Erottuani kolmisen vuotta sitten löysi ex-mieheni uuden naisen vuotta myöhemmin. Alku oli hämärää, ja isä alkoi irtautumaan lapsesta enemmän ja tekemään ohareita hoidon suhteen. Ja tietenkin asiassa oli myös osallisena uusi nainen!
Ajan kuluessa suhteita lapseen ollaan haettu useiden tekstiviestien ja soittojen kautta. Tokihan uuden naisen tulo kuvioihin vaikuttaa, ja lapsen ollessa niin pieni, olin kiinnostunut millainen nainen hoitaa häntä exäni kanssa. Ja vaikka ollaan hieman vuoristorataista tietä kuljettu, täytynee myöntää, että loppujen viimeksi hyväntahtoinen ja täysijärkinen nainen huolehtii pojastani isänsä kanssa pojan viettäessä aikaansa siellä.
Luulenpa, että suurin syy syyttelyihin ja nimittelyihin ( äitipuolien )äitien puolelta on se, että äiti ei luonnollisestikaan halua lastaan vieraan hoiviin tietämättä millainen tyyppi lasta hoitaa, vaikka isä olisikin paikalla. Toki myöskin vanhat tunnearvet vaikeuttavat suhtautumista uuteen kumppaniin.
Äitipuolet haluavat pitää ex-vaimon kaukana, jotta saavat uutta jalansijaa uuden miehen elämään.
Eikö suhdetta, mikä liittyy lasten hoitoon , voisi pitää suhteellisen avoimena nyksien ja exien välillä, niin vältyttäisiin monelta harmilta.
Aikuisten välisiin suhteisiin kun ei menneet puolisot voi/halua vaikuttaa.
Ehkä kuitenkin purnauspalstan porukallakin olisi paikallaan tiukka katse peiliin, ollaanko aina lapsen asialla vai kummitteleeko vanhat muistot rinnuksessa!
Hyvää kevättä kaikille:)!
Ajan kuluessa suhteita lapseen ollaan haettu useiden tekstiviestien ja soittojen kautta. Tokihan uuden naisen tulo kuvioihin vaikuttaa, ja lapsen ollessa niin pieni, olin kiinnostunut millainen nainen hoitaa häntä exäni kanssa. Ja vaikka ollaan hieman vuoristorataista tietä kuljettu, täytynee myöntää, että loppujen viimeksi hyväntahtoinen ja täysijärkinen nainen huolehtii pojastani isänsä kanssa pojan viettäessä aikaansa siellä.
Luulenpa, että suurin syy syyttelyihin ja nimittelyihin ( äitipuolien )äitien puolelta on se, että äiti ei luonnollisestikaan halua lastaan vieraan hoiviin tietämättä millainen tyyppi lasta hoitaa, vaikka isä olisikin paikalla. Toki myöskin vanhat tunnearvet vaikeuttavat suhtautumista uuteen kumppaniin.
Äitipuolet haluavat pitää ex-vaimon kaukana, jotta saavat uutta jalansijaa uuden miehen elämään.
Eikö suhdetta, mikä liittyy lasten hoitoon , voisi pitää suhteellisen avoimena nyksien ja exien välillä, niin vältyttäisiin monelta harmilta.
Aikuisten välisiin suhteisiin kun ei menneet puolisot voi/halua vaikuttaa.
Ehkä kuitenkin purnauspalstan porukallakin olisi paikallaan tiukka katse peiliin, ollaanko aina lapsen asialla vai kummitteleeko vanhat muistot rinnuksessa!
Hyvää kevättä kaikille:)!
Vastaukset 3
Vanhimmat
juu kylläpäs oli mukava lukea näinkin järkevä viesti,totta turiset
Ymmärrän äitien yskän epäilyksineen uudesta onnesta MUTTA kuinka monta vuotta menee siihen että äiti ymmärtää että äitipuoli ei välttämättä ole se pahis tilanteessa?
Kuinka monta vuotta menee että äiti ymmärtää lakata vaikeuttamasta (tahallaan tai tahattomasti) isä lapsi suhteen kehittymisen?
Äitiähän ei tarvita lapsen ja isän väliseen siteeseen?näin minä olen ainakin omieni kohdalla käsittänyt ja toiminut,lasten isä muodostaa lastensa kanssa juuri sellaisen siteen ja suhteen kuin muodostaa,ilman että minä hämmennän välissä.
Kukaan meistä ei varmasti ole enkeli ja toimi aina täysin oikein,kaikkien meidän tulisi katsoa aika ajoin peiliin ja miettiä motiivejamme,vai kuinka?
Hyvää kevättä ja kesää äideille ja puolikkaille
vieraalle, täysin tuntemattoman seuraan antaa, vaikkakin on lapsen isä vahtimassa ja opastamassa.
mies löysi naisia, sen jälkeen ei lapset enää kiinnostaneet pätkääkään.
Yritin kauan saada miestä tajuumaan että hänellä on lapsia, mutta eihän sitä väkisin voi toiselle järkeä päähän laittaa. Kyllä se itse pitää ymmärtää että jos on lapsia onmyös vastuuta, joten lopetin, en jaksanut enää riidellä enkä tyrkyttää.
Siinä oli juuri kuvaamasi juttu, että nainen halusi erottaa lapset isästä, ja vahinko että onnistui. Nyt ei mies ole lastensa kanssa ollut tekemisissä vuosiin ei kai enää tunnekaan.
Varmaan joskus loksahtaa päässä, että olisi sittenkin pitänyt olla lasten kanssa, mutta myöhäistä huutaa enää, kun antaa mitättömien asioiden mennä lasten ohi. Eipä ole tarvinnut riidellä mistään eikä haukkuja kuunnella.