osa vai täysteho maalämmitys?

Valmistajilta kuulee erilaisia selityksiä. Lämpöässä muistaakseni vannoo täystehoisen nimiin, monet muut taas osatehoisen. Minusta osatehon nimiin vannovien selitykset kuulostavat järkevämmiltä.

Vaikka maalämmön tehot riittäisivät vain puoleen huipuista, niin silti vuoden kokonaislämmöstä tuotettaisiin 95% maalämmöllä. Osateholla lisäksi hyötysuhde kasvaa, mikä syö sen ylimääräisen kustannuksen, mikä suorasta sähkölämmityksestä koituu. Ja osatehoinen lämpöpumppu on tietysti halvempi. Lisäksi osatehoisellä lämpöpumpulla voidaan käyttää hyväksi ns. tulistuslämpö, joka nostaa lämpimän käyttöveden lämpötilan aina 90 asteeseen, kun taas täystehopumpulla lämpimän käyttöveden lämpötila on korkeintaan 55 astetta eli lämmintä käyttövettä riittää.

Kannattaa tarkistaa myös huipputeholaskelmalla ollaanko sulakekoossa rajoilla. Vaihto 25A:sta 35A pääsulakkeeseen syö etua. Liittymä maksaa enemmän ja vuosimaksuja tulee lisää. Muutenkin ollaan aikatariffin ja yleistariffin rajamailla. Jollain vastuksilla ja yleistariffilla tuotettu lämpö on kyllä kallista. Ja aikatariffissa on kovat vuosimaksut.

Yhtenä mahdollisena valintaan vaikuttavana tekijänä nostaisin esille vielä lämpimän käyttöveden tuoton kesäaikana.

Omiin kokemuksiini perustuen täystehoisen pumpun lämminvesivaraajaa saa kesäaikaan "houkutella" pysymään 50C:n paremmalla puolella, koska pumpun käyntiä ohjaa ainoastaan primääripiirin (lattianlämmityspiiri)lämpötila-asetus. Eli kun ulkolämpötila on tarpeeksi korkea, sulkeutuu lattialämmityspiirin säätöventtiili kokonaan ja järjestelmän "tyhjäkäyntihäviö" (vesi kiertää lattiapiirien jakotukeille mutta huonetermostaatit pysyvät kiinni) poistuu, pienenee myös pumpun käyntiaika vastaavasti. Koska käyttövesivaraajan lämpö tuotetaan primääripiirin lämmittämisen jatkotuotteena, on kesällä ko piirin asetuslämpötilaa nostettava reilusti jotta käyttövesivaraaja saa tarpeeksi lämpöä (legioonalaisbakteerin eliminoiminen vaatii 50C). Näin pumppu käy tarpeeksi usein kun lämmönnoston seurauksena lämmönhukka kasvaa vastaavasti, ja sitten sitä lämmintä käyttövettäkin riittää vähän paremmin.

Koko edelläkuvattu touhu on mielelestäni aika naurattavaa pelleilyä, varsinkin kun ottaa huomioon mitä järjestelmä kustantaa uushankintana! Kaikesta huolimatta täystehoinen järjestelmä on mielestäni meille parhaiten sopiva, kun omassa talossani on täys- ja ns. puolilämpimiä tiloja yhteensä vähän yli 1000 m3.
Ensimmäisen asuinvuoden kokonaissähkönkulutus oli n 20000 kWh, josta arvioisin lämmityksen ottaneen n. 13-14000 kWh.

Muista myös haastaa myyjien ammattitaitoa, ei ole kirkossa kuulutettua että jokainen myyjä ymmärtää edes välttävästi järjestelmään liittyvien muuttujien vaikutuksen kokonaisuuteen. Myös Sulpu:n sivuilta saanet asiallista perustietoa valintaasi varten.

Maalämpöpumppu(ottoteho 3.5kw antoteho 12kw) mitoitettu niin että se käy kesällä 1-2 kertaa 25-35 min päivässä ja talvella 2-3 kertaan päivässä kerrallaan 45-90 min.

Varaaja on 1000 litraa ja ilmalämmitys poistolämmön talteen( huom. ei lämpöpumppu) otolla sekä kosteissa tiloissa vesikiertoinen jatkuva lattialämmitys.

Lämmintä vettä riittää eikä se koskaan lopu kesken( paitsi jos sähköt ovat kauan poikki tai vesi on poikki).

Vuosittainen lämmityskulu noin 1000-2000 mk riippuen siitä lämmittääkö takkaa vai ei.

Maalämpöpumppu on toiminut virheettömästi jo 17 vuotta eikä freoniakaan ole tarvinnut lisätä.