron mielestä perhehoitoon olisi saatava lisää resursseja ja sitä olisi kehitettävä monipuolisemmaksi, jotta se vastaisi paremmin ongelmalapsien tarpeita.
Sauro lisäisi myös sijaisperheiden "myönteistä kontrollia", koska kyse on yhteiskunnan sijoittamista lapsista, viranomaistenkin täytyy pitäisi tietää, missä mennään.
"Lastensuojelulapset herättävät monenlaisia tunteita niin ammattilaisissa kuin muissakin ihmisissä.
Olisi naiivia luulla, että lastensuojelu olisi poissa siitä vaaravyöhykkeestä, josta puhutaan esimerkiksi kehitysvammahuollossa",
hän muistuttaa.
Perhehoitolain uudistus on mukana nykyisessä hallitusohjelmassa ja sen toivotaan täydentävän lastensuojelulakia.
"Toivoisin, että sijaisvanhemmuudesta karsittaisiin hyväntekeväisyyden leima ja kehitettäisiin sitä ammatillisempaan suuntaan."
.................."
tarvitaan! Mitä se kielteinen kontrolli sitten lieneekään... Sellaistako, jonka sijarit kokevat kielteisenä? Eikös se ole jokainen henkilökohtainen asia, millaisena sen kokee? Kyllä siellä sijariperheessä saa nuuskia VÄHINTÄÄN samalla tavalla kuin negatiivista kontrollia harrastavat sossutantat bio-perheessä.
On se nyt ihme, jos sijariperhe ei kestä samanlaista nuuskimista ja kyttäämistä kuin se tapa on, jolla lapsia heille hankitaan!
Vieläkö bioperheissä pahoinpidellään lapsia vaikka se on ollut lailla kiellettyä?
Minä väitän että niin bio- kuin sijaisperheissäkin pahoinpitelyjä varmasti tapahtuu. VALITETTAVASTI!
Tiedän tapauksen jossa lapsi todellakin potkaistiin toiseen perheeseen kun eteen tuli ongelmia ja naama ei enää miellyttänyt. En tiedä miten yleistä tuo on.
Paljon tiedän ihania, rakastavia perheitä joissa lapset ovat tervetulleita aina, myös aikuisina ja apua saa oli tilanne mikä tahansa!
Lapsihan ei automaattisesti peri sijaisvanhempiaan. Testamentilla kai pystyy asiaan vaikuttamaan.
Meillä ainakin on tapana laittaa jokaisen lapsen tilille sama summa rahaa säästöön aikuisuutta varten. Sijaislapsen opiskeluthan kustantaa yhteiskunta eli biologisille lapsille on erikseen vielä opiskelurahasto. Mutta jokainen lapsi saa saman summan kuukaudessa tililleen ja saman summan kuukaudessaa käyttöönsä kun on sen ikäinen että omaa rahaa tarvitsee.
Lapset kulkevat lomilla mukana, ei laskuteta näistä kuluista sossua vaikka jotkut laskuttavat. Lapset ovat osa perhettä. Yksi lapsi on saatettu takaisin biologisille vanhemmilleen, mutta nämä nuorimmat ovat todennäköisesti aikuisuuteen saakka. Tämä lapsi joka on palannut biologiseen perheeseensä sai kaikki omat tavaransa mukaan ja tiliin hänellä on käyttöoikeus kun täyttää 21v. Se on jokaisessa tilissä ehtona. Tuonne tilille laitamme edelleen rahaa esim. synttäreinä ja jouluna ja toisinaan muulloinkin. Pesämunaksi tulevaisuuteen.
Näin meillä, muissa perheissä toisin.
Ja lopuksi: rahan takia en ole tähän alkanut vaikka se tuntuu ihmisten mielestä olevan suurin motiivi:( Enpä kyllä rahan takia jaksaisi vieraita lapsia ympäri vuorokauden ja siihen lisäksi vielä biovanhemmat ja muut sukulaiset ym. Laskeppa varsin "tuntipalkka".
Kysyn vaan että kuinka moni ottaisi omin kustannuksin ventovieraita lapsia kotiinsa asumaan määräämättömäksi ajaksi? Veikkaanpa että aika harva!