Kai se

on, että vaikka paperilla kaikki näyttääkin hyvältä niin oikeassa elämässä se ei välttämättä toimi: pätee niin rakkauteen kuin mihin tahansa. Voi olla ihminen, joka on monessa mielessä samanlainen kuin minä, mutta ei vain onnistu jostain syystä koskettamaan sieluani. Kaikki jää niin pinnalliseksi. Hetken saattaa toimiakin, fyysisessä mielessä on kivaakin. Mutta jossakin vaiheessa iskee pettymys ja ahdistus kun kaikki on vain niin pakotetun oloista. Halataan ja suudellaan kun se nyt on tapana, mutta kuitenkin jotain puuttuu.

Joistakin pareista sen vain huomaa, että toi on vain tollanen parisuhde, ei mikään kumppanuus sinänsä. Mutta en tiedä mitään ihanampaa kuin nähdä ihmisiä, jotka ovat vuosikymmeniä olleet yhdessä ja joiden välillä on sellaista uskomatonta kemiaa ja leikinlaskua yhä vielä.
3519
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

huumorintaju, samantapaiset perusasenteet, kuten politiikka ja uskonto jne, mutta tarpeeksi eroa, että kiinnostavuus säilyy.

Minusta se, että nauraa samoille asioille, ja että yleensä nauraa paljon, on hyvä perusta pitkään kestävälle liitolle.

Äänestä
  • yksi tärkeimmistä asioista: samanlainen huumorintaju (tai ylipäätänsä että on huumorintajua..).

    Äänestä

Ihmiset nyt vaan on parisuhteessa, vaikkei kyse olisi mistään suuresta rakkaudesta. Se vaan nyt on tapana meidän yhteiskunnassa ja harva haluaa olla yksin.

Suurin osa suhteista ja avioliitoista on varmaan sellaisia. Ainakin omassa tuttavapiirissä sen huomaa. Joskus jutellutkin joidenkin kanssa asiasta ja heidän suhteistaan.

Silti on niitäkin pareja, jotka oikeasti ovat toistensa suuri rakkaus ja viettävät elämänsä onnellisina loppuun. Jotkut eivät koskaan edes tunne suuria tunteita, sellaisia peräkkäisiä hullaantumisia vain ja toiset eivät edes sitä. Joillekin taas iskee se sielunkumppani, Se Oikea eteen, ja sen kanssa joko mennään yhteen tai sitten ei mennä ja sekös sitten harmittaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


vaan niin kirjoitti:

on, että vaikka paperilla kaikki näyttääkin hyvältä niin oikeassa elämässä se ei välttämättä toimi: pätee niin rakkauteen kuin mihin tahansa. Voi olla ihminen, joka on monessa mielessä samanlainen kuin minä, mutta ei vain onnistu jostain syystä koskettamaan sieluani. Kaikki jää niin pinnalliseksi. Hetken saattaa toimiakin, fyysisessä mielessä on kivaakin. Mutta jossakin vaiheessa iskee pettymys ja ahdistus kun kaikki on vain niin pakotetun oloista. Halataan ja suudellaan kun se nyt on tapana, mutta kuitenkin jotain puuttuu.

Joistakin pareista sen vain huomaa, että toi on vain tollanen parisuhde, ei mikään kumppanuus sinänsä. Mutta en tiedä mitään ihanampaa kuin nähdä ihmisiä, jotka ovat vuosikymmeniä olleet yhdessä ja joiden välillä on sellaista uskomatonta kemiaa ja leikinlaskua yhä vielä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu