Maatalous on muinoin ollut Suomen historiassa merkittävä elinkeino. Ensimmäinen maatalouden romahdus tapahtui 1860-luvun nk. nälkävuosina, jolloin kotimaiseen maatalouteen perustuva talous, jopa selviytyminen, osoitti perusteettomuutensa.
Näkävuodet olisivat olleet riittävä syy maataoudesta luopumiseen ja maan teollistamiseen.
Valitettavasti teollistuminen eteni hitaasti. Hitaasti eteni myös kansallisen maaorjuuden muodon - torppareiden ja muiden maaseudun tilattomien vapauttaminen.
Tarvittiin sisällissota, ennenkuin torpparit saivat elinkeinovapauden ja itsenäisyyden.
Sotien jälkeen kansallinen onnettomuus oli veteraanien ja siirtolaisten sijoittaminen maatalouteen. Tämä virhe purkautui sukupolvi myöhemmin, 60-ja 70-luvun muuttoaaltoina Ruotsiin.
Nyt maaomaisuus on palaamassa yhä harvempiin käsiin. Kartanoiden omistajat ja yritykset korjaavat pienviljeliöiden varjolla aloitetun tukiaispolitiikan tuotot.
Valitettavasti meillä pantiin käyntiin 1950-luvulla kuolevan maatalouden tekohengitys tukiaisten voimin. Veronmaksajilta ketkuteltuihin varoihin perustuva, tappoihinsa uponnut ja taloudellisesti kuollut maatalous viruu hervottomana valtion tarjoamien tukiaisten "sydän-keuhko-koneessa". Kukaan uskalla sammuttaa virtaa ja päästää vainajaahistorian lepoon.
Olisi korkea aika kunnioittaa ja kiittää ammoisien sukupolvien uurastusta maatalouden piirissä. Samalla on aika lopettaa tukaisiin perustuva ummehtunut agraarisosialismi ja sallia nuorten ja keski-ikäisten maatalouden harrastajien siirtyä tuottaviin elinkeinoihin, joissa vallitsee pula työntekijöistä.
Kevyet mullat - maatalous.
Näkävuodet olisivat olleet riittävä syy maataoudesta luopumiseen ja maan teollistamiseen.
Valitettavasti teollistuminen eteni hitaasti. Hitaasti eteni myös kansallisen maaorjuuden muodon - torppareiden ja muiden maaseudun tilattomien vapauttaminen.
Tarvittiin sisällissota, ennenkuin torpparit saivat elinkeinovapauden ja itsenäisyyden.
Sotien jälkeen kansallinen onnettomuus oli veteraanien ja siirtolaisten sijoittaminen maatalouteen. Tämä virhe purkautui sukupolvi myöhemmin, 60-ja 70-luvun muuttoaaltoina Ruotsiin.
Nyt maaomaisuus on palaamassa yhä harvempiin käsiin. Kartanoiden omistajat ja yritykset korjaavat pienviljeliöiden varjolla aloitetun tukiaispolitiikan tuotot.
Valitettavasti meillä pantiin käyntiin 1950-luvulla kuolevan maatalouden tekohengitys tukiaisten voimin. Veronmaksajilta ketkuteltuihin varoihin perustuva, tappoihinsa uponnut ja taloudellisesti kuollut maatalous viruu hervottomana valtion tarjoamien tukiaisten "sydän-keuhko-koneessa". Kukaan uskalla sammuttaa virtaa ja päästää vainajaahistorian lepoon.
Olisi korkea aika kunnioittaa ja kiittää ammoisien sukupolvien uurastusta maatalouden piirissä. Samalla on aika lopettaa tukaisiin perustuva ummehtunut agraarisosialismi ja sallia nuorten ja keski-ikäisten maatalouden harrastajien siirtyä tuottaviin elinkeinoihin, joissa vallitsee pula työntekijöistä.
Kevyet mullat - maatalous.
Vastaukset 7
Vanhimmat
virran elintarviketuotannolta ja teollisuudelta??
Kas siinä pulma!!!
..tähän on mahdoton yhtyä: "Sotien jälkeen kansallinen onnettomuus oli veteraanien ja siirtolaisten sijoittaminen maatalouteen. Tämä virhe purkautui sukupolvi myöhemmin, 60-ja 70-luvun muuttoaaltoina Ruotsiin."
Siinä tilanteessa oli tehtävä, mitä tehtävissä oli. Vaihtoehtoja ei ollut. Ja nyt voidaan ihmetellä, miten politiikalla saatiin aikaan niin konkreettista ja määrätietoisin ottein.
Ne jälkijäristykset on ihan toinen juttu. Toki korrelaatio on merkittävä. Lähes kaikki yhteiskunnassa oli aloitettava uudelta pohjalta.
Pohjois-Amerikan mantereella oli 1930- luvulla paljon peräkkäisiä katovuosia, jolloin kotimaiseen maatalouteen perustuva talous osoitti perusteettomuutensa.
Nälkävuodet olisivat olleet riittävä syy maataloudesta luopumiseeeen jne.
Olisi korkea aika lopettaa tukiaisiin perustuva ummehtunut agraarisosialismi jne.
Kevyet mullat - Amerikan maatalous.
Historiasta voi kyllä esittää erillaisia käsityksiä, mutta pitäisi jonkunverran perehtyä aiheeseen, ennenkuin tälläistä höpöttää ...
Suomalainen maatalouson aina ollut enempi erätaloutta, kuin varsinaista maataloutta.
Esim. vielä 0-1300 luvulla, Suomen tärkeimpiä vientituotteita olivat turkikset, joita talonpojat pyysivät takametsistään ja muista erä-alueiltaan.
Tämän jäkeen nousi kala tärkeimmäksi vientituotteeksi, katolisessa maailmassa oli lihansyönti kielletty paaston aikana ja kalalle oli sen takia olemassa pysyvät markkinat.
Sitten 1600-1700 luvulla nousi terva arvoon ja kasvava väestö siirtyi tervanpolttoon hupenevien turkisvarojen sijasta.
Tämän jälkeen pikkuhiljaa 1800 luvulla tervasta siirryttiin metsien hakkuisiin ja sahatun puutavaran sekä paperin vientiin, josta tulikin talouden kivijalka yli sadaksi vuodeksi.
Maatalous oli Suomessa varsin tehotonta kokoajan, se perustui pääasiassa viljanviljelyyn ja vasta kun 1700 luvulla otettiin peruna käyttöön tärkeimpänä viljelykasvina, niin väestö alkoi kasvaa voimakkaasti maassa.
Suomessa tajuttiin joskus 1800 luvun lopulla, että maata täytyy lannoittaa, tämä lisäsi karjan määrää tiloilla, karjatalous taas sopi paremmin pienille tiloille kuin kartanoille.
Torpparien maareformi kansalaisosdan jälkeen tuli 50 vuotta liian myöhään, tehoton torpparijärjestelmä oli osasyy siihen, että Suomi toi noin puolet elintarvikkeistaan 1900 luvun alussa.
Elintarvikepula ja nälkäongelma aiheutti kansalaissodan, ei torpparikysymys.
Toisen maailmansodan jälkeen asutettiin suuri määrä Karjalaisia ja rintamamiehiä asutustiloille, operaatio oli tavallaan oikea.
Köyhällä valtiolla ei oikeastaan ollut muuta jaettava kuin maata, joten sitä käytettiin.
Asiaan vaikutti myös sen aikainen metsäteollisuus, joka halusi hakkuualueiden lähistölle riittävän työvoimareservin varmistaakseen puuhuoltonsa.
Pientilojen isäntien ja muun miesväestön, piti työskennellä metsäyhtiöiden savotoilla talvisin saadakseen lisätienestejä tilojensa kehittämiseen.
Tavallaan asia hoidettiin oikein, vientiteollisuuden toiminta edellytykset ja nopea kasvu varmistettin ja suuri määrä tilatonta väestöä integroitiin osaksi muuta yhteiskuntaa tällä asutustila operaatiolla.
Puutavara oli ylivoimaisesti tärkein vientituote heti toisen maailmansodan jälkeen ja sille oli erittäin kova kysyntä maailmalla valtavan rakentamisen takia.
Tiedoksi vaan, Suomi kuuluu nykyään EU:hun. Kaikkien jäsenmaiden pitää noudattaa EU:n maatalouspolitiikkaa johon nämä tuet kuuluvat olellisena osana. Jos järjestelmää halutaan muuttaa se tapahtuu koko EU:n laajuisilla päätöksillä. Jotkut vaan elää vielä menneessä maailmassa ja kuvittelee että Suomessa voitaisiin harjoittaa omaa maatalouspolitiikkaa.
meistä ette pääse eroon. makselkaa vaan, kyllä me volvoja ostellaan.
1860-luvulle asti Suomessa viljeltiin enimmäkseen
viljaa, karjanpito oli toissijaista. Peräkkäiset
kylmät katovuodet pilasivat viljasadon 1860-
luvulla, sen jäljeen Suomessa ymmärettiin
siirtyä paremmin katovuosia kestävään rehujen
tuottamiseen kotieläimille.
Torpparijärjestelmän tarkoitus oli varmistaa
työvoima isoille tiloille.
Torpparien vapautus oli jo päätännässä juuri
ennen sisällisotaa, sanoma vain ei mennyt
torppareille perille, niinpä Etelä-Suomessa
osa torppareista taisteli punaisten puolella.
Mikään tarve ei heillä enää siihen ollut.
Lopullisesti laki torpparivapautuksesta
nuijittiin pöytään sisällissodan jälkeen.
Suomen teollistumisen hitaus ei johtunut
maataloustyövoimasta. Yksi syy Suomen autonomiaan
1809 oli se, ettei Venäjän keisari halunnut
ottaa suoraan hallintaansa silloisen Euroopan
kehittymättömintä kolkkaa.