Kuulin tänään yhden noista Friimannin haastatteluista ja minua vaivasi se sama mikä herättää aina kysymyksiä kun kuulen romaniasioita vatvovan romanin puhuvan.
Näistä kaikista esiintymisistä paistaa ja kuuluu ulos jotakin, jota ei tarkkakorvainen voi olla huomaamatta. Ei minulla mitään ketään vastaan ole, en tunne yhtään näistä henkilöistä ja on hyvä että pitävät ääntä asiasta.
Mutta niin kun jo sanoin, jotakin, näissä esityksistä uupuu, niissä ei ole historioista syvyyttä, ne ovat rakennettu samalla lailla kuin iskelmät, ja niiden tieto ja historiallinen sisältö on samalla lailla hetken elävää kuin viihteen.
Sieltä uupuu sellainen ratkaiseva asioille ja pyrkimyksille painoa antava sisältö, joka olisi rakennettu historialliselle idealle ja jolla olisi selvä poliittinen ohjelma, Vain silloin kuin yhteiskunnallisiin muutoksiin tähtäävillä asia ovat liitetty johonkin selvään maailmankatsomukseen ja sillä on ideologinsa ja se on tiiviissä 'corporatiivissa yhteiskunnallisiin' oloihin – voidaan asioille saada oikeaa painoa. Tähän mennessä siellä ei ole ollut havaittavissa muuta ideaa kuin heilunta.
Ideologisesti on sovittamaton ristiriita mustalaiskuultuurin ja kansatalouden välillä. Ideaalista mustalaista, yksilönä ja yhteisönä – vaikka se olisi arvo itsessään – sitä on vaikea sovittaa minkäänlaiseen kansantalouteen tai järjestelmään yleishyödyllisenä ilmiönä, tai ’c-orporaatina’.
Amerikan mustalla väestöllä oli perustanaan ihmisoikeustaistelulle selkeä historia joka osoitti heidän liittyneen ratkaisevasti kansantalouden kehitykseen, riitettyinä ja sorrettuina työläisinä, joiden työn varaan koko yhteiskunnan hyvinvointi voitiin väittää rakentuneen. Heillä oli ja on moraalinen ja historiallinen oikeus vaatia tulla hyväksytyksi ja arvostetuksi siinä yhteisössä jonka kehitykseen he ovat osallistuneet.
Mutta eivät Amerikan mustatkaan voineet – vaikka osa kansalaisoikeus taistelijoista omaksuikin islamilaisen maailmankatsomuksen – tulleet toimeen ilman, että liitivät asiansa ajamiseen marxilais- leninistisen maailmakatsomuksen.
Ainoat näkyvät kansalaisoikeustaistelijat koko maailmassa olivat Pohjois Amerikan intiaaniheimot. Heidän ideansa ei tarvinnut minkäänlaista kansataloudellista ideaa. Se että maa oli intiaanien ja että intiaanit jättivät tämän idean ja sen puolustamisen kiistatta päälliköilleen riitti pitämään tuon taistelun hengissä.
Romanien kohdalla on niin, että siellä ei ole mitä puolustaa, kun sieltä ei ole mitään riistetty.
Romanikulttuuri alkuperäisenä on sovittamaton mihinkään kansataloudelliseen
Näistä kaikista esiintymisistä paistaa ja kuuluu ulos jotakin, jota ei tarkkakorvainen voi olla huomaamatta. Ei minulla mitään ketään vastaan ole, en tunne yhtään näistä henkilöistä ja on hyvä että pitävät ääntä asiasta.
Mutta niin kun jo sanoin, jotakin, näissä esityksistä uupuu, niissä ei ole historioista syvyyttä, ne ovat rakennettu samalla lailla kuin iskelmät, ja niiden tieto ja historiallinen sisältö on samalla lailla hetken elävää kuin viihteen.
Sieltä uupuu sellainen ratkaiseva asioille ja pyrkimyksille painoa antava sisältö, joka olisi rakennettu historialliselle idealle ja jolla olisi selvä poliittinen ohjelma, Vain silloin kuin yhteiskunnallisiin muutoksiin tähtäävillä asia ovat liitetty johonkin selvään maailmankatsomukseen ja sillä on ideologinsa ja se on tiiviissä 'corporatiivissa yhteiskunnallisiin' oloihin – voidaan asioille saada oikeaa painoa. Tähän mennessä siellä ei ole ollut havaittavissa muuta ideaa kuin heilunta.
Ideologisesti on sovittamaton ristiriita mustalaiskuultuurin ja kansatalouden välillä. Ideaalista mustalaista, yksilönä ja yhteisönä – vaikka se olisi arvo itsessään – sitä on vaikea sovittaa minkäänlaiseen kansantalouteen tai järjestelmään yleishyödyllisenä ilmiönä, tai ’c-orporaatina’.
Amerikan mustalla väestöllä oli perustanaan ihmisoikeustaistelulle selkeä historia joka osoitti heidän liittyneen ratkaisevasti kansantalouden kehitykseen, riitettyinä ja sorrettuina työläisinä, joiden työn varaan koko yhteiskunnan hyvinvointi voitiin väittää rakentuneen. Heillä oli ja on moraalinen ja historiallinen oikeus vaatia tulla hyväksytyksi ja arvostetuksi siinä yhteisössä jonka kehitykseen he ovat osallistuneet.
Mutta eivät Amerikan mustatkaan voineet – vaikka osa kansalaisoikeus taistelijoista omaksuikin islamilaisen maailmankatsomuksen – tulleet toimeen ilman, että liitivät asiansa ajamiseen marxilais- leninistisen maailmakatsomuksen.
Ainoat näkyvät kansalaisoikeustaistelijat koko maailmassa olivat Pohjois Amerikan intiaaniheimot. Heidän ideansa ei tarvinnut minkäänlaista kansataloudellista ideaa. Se että maa oli intiaanien ja että intiaanit jättivät tämän idean ja sen puolustamisen kiistatta päälliköilleen riitti pitämään tuon taistelun hengissä.
Romanien kohdalla on niin, että siellä ei ole mitä puolustaa, kun sieltä ei ole mitään riistetty.
Romanikulttuuri alkuperäisenä on sovittamaton mihinkään kansataloudelliseen
Vastaukset 2
Vanhimmat
martinlaaksossa sjaitsevaan ravintola martinralliin tarjoilija tuli ja sanoi, teille ei tarjoilla täällä, olette olleet häiriöksi
siihen martti, että kuinkas niin , olenhan eka kertaa täällä. johon tarjoilijatar vastasi, jaaha no siintä mä en tiedä mitään olen vain töissä täällä
että millaisii kokemuksii meitillä teitillä onki?
kait sitä voius nyt vähitelleen ryhtyy keröönb aineistoo siitä miten rankkoja juttuja on väestöltä tullut kestettäväksi, he kun niin on siitä vakaasti mieltä että kaikilla on velvoite olla hyvissä työ ja asunto väleissä, muttei ne tajua että sitähän sitä just on toivottu, he ei anna arvoa mitenkään meikäläisille, jyväskylää alemma.