Miksi ette menisi armeijaan? Mitä haittaa siitä on? "vuosi kuluu hukkaan" ja vitut. siellä oppii kaikkea tärkeää. Siellä kasvaa poika mieheksi.
Luulen että ne ovat ne liikalihavat huonokuntoset ja nörtit jotka täällä valittaa armeijaan menosta. Taikka sitten jotkut sodan vastustaja pellet. eihän sota hyvä ole mutta onko sitten hienoa kun itse ei voi mitenkään puolustaa omaa maata? Siinä meidän tulevaisuus, tollaisia luusereita jotka eivät ajattele muuta kuin omaa persettä.
Luulen että ne ovat ne liikalihavat huonokuntoset ja nörtit jotka täällä valittaa armeijaan menosta. Taikka sitten jotkut sodan vastustaja pellet. eihän sota hyvä ole mutta onko sitten hienoa kun itse ei voi mitenkään puolustaa omaa maata? Siinä meidän tulevaisuus, tollaisia luusereita jotka eivät ajattele muuta kuin omaa persettä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Miksi menisin armeijaan? Mitä hyötyä siitä on? "vuosi ei kulu uhkkaan" ja vitut! Siellä ei opi mitään, ja jos armeijan jälkeen on kasvanut "mieheksi" niin minä en halua olla mies koskaan.
ja inttii odotan innolla, koska olisi vihdoin aikaa kuntoilla hauskalla tavalla(tetsaamalla).. Eiköhän ne valittajat ole juuri niitä sodanvastustajia.. Itsekkään en niin pidä ajatuksesta tappaa toista ihmistä, tai edes eläintä, mutta joskus on ollut pakko! (siis ei itsellä ole ollut pakko:)
Toisaalta vuosi menee kyllä hukkaan, ainakin rahallisesti ja moni on sanonut että se kunto mitä tulee 6kk, laskee lopulta aliupseerikoulun luokkahuoneessa tai rekan ratissa. Itseä kiinnostaa joku 9kk "duuni". Hyvää kevättä tasapuolisesti!!
Hyvä asenne! tolla mennään.
Ville 14vee vois pitää sen turpansa kiinni siihen asti kun on ite käynyt sen paskan läpi.
Intistä on varmasti jokaiselle jotakin hyötyä, mutta uskoisimpa, että aika olisi mennyt monella paremmin talteen tekemällä jotain muuta.
Itseasiassa taisin kasvaa pojasta mieheksi juurikin intissä. Siinä vaiheessa kun sanoin kapteenille, että lähden siviilipalvelukseen.
Mielestäni sodan ihannoinnissa ei ole mitään hienoa ja sitä Suomessa tehdään. Inttiä pidetään jonain todella hienona asiana, jota se ei ole. Puolustus tarvitaan, mutta ei tällaistan pakollista ja ylisuurta kuin tämä nykyinen. En anna tukea verorahojemme tuhlaamiselle uhraamalla omasta elämästäni puolta vuotta turhuuteen.
Eli sinussa ei ollut miestä jäämään armeijaan ja nyt selittelet?
Mikä ihme siinä armeijassa mukamas on olevinaan niin ylivoimaisen kauheaa?
Itse ainakin suorastaan rakastin armeija-aikaani. Yhteissuihkut jätkien kanssa, varsinkin erään tupakaverini kanssa, olivat aivan uskomattoman hienoja.
Kyseisellä tupakaverilla ei ollut mikään järin iso pippeli, mutta hän oli uskomaton imijä ;)
No, omapa on tappiosi
Ensin suomen paska valtio ryöstää minut veroillansa ja myöhemmin pitäisi vannoa kuolevansa tämän paskan maan ja paskan kansan puolesta jotka eivät tosiaankaan ole nykypäivänä puollustamisen arvoisia. Ja minä en edes halunnut syntyä suomeen ja silti minun pitäisi ryhtyä petturiksi(varusmieheksi) vain koska puollustusministeri niin haluaa. Ja jos vaikka suomelle ja venäjälle tulee sota niin ennemmin taistelen venäläisten rinnalla kuin suomen.
Armeija tekee niistä pojista miehiä jotka eivät muuten kykene kasvamaan mieheksi. Miehenä oleminen on muutakin kuin lihaksia ja voimaa. Se että on käynyt armeijan ei välttämättä kerro mitään miehen kyvystä olla isä tai lainkuuliainen tai yhteiskuntakelpoinen. Sieltä armeijasta tulee niitä räkänokkiakin takaisin ja kaiken maailman ruikuttajia. Kyllä noita rikoksia tuppaa tekemään armeijassa käyneetkin. Että se siitä mieheksi kasvamisesta puhumattakaan siitä kuinka paljon löytyy ruikuttajia isiä joista ei isiksi ole saati sitten mieheksi ollenkaan. Armeijassa tuskinpa saa hirveästi sitä henkistä kasvamista mitä tulee vain elämällä ja vastoinkäymisiä kokemalla.
Itse kärsin vakavan masennuksen nuorena ja sen helvetin kestämisessä kasvoi kyllä niin pirusti henkisesti ja nykyään sitä osaa suhtautua hieman suuriinkiin vastoinkäymisiin rauhallisesti kun on voimistunut ja parantunut depressiosta. Ja hyvin meni opiskelu (pärjäsin keksivertoa paremmin) ja sain töitä. Eikä työnantaja kysynyt armeijasta mitään vaikka en armeijaa ole käynyt hyväksytyistä syistä (c-paperit) Eikä ole parisuhde-elämässäkään moittimista (häät heinäkuussa ja vauva tulossa). En usko että olen menettänyt mitään vaikka en ole armeijaa käynyt. En tunne häpeää enkä kadu mitään. Eikä ole syytä. Minulla oli vaikeat aikani silloin ja ne on voitettu.
"eihän sota hyvä ole mutta onko sitten hienoa kun itse ei voi mitenkään puolustaa omaa maata?"
Kun sota tulee niin sotimaanhan menen, se on sitten eri asia ketä vastaan.. :) Suurin osa ihmisistä on vitun idiootteja joita en puolustaisi omalla hengelläni mistään hinnasta, enkä odota heiltä samaa takaisin.
Itse en ainakaan oppinut armeijassa mitään, mitä ei olisi voitu opettaa parissa viikossa.
Oli muutoinkin henkisesti suht' turhauttavaa, sillä porukka siellä oli oikeasti erittäin vajavaista älyllisesti.
Mikäli en olisi tällainen laiska paska, olisin mennyt sivariin. Mutta en jaksanut