Kertoako ystävälle itsemurha aikeista?
Olen työssä käyvä nuori nainen, jolla on ongelma. Olen masentunut ja päättänyt tehdä tästä kaikesta lopun. Aika ei ole vielä ajankohtainen, mutta päätös on tehty.
Ongelmani on työkaverini, mies. Hän on aivan ihana, kukaan ei ole ollut koskaan minua kohtaan yhtä hyvä. Yksinkertaiset pienet asiat tekevät sen. tuntuu että meillä on yhteys, tunne on molemminpuolinen.
En tiedä mistä tämä johtuu mutta välillä tiuskin tälle ystävälleni aivan syyttä suotta ja hän on kysellyt mistä tämä johtuu. En ole voinut/pystynyt kertomaan masennuksestani hänelle, mutta nyt olen miettinyt pitäisikö minun? Entä olisiko turhaa kertoa itsemurha aikeistani hänelle? En tiedä miten hän suhtautuisi siihen. Mietin vain että haluaisiko hän tietää asiasta? Toisiko se ain ystävälleni turhaa tuskaa? eihän kukaan haluaisi moista kuulla.
Olen työssä käyvä nuori nainen, jolla on ongelma. Olen masentunut ja päättänyt tehdä tästä kaikesta lopun. Aika ei ole vielä ajankohtainen, mutta päätös on tehty.
Ongelmani on työkaverini, mies. Hän on aivan ihana, kukaan ei ole ollut koskaan minua kohtaan yhtä hyvä. Yksinkertaiset pienet asiat tekevät sen. tuntuu että meillä on yhteys, tunne on molemminpuolinen.
En tiedä mistä tämä johtuu mutta välillä tiuskin tälle ystävälleni aivan syyttä suotta ja hän on kysellyt mistä tämä johtuu. En ole voinut/pystynyt kertomaan masennuksestani hänelle, mutta nyt olen miettinyt pitäisikö minun? Entä olisiko turhaa kertoa itsemurha aikeistani hänelle? En tiedä miten hän suhtautuisi siihen. Mietin vain että haluaisiko hän tietää asiasta? Toisiko se ain ystävälleni turhaa tuskaa? eihän kukaan haluaisi moista kuulla.
Vastaukset 9
Vanhimmat
rakkauden vaihtaa kuolemaan?
Aika ihmeellinen valinta. Päätit valita kuoleman, vaikka olisi elämäkin vielä elettävänä. Huonon päätöksen teit ja lopullisen, tosin perua sen vielä voit.
en ole vaihtamassa rakkautta kuolemaan sillä tämä ei ole rakkautta, vain syvää ystävyyttä. Tämä mies on vanhempi mies, jolla on avovaimo.
Silti olen aivan haltioissani, sillä en ole kokenut tällaista ystävyyttä ennen. Kukaan ei ole ollut minulle niin hyvä. Hän hymyilee, katsoo silmiin, nauraa, on samanlainen huumorintaju, kaikki on hyvin hänen lähellään. Hän on ihminen jolle voisin kertoa kaiken.
Mutta mietin että onko se tarpeen? Tuleeko siitä vain hänelle tuskaa? Haluaisiko hän tietää että ystävä aikoo itsemurhaa? Luotan häneen että hän ei kerro asiasta muille, sillä olemme ennenkin puhuneet syvällisiä. Välimme ovat syvemmät kuin pitkäaikaisillakaan kavereillani. Pelkään kuitenkin että hän alkaisi menettämään yöunensa takiani tai stressaamaan. Pelkään että välimme muuttuisivat tai hän yriittäisi kääntää pääni. Mikä neuvoksi?
Tuskaa tulee varmaan enemmän jos kuolemasi tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta, täytenä yllätyksenä. Mutta varmaan yrittää kääntää pääsi ellei ole vallan erikoinen luonne.
En myöskään ymmärrä miksi haluat kuolla jos sinulla on asiat noin hyvin.
Omalla kohdallani muutama vuosi taaksepäin oli elämän tilanne pahasti jumissa ja päätin tehdä itsemurhan. Tapa ja paikka oli jo valittu, toteutus päivä oli avoin. Voimat oli täysin loppu. Kerroin suunnitelmastani kuitenkin lääkärille silläkin ehdolla että laittaisivat minut "lataamoon". Lääkäri otti asian omakseen ja hoito aloitettiin lääkityksellä ja pitkällä sairauslomalla. Tänä päivänä elämä hymyilee ja kaikki menneet on menneitä. Ei itsemurha ole mikään ratkaisu ongelmaan. Elämä on tarkoitettu elettäväksi ja on sen arvoista iloineen ja suruineen. Puhu asiasta lääkärille. Varmasti kannattaa.
Se arvostaisi sitä todella että saisi tietää.
Vain todelliselle ystävälle voi kertoa tuollaisesta asiasta.
Ja varmasti se haluaisi tietää.
Muuten se miettisi jälkikäteen että miksi et sanonut mitään.
>masentunut ja päättänyt tehdä tästä kaikesta lopun. Aika ei ole vielä ajankohtainen, mutta päätös on tehty >
Haluaisin kovasti tietää että mistä syystä
olet tuollaiseen ratkaisuun päätynyt?
Ehkä sinulla on erittäin hyvät syyt siihen,en tiedä.
Kirjoita minulle: [email protected]
Aikuinen nainen ja haikailee kaverin miehen perään ja vielä sen takia ottaa itsensä hengiltä....jos olisit 15-vuotias ja kyseessä olisi ensirakkautesi niin ymmärtäisin kyllä. Muista että paras ystäväsi olet sinä itse, ei kannata heittää elämäänsä hukkaan, ajattele jos muutaman kuukauden päästä löydät vapaan tosi rakkauden tai vaikka vasta vuosien päästä, ei kannata menettää toivoaan.Uskallusta jatkaa eteenpäin ilman kaverinki miestä, koska kaverisi on hänet hoksannut ennen sinua.
Kysehän ei todellakaan ole rakkaudesta tätä miestä kohtaan. Ei sellaisesta miehen ja naisen välisestä rakkaudesta, ystäävääkin voi rakastaa. Ikäeromme on kolmisenkymmentä vuotta. Vaikka masentunut olenkin niin en sentään niin epätoivoinen että rupeaisin niin tyhmiin tekoihin. Yksi ongelmani onkin että ajattelen usein liikaa muita. Toisinaan se on paikallaan, mutta itseäänkin tulee joskus kunnioittaa. En menisi sekaantumaan toisten omaisuuteen.
Kerro ystävällesi. Miksi olet masentunut? Miehen
takia? Varmasti asiasi korjaantuvat vielä.
Ole iloinen tästä ystävyydestä.
Jos tietäisit mitä minulla on takana, miettisit
todella. Tässä vielä olen, vaikka mulla on niin
pahoja oloja että metrorata on kutsunut monta kertaa.En lähde tässä puimaan omaa taustaa,
mutta joskus helpottaa kun kuulee muiden tarinaa
ja saa vertailupohjaa.
Katuisit jos tekisit itsellesi jotain.
Nyt voit vielä vaikuttaa asioihin.
Olen saanut paljon apua puhuesani asiasta nyt. Olen myös ehkä löytänyt järki syitä masennukseeni. Asia näyttää paljon järkevämmmältä, kun tietää tämän kaiken aiheuttajan. En olekaan itse paha ja oikeutettu saamaan tällaisen kohtalon.
Olen henkilö joka ei ole koskaan opinut puhumaan asioista. Elämän varrella on kuitenkin sattunut kaikenlaista. Olen vain työntänyt asiat taka alalle ja luullut pääseväni niistä eroon näin. En ole stressaavaa tyyppiä, mutta nyt olen alkanut tajuta että silläkin inhottavalla kärsimyksellä on tarkoitus. Asioiden sisään ahtaaminen ei auta kuin hetkeksi. Joskus ne on kuitenkin purettava.
Tännekin kirjoittaminen oli suuri juttu. Myös asian myöntäminen oli raskasta, minulla ON masennus.
On otettava kiinni elämän pienistä iloista. Ei tämä helppoa ole tai tule olemaan. Pitää vain uskaltaa olla oma itsensä, kaikesta huolimatta. Paljon on vielä opittavaa.