Pitkän matematiikan Laudaturin raja tänä vuonna: 59 pistettä!
Päätelmä: kokeenlaatijat epäonnistuneet perusteellisesti.
Ei tarvitse olla kuin vastaus annettu väärällä tarkkuudella yhdessä tehtävässä tai jokin vastaava pikku virhe, niin heihei Laudatur.
Muutenkin koko Gaussin käyrän käyttö arvosanojen annossa on todella ongelmallinen. Esimerkiksi ruotsissa on aina ollut arvosanojen pisterajat 10-20 pistettä alempana kuin enkussa. Tasan jokainen tietää, että syy ei ole taatusti siinä, että b-ruotsin koe olisi paaaaljon hankalampi kuin a-enkun koe... Tästä kertoo sekin, että nyt kun ruotsi on vapaaehtoinen yo-kokeessa ja heikoin aines ei sitä kirjoita, niin pisterajat on nousussa...
Tarkoituksenahan tässä järjestelmässä on se, että eri vuosien yo-arvosanat olisivat keskenään vertailukelpoisia, eikä ero johtuisi eri tasoisista kokeista eri vuosina. Mitenkähän tämä toteutuu? Onko 47 pisteen Laudatur matikasta vuodelta 2003 oikeasti arvokkaampi kuin 58 pisteen Eximia vuodelta 2008? Yliopistoon hakiessa on.
Päätelmä: kokeenlaatijat epäonnistuneet perusteellisesti.
Ei tarvitse olla kuin vastaus annettu väärällä tarkkuudella yhdessä tehtävässä tai jokin vastaava pikku virhe, niin heihei Laudatur.
Muutenkin koko Gaussin käyrän käyttö arvosanojen annossa on todella ongelmallinen. Esimerkiksi ruotsissa on aina ollut arvosanojen pisterajat 10-20 pistettä alempana kuin enkussa. Tasan jokainen tietää, että syy ei ole taatusti siinä, että b-ruotsin koe olisi paaaaljon hankalampi kuin a-enkun koe... Tästä kertoo sekin, että nyt kun ruotsi on vapaaehtoinen yo-kokeessa ja heikoin aines ei sitä kirjoita, niin pisterajat on nousussa...
Tarkoituksenahan tässä järjestelmässä on se, että eri vuosien yo-arvosanat olisivat keskenään vertailukelpoisia, eikä ero johtuisi eri tasoisista kokeista eri vuosina. Mitenkähän tämä toteutuu? Onko 47 pisteen Laudatur matikasta vuodelta 2003 oikeasti arvokkaampi kuin 58 pisteen Eximia vuodelta 2008? Yliopistoon hakiessa on.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ite kirjoitin pitkän matikan mut tuloksia en oo vie päässy katsomaan..
pitkän englannin kirjoitin syksyllä, paria pistettä vajaa M
kirjoitin uudestaan tänä keväänä, meni pari pistettä huonommin ku syksyl ja C tuli. Mutta jos olisin kirjoittanut samoil pisteil ku syksyllä olis M tullu kirkkaasti. Mikä ihmeen järki näissä muuttuvissa pisterajoissa on ja siinä että vain tietty prosentti saa laudaturin?!
mitä sitten kun laudaturin oikeasti kirjoittaneita olisi yli sen viisi prosenttia, millä perusteella osa voidaan muka alentaa E:ksi?!
olenko ihan hakoteillä, vai onko minua informoitu väärin?
Mä oon käsittäny niin että jos laudaturin saisi yli 5 prosenttia niin sittenhän tietysti pisterajat nousee niin että niitä ällän kirjottaneita on suunnilleen se 5 prosenttia.. Eikä niin että jotkut vaan mielivaltaisesti alennetaan E:ksi..
huomioon se, että ei se laudatur mene yhdestä pikkuvirheestä. Maksimispistemäärähän on pitkässä matikassa 66 pistettä. Ja tuostahan se 59 pisteen raja sitten johtuu, että niin moni hyvä kirjoittaa niitä jokereita. Ei siinä mitään kummallista tai väärää ole.
Ja lisäksi toinen jokeri oli niin naurettavan helppo, että sen pystyi tekemään lähes perustiedoilla.
Mutta se on kyllä totta, että ytl mokasi pahemman kerran tekemällä matikan kokeen, jossa ei ole juuri yhtään vaikeita tehtäviä. Kokeen tarkoitus on erottaa jyvät akanoista eikä katsoa, kuka osaa pyöristää vastaukset oikealla tarkkuudella jne.
Oisko sen kokeen sitten pitäny olla vaikea? ota huomioon ett kaikille matematiikka ei ole helppoa, mutta syystä tai toisesta joutuvat pitkän matikan kuitenkin kirjoittamaan. Mun mielestä tuo koe oli ihan sopiva ja mukava... kiitos ytl:lle :))