Sisäilmaongelmat lietsovat koululakkoa

"Sisäilmaongelmat lietsovat koululakkoa Keski-Suomessa
16.05.2008 15:03


Jyväskylän maalaiskunnassa suunnitellaan koululakkoa sisäilmaongelmien vuoksi. Palokan yläkoulun vanhempaintoimikunta kehottaa vanhempia pitämään lapsensa poissa koulusta ensi tiistaista lähtien.

Palokan yläkoulussa on noin 570 oppilasta. Lakko kestäisi toukokuun 29. päivään asti. Luokkaretkiä ja leirikouluja lakko ei koskisi.

- Vaikuttaa siltä, että kunnassa ei ole suhtauduttu asiaan vakavasti, sanoo vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja Arto Malmberg.

Malmbergin mukaan terveystarkastajan tekemässä kyselyssä ilmeni, että hengitystie- ja muista oireista kärsii jopa 90 prosenttia 9-luokkalaisista ja noin puolet 7-luokkalaisista.

Koulun peruskorjaus on määrä aloittaa vuonna 2010. Sisäilmatyöryhmä on esittänyt ensiavuksi koulutyön siirtämistä parakkeihin."

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1532584
23996
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

Suomen perustuslain mukaan kansalaisten terveyden suojelu kuuluu valtiovallalle.

KTL PITÄÄ ITSEÄÄN LÄÄKETIETEELLISENÄ HUIPPUTUTKIMUSYKSIKKÖNÄ maassamme.
Mitä kosteusvauriomikrobialtistukseen tulee, niin KANSALAISTEN LISÄÄNTYNEEN TIEDON ANSIOSTA, kiitos internetin, vanhemmat alkavat yhä lisääntyvässä määrin suojella lapsiaan etteivät he sairastuisi koulun mikrobialtistuksen takia allergisiin sairauksiin.

Julkisen vallan rakennusten sisäilmaongelmat johtuvat valtapitävien politiikkojen tietämättömydestä, jota tietämättömyyttä ovat ylläpitäneet tohokkaasti vuosikymmenten ajan niin TTL:n, KTL:n ja kuin myös eräiden yliopistojen LÄÄKETIEDEGURUT.

Äänestä

Odotellaan vain hysteerikoiksi leimaajien ilmestymistä! Kiitos IS

Äänestä

niitä väistötiloja saadaan? Mitä tapahtuu elokuussa? Kouluko alkaa normaalisti hometta hengittäen?

Äänestä

vanhemmille. Jos kunnan isillä ja muilla virkamiehillä ei ole näyttää todisteita sisäilman terveellisyydestä, on ihan oikein, että vanhemmat yhteisrintamana ovat päättäneet, etteivät laske lapsiaan kouluun. Onko tässä nyt löydetty langanpää, miten muissakin vastaavissa sisäilmaltaan ala-arvoisissa koulurakennuksissa tulee huoltajien toimia?

Äänestä
  • lehtiartikkelissa kirjoitettiin siitä tiivistämisestä, niin tiivistetäänkö teidänkin koulussa silikonilla vuotokohtia - kuinka yleistä on tuollainen tiivistäminen? Kuka suosittelee sitä ja millä perusteilla sen on todettu toimivan niin hyvin, ettei rakenteista pääse mikrobeja sisäilmaan? Kuka valvoo, antaa suosituksen ja uskoo, että se toimii?

    Äänestä

  • tuossakin kirjoitti:

    lehtiartikkelissa kirjoitettiin siitä tiivistämisestä, niin tiivistetäänkö teidänkin koulussa silikonilla vuotokohtia - kuinka yleistä on tuollainen tiivistäminen? Kuka suosittelee sitä ja millä perusteilla sen on todettu toimivan niin hyvin, ettei rakenteista pääse mikrobeja sisäilmaan? Kuka valvoo, antaa suosituksen ja uskoo, että se toimii?

    Vanhemmissa koulurakennuksissa joissa on maanvarainen laatta on seuraavanlainen prosessi hyvin tavallinen:

    Rakennukseen tehdään jossain vaiheessa salaojat, koska alunperin ne tehtiin väärin tai ei tehty ollenkaan. Salaojaremontista kuluu muutama vuosi ja salaojat alkavat kuivattaa maatäyttöä laatan alla. Maatäytössä on mikrobeja vaikka kuinka paljon ja kaikki tietävät mitä tapahtuu kun hometta aletaan kuivata. Salaojien kuivattavan vaikutuksen vuoksi myös laatta alkaa kuivua ja kutistua, painua ja halkeilla. Koulurakennus on alipaineinen, joten laatan alla olevat mikrobit pääsevät vaikuttamaan koulun sisäilmaan. Tämänkaltaisessa tilanteessa halkeamat pitää korjata ja lattiarakenne tiivistää niin ettei ilma tosiaankaan tule sisään laatan alta. Korvausilmasta pitää samalla huolehtia, oli IV-systeemi sitten mikä hyvänsä. Toinen vaihtoehto on sitten purkaa koko lattia mutta tiivistäminen ajaa tässä kyllä saman asian.

    Em. rakennuksia on tässä maassa vaikka kuinka paljon, mutta on kyse siis varsinaisesti "homekoulusta"? Maanvaraisen laatan alapinnassa ja maatäytössä on aina homekasvustoa vaikka olisi rakennettu kuinka hyvin tahansa.

    Äänestä

  • tarkkala kirjoitti:

    Vanhemmissa koulurakennuksissa joissa on maanvarainen laatta on seuraavanlainen prosessi hyvin tavallinen:

    Rakennukseen tehdään jossain vaiheessa salaojat, koska alunperin ne tehtiin väärin tai ei tehty ollenkaan. Salaojaremontista kuluu muutama vuosi ja salaojat alkavat kuivattaa maatäyttöä laatan alla. Maatäytössä on mikrobeja vaikka kuinka paljon ja kaikki tietävät mitä tapahtuu kun hometta aletaan kuivata. Salaojien kuivattavan vaikutuksen vuoksi myös laatta alkaa kuivua ja kutistua, painua ja halkeilla. Koulurakennus on alipaineinen, joten laatan alla olevat mikrobit pääsevät vaikuttamaan koulun sisäilmaan. Tämänkaltaisessa tilanteessa halkeamat pitää korjata ja lattiarakenne tiivistää niin ettei ilma tosiaankaan tule sisään laatan alta. Korvausilmasta pitää samalla huolehtia, oli IV-systeemi sitten mikä hyvänsä. Toinen vaihtoehto on sitten purkaa koko lattia mutta tiivistäminen ajaa tässä kyllä saman asian.

    Em. rakennuksia on tässä maassa vaikka kuinka paljon, mutta on kyse siis varsinaisesti "homekoulusta"? Maanvaraisen laatan alapinnassa ja maatäytössä on aina homekasvustoa vaikka olisi rakennettu kuinka hyvin tahansa.

    Niin en tiedä ollenkaan minkälainen rakenne tai tilanne siellä palokassa on, edellinen viesti oli vain yleinen esimerkkitapaus.

    Äänestä

  • tarkkala kirjoitti:

    Vanhemmissa koulurakennuksissa joissa on maanvarainen laatta on seuraavanlainen prosessi hyvin tavallinen:

    Rakennukseen tehdään jossain vaiheessa salaojat, koska alunperin ne tehtiin väärin tai ei tehty ollenkaan. Salaojaremontista kuluu muutama vuosi ja salaojat alkavat kuivattaa maatäyttöä laatan alla. Maatäytössä on mikrobeja vaikka kuinka paljon ja kaikki tietävät mitä tapahtuu kun hometta aletaan kuivata. Salaojien kuivattavan vaikutuksen vuoksi myös laatta alkaa kuivua ja kutistua, painua ja halkeilla. Koulurakennus on alipaineinen, joten laatan alla olevat mikrobit pääsevät vaikuttamaan koulun sisäilmaan. Tämänkaltaisessa tilanteessa halkeamat pitää korjata ja lattiarakenne tiivistää niin ettei ilma tosiaankaan tule sisään laatan alta. Korvausilmasta pitää samalla huolehtia, oli IV-systeemi sitten mikä hyvänsä. Toinen vaihtoehto on sitten purkaa koko lattia mutta tiivistäminen ajaa tässä kyllä saman asian.

    Em. rakennuksia on tässä maassa vaikka kuinka paljon, mutta on kyse siis varsinaisesti "homekoulusta"? Maanvaraisen laatan alapinnassa ja maatäytössä on aina homekasvustoa vaikka olisi rakennettu kuinka hyvin tahansa.

    " Maanvaraisen laatan alapinnassa ja maatäytössä on aina homekasvustoa vaikka olisi rakennettu kuinka hyvin tahansa. "

    Tiedän, mihin tutkimukseen viittaat. Tiedän myös sen taustat henkilöineen ja tutkimusmateriaalin ja sen valintaperusteet. Tutkimus on tehty tarkoitushakuisesti eikä siis pidä paikkaansa.

    Äänestä

  • paikkaansa: kirjoitti:

    " Maanvaraisen laatan alapinnassa ja maatäytössä on aina homekasvustoa vaikka olisi rakennettu kuinka hyvin tahansa. "

    Tiedän, mihin tutkimukseen viittaat. Tiedän myös sen taustat henkilöineen ja tutkimusmateriaalin ja sen valintaperusteet. Tutkimus on tehty tarkoitushakuisesti eikä siis pidä paikkaansa.

    En viittaa mihinkään tutkimukseen vaan omaan kokemukseen. Maanvaraisen laatan (ja eristeen) alla suhteellinen kosteus on aina lähellä 100 %. Lämpötila on aina plussan puolella. Alla voi olla sepeliä mutta yleensä vanhemmissa rakennuksissa siellä on soraa. Nämä tekijät huomioiden ei tarvitse olla mikään ruudinkeksijä ymmärtääkseen että perustuksen alla on aina runsas mikrobikasvusto.

    Äänestä

  • paikkaansa: kirjoitti:

    " Maanvaraisen laatan alapinnassa ja maatäytössä on aina homekasvustoa vaikka olisi rakennettu kuinka hyvin tahansa. "

    Tiedän, mihin tutkimukseen viittaat. Tiedän myös sen taustat henkilöineen ja tutkimusmateriaalin ja sen valintaperusteet. Tutkimus on tehty tarkoitushakuisesti eikä siis pidä paikkaansa.

    Taidan tietää, mistä tutkimuksesta puhut. Kertoisitko lisää tutkimukse taustoista ja tutkimusmateriaalin valintaperusteista?

    Äänestä

  • tarkkala kirjoitti:

    Vanhemmissa koulurakennuksissa joissa on maanvarainen laatta on seuraavanlainen prosessi hyvin tavallinen:

    Rakennukseen tehdään jossain vaiheessa salaojat, koska alunperin ne tehtiin väärin tai ei tehty ollenkaan. Salaojaremontista kuluu muutama vuosi ja salaojat alkavat kuivattaa maatäyttöä laatan alla. Maatäytössä on mikrobeja vaikka kuinka paljon ja kaikki tietävät mitä tapahtuu kun hometta aletaan kuivata. Salaojien kuivattavan vaikutuksen vuoksi myös laatta alkaa kuivua ja kutistua, painua ja halkeilla. Koulurakennus on alipaineinen, joten laatan alla olevat mikrobit pääsevät vaikuttamaan koulun sisäilmaan. Tämänkaltaisessa tilanteessa halkeamat pitää korjata ja lattiarakenne tiivistää niin ettei ilma tosiaankaan tule sisään laatan alta. Korvausilmasta pitää samalla huolehtia, oli IV-systeemi sitten mikä hyvänsä. Toinen vaihtoehto on sitten purkaa koko lattia mutta tiivistäminen ajaa tässä kyllä saman asian.

    Em. rakennuksia on tässä maassa vaikka kuinka paljon, mutta on kyse siis varsinaisesti "homekoulusta"? Maanvaraisen laatan alapinnassa ja maatäytössä on aina homekasvustoa vaikka olisi rakennettu kuinka hyvin tahansa.

    tiivistää ennen salaojaremonttia???

    Äänestä

  • hyöty sitten kirjoitti:

    tiivistää ennen salaojaremonttia???

    Sosiali- ja terveysministeriön kirjassa "Anvisning om boendehälsa" lukee, että pitää tiivistää jos on esim. kyse formaldehydistä tai ammoniakista sisäilmassa, MUTTA ei saa tiivistää jos esim. formaldehydipäästöt johtuvat kosteusvauriosta. Kosteusongelma on ensin hoidettava. Eli sen ohjeen tulkitsen kyllä niin, ettei tiivistäminen auta!

    Työpaikallani tiivistettiin, vaikka oli kosteusvaurioita. Käytettiin enimmäkseen paksua ja sitkeätä hopeateippiä... Hmmm... Kutsuin sitä "Jeesus-teipiksi"...

    Äänestä

  • ko. tutkimuksesta kirjoitti:

    Taidan tietää, mistä tutkimuksesta puhut. Kertoisitko lisää tutkimukse taustoista ja tutkimusmateriaalin valintaperusteista?

    Puhun ihan itse tekemistäni kuntotutkimuksista ja ottamistani näytteistä.

    Onko maaperässä mikrobeja? Mikä on maaperän suhteellinen kosteus? Mitä on rakennuksen alla olevan maatäytön alla?

    Selvitteleppä nuo asiat itsellesi ensin niin keskustellaan sitten lisää.

    Äänestä

  • tarkkala kirjoitti:

    Puhun ihan itse tekemistäni kuntotutkimuksista ja ottamistani näytteistä.

    Onko maaperässä mikrobeja? Mikä on maaperän suhteellinen kosteus? Mitä on rakennuksen alla olevan maatäytön alla?

    Selvitteleppä nuo asiat itsellesi ensin niin keskustellaan sitten lisää.

    Tiedän kyllä asiat, joista kerroit. Vihjasit kuitenkin, että tutkimus on tehty tarkoitushakuisesti. Kertoisitko tästä lisää?

    Äänestä

  • pikku Myy kirjoitti:

    Sosiali- ja terveysministeriön kirjassa "Anvisning om boendehälsa" lukee, että pitää tiivistää jos on esim. kyse formaldehydistä tai ammoniakista sisäilmassa, MUTTA ei saa tiivistää jos esim. formaldehydipäästöt johtuvat kosteusvauriosta. Kosteusongelma on ensin hoidettava. Eli sen ohjeen tulkitsen kyllä niin, ettei tiivistäminen auta!

    Työpaikallani tiivistettiin, vaikka oli kosteusvaurioita. Käytettiin enimmäkseen paksua ja sitkeätä hopeateippiä... Hmmm... Kutsuin sitä "Jeesus-teipiksi"...

    kyllä itsekin, että ensin korjataan ja sitten tiivistetään, eikä niin, että tiivistetään se kosteusvauriomikrobisto rakenteeseen. Pakostakin tulee mieleen, että luodaanko tässä vähähappista kasvuympäristöä mikrobeille ja onko mietitty, mitä se tuo tullessaan. Esim. ovat siellä vähässä hapessa ja saavat sitten kunnolla vettä, kun vedet tulee taas lattioille.

    Äänestä

  • kysymyksiä kirjoitti:

    Tiedän kyllä asiat, joista kerroit. Vihjasit kuitenkin, että tutkimus on tehty tarkoitushakuisesti. Kertoisitko tästä lisää?

    Epähuomiossa katsoin viestipuuta väärin ja luulin että kysymys oli minulle.

    Haluaisin toki itsekin tietää miksi aiempi kirjoittaja kirjoitti "tarkoitushakuisuudesta" ja viittasi johonkin tiettyyn tutkimukseen. Kertokoon sen täällä jos kykenee.

    Äänestä

  • tarkkala kirjoitti:

    Puhun ihan itse tekemistäni kuntotutkimuksista ja ottamistani näytteistä.

    Onko maaperässä mikrobeja? Mikä on maaperän suhteellinen kosteus? Mitä on rakennuksen alla olevan maatäytön alla?

    Selvitteleppä nuo asiat itsellesi ensin niin keskustellaan sitten lisää.

    "Onko maaperässä mikrobeja? Mikä on maaperän suhteellinen kosteus? Mitä on rakennuksen alla olevan maatäytön alla?"

    Mikrobeja on maaperän humuskerroksessa. Maaperän kivennäismaakerroksessa eivät mikrobit kasva. Rakennuksen alla saa siis olla ainoastaan kivennäismaata. Eli oikein rakennetun talon alla olevan "maatäytön" tulee olla kivennäismaata eikä senkään alla saa olla kuin kivennäismaata. Maatäyttönä" käytettävän kivennäismaa-aineksen tulee olla karkearakeista ja mieluiten myös pestyä, jolloin siinä ei siis ole orgaanista ainetta edes sekoittuneena.

    Sinne rakennuksen alle ei siis nimenomaan saa jättää mitään biologisesti hajoavaa maa-ainesta tai rakennusjätteitä yms. Kun rakennusta perustetaan, niin kaikki humusmaa on poistettava sieltä alta eli kaivettava niin syvälle, että vastaan tulee kivennäismaa. Maaperän humuskerroksen paksuus vaihtelee paikasta riippuen muutamasta sentistä useisiin kymmeniin sentteihin.

    Myös rakentamismääräykset (C2) edellyttävät sitä yksiselitteisesti:

    1.4.5
    Rakennuksen alta ja sen viereisestä täytöstä on poistettava humusmaa
    sekä kosteuden vaikutuksesta hajoavat, homehtuvat tai lahoavat
    orgaaniset aineet ja rakennusjätteet.
    1.4.6
    Veden haitallinen kapillaarivirtaus rakenteeseen tai rakenteessa
    estetään salaojituskerroksilla ja kosteuden- tai vedeneristyksillä.

    Käytännössä toimitaan näin:

    · Poistetaan humuskerros rakennusalalta ja noin 1 …1,5 m leveydeltä yli rakennuksen ulkomittojen.
    · Kaivetaan ulkoseinien perustusten alle noin 1 m leveä ja 350 mm syvä kaivanto.
    · Levitetään ja tiivistetään anturan alle tuleva kiviaineskerros ja asennetaan salaojaputket, joiden tulee olla joka kohdassa anturan alapintaa alempana. Salaojasorastuksen paksuuden tulee olla putken ympärillä 100 mm ja putken päällä 200 mm. Salaojaputken vahvuuden tulee olla ø 100 mm.
    · Suoritetaan täyttötyöt. Maanpinnan on kallistuttava rakennuksesta poispäin 3 m matkalla vähintään 150 mm. Tasamaata ei voida alentaa rakennuksen ympäristössä, vaan kallistukset on tehtävä täyttäen. Näin muodostuu vaadittu noin 600 mm perustamissyvyys. Jos anturan alla on tiivistetty kiviaineskerros, niin sen paksuus voidaan lukea perustamissyvyyteen.

    Äänestä

  • opiskelisi alaa kirjoitti:

    "Onko maaperässä mikrobeja? Mikä on maaperän suhteellinen kosteus? Mitä on rakennuksen alla olevan maatäytön alla?"

    Mikrobeja on maaperän humuskerroksessa. Maaperän kivennäismaakerroksessa eivät mikrobit kasva. Rakennuksen alla saa siis olla ainoastaan kivennäismaata. Eli oikein rakennetun talon alla olevan "maatäytön" tulee olla kivennäismaata eikä senkään alla saa olla kuin kivennäismaata. Maatäyttönä" käytettävän kivennäismaa-aineksen tulee olla karkearakeista ja mieluiten myös pestyä, jolloin siinä ei siis ole orgaanista ainetta edes sekoittuneena.

    Sinne rakennuksen alle ei siis nimenomaan saa jättää mitään biologisesti hajoavaa maa-ainesta tai rakennusjätteitä yms. Kun rakennusta perustetaan, niin kaikki humusmaa on poistettava sieltä alta eli kaivettava niin syvälle, että vastaan tulee kivennäismaa. Maaperän humuskerroksen paksuus vaihtelee paikasta riippuen muutamasta sentistä useisiin kymmeniin sentteihin.

    Myös rakentamismääräykset (C2) edellyttävät sitä yksiselitteisesti:

    1.4.5
    Rakennuksen alta ja sen viereisestä täytöstä on poistettava humusmaa
    sekä kosteuden vaikutuksesta hajoavat, homehtuvat tai lahoavat
    orgaaniset aineet ja rakennusjätteet.
    1.4.6
    Veden haitallinen kapillaarivirtaus rakenteeseen tai rakenteessa
    estetään salaojituskerroksilla ja kosteuden- tai vedeneristyksillä.

    Käytännössä toimitaan näin:

    · Poistetaan humuskerros rakennusalalta ja noin 1 …1,5 m leveydeltä yli rakennuksen ulkomittojen.
    · Kaivetaan ulkoseinien perustusten alle noin 1 m leveä ja 350 mm syvä kaivanto.
    · Levitetään ja tiivistetään anturan alle tuleva kiviaineskerros ja asennetaan salaojaputket, joiden tulee olla joka kohdassa anturan alapintaa alempana. Salaojasorastuksen paksuuden tulee olla putken ympärillä 100 mm ja putken päällä 200 mm. Salaojaputken vahvuuden tulee olla ø 100 mm.
    · Suoritetaan täyttötyöt. Maanpinnan on kallistuttava rakennuksesta poispäin 3 m matkalla vähintään 150 mm. Tasamaata ei voida alentaa rakennuksen ympäristössä, vaan kallistukset on tehtävä täyttäen. Näin muodostuu vaadittu noin 600 mm perustamissyvyys. Jos anturan alla on tiivistetty kiviaineskerros, niin sen paksuus voidaan lukea perustamissyvyyteen.

    Kivennäismaakerroksessa eivät siis mikrobit kasva. Kivennäiskerroksen päällä on humusta joka tavallaan hengittää kun maa on rakentamatonta. Kun humus poistetaan ja tilalle laitetaan sepeli ja päälle vielä rakennetaan rakennus, tulee rakennuksen alapuolisesta maatäytöstä tiiviimpi eikä rakennuksen perustus hengitä enää vastaavasti (kuin aiemmin). Rakennusten pihoilla on yleensä istutuksia ym joissa käytetään multaa (HUMUSTA!). Ajan myötä humusta pääsee sepelin läpi niin että sitä on myös rakennuksen alla. Kerrataan vielä aiemmasta: maanvaraisen laatan alapuolella on täydelliset olosuhteet mikrobikasvulle, RH on aina hyvin lähellä 100% ja lämpötila plussalla. Sinällään mikrobikasvua ainoa rajoittava tekijä on kosteus, joten kivennäiskerroksessakin mikrobit kasvavat erittäin hyvin jos fysikaaliset olosuhteet sen sallivat (ja näin käy aina maanvaraisen laatan alla).

    Edellä olevan viestin kirjoittaja voisi joskus piipahtaa rakennustyömaalla ennenkuin kirjoittaa: "Käytännössä..."

    T: Kuntotutkija Tarkkala

    Äänestä

  • tarkkala kirjoitti:

    Kivennäismaakerroksessa eivät siis mikrobit kasva. Kivennäiskerroksen päällä on humusta joka tavallaan hengittää kun maa on rakentamatonta. Kun humus poistetaan ja tilalle laitetaan sepeli ja päälle vielä rakennetaan rakennus, tulee rakennuksen alapuolisesta maatäytöstä tiiviimpi eikä rakennuksen perustus hengitä enää vastaavasti (kuin aiemmin). Rakennusten pihoilla on yleensä istutuksia ym joissa käytetään multaa (HUMUSTA!). Ajan myötä humusta pääsee sepelin läpi niin että sitä on myös rakennuksen alla. Kerrataan vielä aiemmasta: maanvaraisen laatan alapuolella on täydelliset olosuhteet mikrobikasvulle, RH on aina hyvin lähellä 100% ja lämpötila plussalla. Sinällään mikrobikasvua ainoa rajoittava tekijä on kosteus, joten kivennäiskerroksessakin mikrobit kasvavat erittäin hyvin jos fysikaaliset olosuhteet sen sallivat (ja näin käy aina maanvaraisen laatan alla).

    Edellä olevan viestin kirjoittaja voisi joskus piipahtaa rakennustyömaalla ennenkuin kirjoittaa: "Käytännössä..."

    T: Kuntotutkija Tarkkala

    Humusta ei kulkeudu rakennuksen alle, jos noudatetaan hyvää rakennustapaa ja rakentamismääräyksiä. Kuten totesin, myös rakennuksen ympäriltä on poistettava humusmaa.

    Oikeaoppisesti rakennetun rakennuksen alla ei myöskään ole sellaista kosteutta kuin näytät luulevan. Tuo legenda on lähtöisin juuri siitä tarkoitushakuisesta tutkimuksesta, joka ei pienissäkään määrin täytä tieteellisen tutkimuksen kriteetereitä. Tutkimuksen ainoana tarkoituksena oli saada ihmiset uskomaan, että tilanne olisi kaikkien rakennusten alla sellainen kuin sinäkin oletat. Sillä tavoin voidaan säästää suuria summia julkisten rakennusten korjausrakentamisessa. Alapohjavauriot ovat erittäin yleisiä ja niiden korjaaminen todella kallista. "Tutkimuksesta" saadut huuhaa-tulokset ovat uponneet hyvin raksamiehiin. Etenkin sinä, joka sanot olevasi kuntotutkija, olet todennäköisesti tarkastanut pääsääntöisesti vain huonokuntoisia rakennuksia ja niitähän riittää. Sitäpaitsi kuntotutkijoiden/tarkastajien koulutus on pääsääntöisesti luvattoman heppoista.

    Se, että suomalaisten rakennusten alustat ovat hyvin usein kosteita ja humusta sisältäviä johtuu pelkästään huonosta rakentamisesta. Ei sen perusteella saa vetää sellaisia johtopäätöksiä, että se olisi OK-tilanne, jolle ei mitään voi tehdä tai että niin kuuluukin olla!

    Äänestä

  • hyöty sitten kirjoitti:

    tiivistää ennen salaojaremonttia???

    lattian ja seinän liitoskohtien tiivistämistä alapohjassa olevien vaurioiden johdosta, niin se on tehtävä heti eli ennen salaojaremonttia. Tiivistämällä estetään osa alustäytön tai alapohjarakenteiden mikrobien kaasumaisista myrkyllisistä aineenvaihduntatuotteista pääsemästä sisäilmaan. Tiivistämisellä ei sitä kuitenkaan voida estää kuin jossain määrin. Tilanne on samanlainen kuin radon-kaasujen suhteen. Radon-kaasutkin tulevat lattian ja alaseinien epätiiveyskohdista sisään. Oikea tapa korjata on poistaa kaikki vaurioitunut materiaali ja vääränlainen maatäyttö rakennuksen alta.

    Äänestä

  • tarkoitat kirjoitti:

    lattian ja seinän liitoskohtien tiivistämistä alapohjassa olevien vaurioiden johdosta, niin se on tehtävä heti eli ennen salaojaremonttia. Tiivistämällä estetään osa alustäytön tai alapohjarakenteiden mikrobien kaasumaisista myrkyllisistä aineenvaihduntatuotteista pääsemästä sisäilmaan. Tiivistämisellä ei sitä kuitenkaan voida estää kuin jossain määrin. Tilanne on samanlainen kuin radon-kaasujen suhteen. Radon-kaasutkin tulevat lattian ja alaseinien epätiiveyskohdista sisään. Oikea tapa korjata on poistaa kaikki vaurioitunut materiaali ja vääränlainen maatäyttö rakennuksen alta.

    tietävän sen, että oikea tapa on poistaa kaikki vaurioitunut materiaali ja vääränlainen maatäyttö rakennuksen alta, MUTTA miksi niin ei sitten tehdä???

    Äänestä

Ja osa vanhemmista suunnittelee ryhmäkanteen nostamista kuntaa vastaan. Toivottavasti oppilaat saavat puhtaat ja altisteettomat tilat mahdollisimman pian.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Keski-Suomessa kirjoitti:

"Sisäilmaongelmat lietsovat koululakkoa Keski-Suomessa
16.05.2008 15:03


Jyväskylän maalaiskunnassa suunnitellaan koululakkoa sisäilmaongelmien vuoksi. Palokan yläkoulun vanhempaintoimikunta kehottaa vanhempia pitämään lapsensa poissa koulusta ensi tiistaista lähtien.

Palokan yläkoulussa on noin 570 oppilasta. Lakko kestäisi toukokuun 29. päivään asti. Luokkaretkiä ja leirikouluja lakko ei koskisi.

- Vaikuttaa siltä, että kunnassa ei ole suhtauduttu asiaan vakavasti, sanoo vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja Arto Malmberg.

Malmbergin mukaan terveystarkastajan tekemässä kyselyssä ilmeni, että hengitystie- ja muista oireista kärsii jopa 90 prosenttia 9-luokkalaisista ja noin puolet 7-luokkalaisista.

Koulun peruskorjaus on määrä aloittaa vuonna 2010. Sisäilmatyöryhmä on esittänyt ensiavuksi koulutyön siirtämistä parakkeihin."

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1532584

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu