Perinnönjaossa saattaa tulla tilanne jossa palsta joudutaan
halkomaan lainhuutojen määräämiin osiin. Siis jako on jo tehty
mutta rajat puuttuu maastosta.Paljonko tämmönen operaatio voisi maksaa
ja kulut ilmeisesti kuuluvat lainhuudon omistavalle.
halkomaan lainhuutojen määräämiin osiin. Siis jako on jo tehty
mutta rajat puuttuu maastosta.Paljonko tämmönen operaatio voisi maksaa
ja kulut ilmeisesti kuuluvat lainhuudon omistavalle.
Vastaukset 6
Vanhimmat
klikkaat
http://www.maanmittauslaitos.fi/Default.asp?id=95&docid=1792
Ainakin isohkon (metsä)palstan osalta ((>40 ha) halkominen on hallinnollisesti "raskaampi" ja samalla kalliimpi toimenpide kuin lohkominen. Lohkomisessa esim. metsänhoitoyhdistys tai vastaava voi halvemmalla määritellä arvoltaan sopivat lohkot eli palstojen rajat, jonka sopimuksen osapuolet hyväksyvät. Tämän jälkeen kallispalkkaisemmat maanmittausihmiset tulevat laittamaan rajat ja pyykit sovittuhin paikkoihin. Lohkomisessa yksi tiloista jää entiseksi kantatilaksi. Näin me menettelimme.
Jotka eivät ole yhtäsuuria.
20 ha ja 30 ha ja "kantatila" mökki
1.5 ha ja muutama rakennuspaikka
rantaosayleiskaavan mukaan.
Näistä saa jo jonkinlaisen sopan
jos haluaa eri osapuolille hyväksyttävissä
olevan arvion. Erityisesti käyttämätön rakennusoikeus jakaa mielipiteet.
Kannattaa yrittää sopujakoa, huonokin sellainen tulee kaikille halvemmaksi kuin halkominen jossa kustannukset ovat aina tuhansia euroja, yleensä luokkaa 4-5 tuhatta e...
sopikaa siis rajat ja tarvittavat välirahat ja lohkomalla palstat sitten erilleen.
Eikö pesän riidatonta omaisuutta voisi lohkoa osakkaiden kesken ja riidanalaista jättää pesään? Pesä voisi tulevaisuudessa myydä tai vuokrata riidanalaiset osat, ja rahaa on aina helpompi jakaa kuin metsää. Lisäksi kuolinpesän osakkuudella voi saavuttaa verohyötyjä. Kun perinnöstä on jo kertaalleen verot maksettu, niin kuolinpesästä saatava tulo on verotonta.
Asian voi tarkistaa verottajalta.
Käytännössä halkomisen kustannukset riippuvat hyvin paljon pesän riitaisuudesta sekä kuinka selvä ko. palstan arvo on. Halkominenhan velotaan
työaikakustannusten mukaan kun lohkomiselle taasen on määrätty pinta-alaan ja palstojen määrään liittyvä maksu.
Jos osakkaat ovat suht säväyisiä ja toimituksessa ei tarvitse kovin paljon ruveta arviointityötä tekemään niin kustannukset eivät välttämättä olisi kovin kovat. Tämä esimerkiksi silloin kun palstasta on olemassa voimassa oleva metsänhoitosuunnitelma ja muittenkin tärkeimpien omaisuusosian arvot ovat jollakin tarkkuudella tiedossa. Kustannuksia halventaa myös mikäli kantatilan rajat ovat suht selvät.
Koska halkominen velotaan työajan mukaan niin jos asioita riitautetaan toimituksessa niin hinta nousee kun aikaa kuluu. Tästä on ehkä hyvinkin tullut se käsitys että halkominen on hankalaa ja kallista. Halkomisessa on nimittäin usein se viimeinen keino kun ei mitään sopua saada aikaan, sillä halkomisessa tulee vireille jo yhden osakkaan vaatimuksesta ja hänelle on pakko erottaa pesästä oma osuutensa sanoivat muut osakkaat mitä tahansa ja vaikka mitään sopua ei koko aikana tule niin omaisuuden erotus voidaan tehdä toimitusinsinöörin "pakko"päätöksellä.
Halkomisen hyvä puolia on mielestäni se että siinä otetaan huomioon nk. tarkoituksenmukainen tilussijoitus ja osituksesta poikkeaminen maksetaan rahana muille osapuolille. Tällöin ei tarvitse yrittää tehdä tasan oikeanlaista jakosopimusta joka jakaa arvot oikein vaikka rajat olisivatkin maankäytölisesti/metsänhoidollisesti huonot.
Kannattaa tosiaan käydä tutustumassa osoitteessa
www.maanmittauslaitos.fi halkomisesta kertoviin esitteisiin (ja miksei myös lohkomiseenkin) sekä hinnastoihin.)
Lohkomisen ja halkomisen hintoja harkitessa kannattaa myös pitää mielessä seuraava. Mitä isompaa tilaa jaetaan kummalla tavalla vain niin maastotöiden osuus kasvaa suoraan suhteessa pinta-alaan (yleensä). Lohkomisessa hintaan kuuluu uusien rajojen käynti muttei mahdolliset piirirajankäynnit. Koska jakosipimuslohkomisissa yleensä muodostetaan pinta-alallisesti lähes yhtä suuria paltoja niin käytännössä yleensä myös siinä joudutaan tarkastamaan ja tarvittaessa käymään kaikki piirirajat. Halkomisessa tämä kuuluu normaaliin työnkuvaan muutenkin.