onko nainen raskausaikana todrella epätasapainoinen? kun nyt on sellainen tilanne meillä että vaimo on raskaana ja haastaa riitaa kokoajan enemmän tai vähemmän ja se on rasittavaa.
mutta kuitenkin hän samalla kun on ilkeä niin vaatii että otan hänet syliin ja rauhoittelen häntä mutta eihän siinä tilanteessa kun itseon tullut loukatuksi niin kykene ottamaan häntä syliin ja rauhoittelemaan.
mitenkä muilla?
mutta kuitenkin hän samalla kun on ilkeä niin vaatii että otan hänet syliin ja rauhoittelen häntä mutta eihän siinä tilanteessa kun itseon tullut loukatuksi niin kykene ottamaan häntä syliin ja rauhoittelemaan.
mitenkä muilla?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Anteeksi että naisena vastaan isien palstalle.
Minä olen raskaus aikana hyvinkin ailahteleva ja kaamea akka. Olen tempperamenttinen tuli sielu muutenkin,mutta raskaus aikana se vielä pahenee. Teidän. Vaadin mieheltä ihan älyttömästi. Hän käy töissä ja itse en vaivojeni takia enää ole töissä enkö oikeen voi kotitöitäkään tehdä kun en pysty. Meillä myös kaksi lasta ennestään. Mies tulee väsyneenä töistä, hakee lapset tarhasta ja minä aloitan nalkuttamisen kun ei oo imuroitu, ja remonttikin pitäis tehdä ja pyykit on pesemättä ja koira lenkittämättä. Ja ainiin hellyyttäkin kaipaan ku sä oot kokoajan poissa... On siinä miehelle vaatimusta.
Kesällä tulee 6 vuotta että olemme mieheni kanssa yhdessä ollut ja tämä on kolmas raskaus, eli 3 vuotta tuo mies on jaksanut minua.
Olen hirveä akka raskaana, mutta jostain syystä edelleen yhdessä ollaan. Pyydän anteeksi käytöstäni mieheltäni ja selitän aisioita, hän ymmärtää. Kerron usein miehelle että arvostan häntä, vaikka nalkutan ja olen kamala. Ja ennen kaikkea kerron miehelle usein että häntä rakastan ja tarvitsen. Hän on kuintekin paras mies minulle ja isä lapsilleni.
Tuohon että nainen haluaa syliin rauhoittuakseen kannattaa itsensä vaikka pakottaa. Se oikeasti auttaa! Mies ottaa minut raivon puuskasta syliin ja sanoo rakastan sinua ja halii. Kyllä siinä laantuu pahinkin kiukku ja kyyneleet valuvat poskilta. Kannattaa kokeilla edes. Naisen kropassa on menossa semmoinen myllerrys raskaus aikana että hui. Tunteet ihan sekaisin. Älä kuuntele solvauksia vaan avaa sylisi. Suukota ja helli. Raskaana oleva äiti on vähän niin kuin iso vauva. Huutaa ja melttoaa ja kukaan ei tiiä miksi. Mutta sylissä rauhoittuu, ihan niin kuin se vauvakin.
Liittynee siihen että oman kehonhallinnan pettäessä, tuntee turvattomuutta. Ota syliin ja lohduta. Työnnä syyllisen etsintä takavasemmalle, ja syytä raskaushormoneja, ne poistuvat kierrosta aikanaan. (imetyksen loppumisen jälkeen) Sitten vain uutta putkeen, ja sama alusta. Tsemppistä.
olla poika tulossa. Täällä ainakin jyllersi poikaa odottaessa. Tyttäristä ei huomannu mitään.
itse aurinko ja kumpaakin poikaa odottaessa täysi helvetti irti ja ihan älyttömyyksistä, eikä auttanut vaikka tiedosti olevansa turhasta hermona.
meilläkin ja myös imetyksen ajan, sen jälkeen taas isä aloitti saman kun on niin loppuun palanu, eikä oikeen tajua että minä oon jo muuttunu takaisin normaaliksi... :( Mutta ehkäpä tämä vielä tästä tasoittuu.
Minä en kyllä miehen kans halinu kun oksetti koko jätkä, mut äitin luona piti välillä käydä lohduttautumassa ;P
Meille tuli muuten kans poika.
Meillä vaimo on normaalisti melko äkkipikainen, mutta raskausaikana oli lauhkea kuin lammas. Paluu normaaliin päiväjärjestykseen tapahtui sitten syntymän jälkeen...
Tää taitaaki olla akkapalsta
vielä...
Viimeksi tänään ukko kyllästy mun nälväilyyn ja käski mennä nukkumaan.
Minä kaikella raskauden uhmakkuudellani sanoin "ei kun minä haluan nyt kinata" hyvä ettei nauru päässyt kun lauseen loppuun pääsin.
Jep vaikeitahan me ollaan, mutta näin toista odotellessa on lohduttavaa ihan naisenakin tietää että ohi sekin menee aikanaan.