Miten jännitelähteeseen kytketyn kondensaattorin (levykondensaattori, kaksi levyä lähellä toisiaan, levyjen pinta-ala 0,1 m2) ominaisuuksille käy, kun tapahtuu seuraava;
1) Virtalähde irrotetaan
2) Levyjä vedetään kauemmas toisistaan
Siis miten käy levyjen välisen potentiaalin ja kond. varauksen?
1) Virtalähde irrotetaan
2) Levyjä vedetään kauemmas toisistaan
Siis miten käy levyjen välisen potentiaalin ja kond. varauksen?
Vastaukset 6
Vanhimmat
koulutehtävältä, mutta tähän aikaan keväästä? Tunneilla kannattaisi olla hereillä.
C = ε x A / s
jossa C on kapasitanssiarvo , ε on väliaineen permittiivisyys ja s on levyjen välinen etäisyys.
1. elektronit loppuu
2. s kasvaa ja kapasitanssi pienenee
Oikein lähdit liikkeelle fysiikan laeista, mutta:
A)
Elektroonit jäävät kondensaattoriin, joka sitten hiljalleen purkautuu vuotovirran ansiosta.
Suuresta kondensaattorista voi saada kovan tällin, vaikka virtalähde on jo irroitettu. Levykondensaattorin kapasitanssi ja jännite ovat (yleensä)niin pienet, ettei "tälliä" huomaa.
B)
Kaavan mukan, jos kondensaattori on kytketty virtalähteeseen ja sen kapasitanssi pienenee, kondensaattorin jännite suurenee virtalähteen jännitettä vastaan. Kondensaattorin "ottama" virta siis pienenee saman verran, kun kapasitanssikin pienenee.
Enpä osaa selittää yksinkertaisemmin!
jos ei ole mainintaa PIC-kontrollerista? Prossulla se tehdään.
jännite kasvaa
Kun kondensaattori kytketään irti virtalähteestä jää kondensaattoriin energiaa jos kapasitanssia pienennetään ja energia pysyy vakiona niin jännite kasvaa.
Jos kapasitanssi puolittuu niin jännite kaksinkertaistuu tai kapasitanssi kaksinkertaistuu niin jännite puoliintuu.
Käytännössä noin pienessä kapasitanssissa oleva energia on tosi olematon ja häviöt suuret ettei oikein pystytä mittaamaan.