Lukuvuoden lopussa monissa kouluissa on oppilaita, joilla on istumattomia jälki-istuntoja. Eräs tapa "motivoida" oppilaat istumaan jälkkärinsä on 2000-luvullakin ollut uhata, että lukuvuositodistusta ei anneta, ellei ja ennen kuin kaikki jälki-istunnot on istuttu.
Jokainen peruskoulun rehtori ja lainsäädäntöön perehtynyt tietää, että perusopetusasetuksen 10 §:n 2 momentin mukaan lukuvuositodistus on annettava jokaiselle oppilaalle. Perusopetuslain 22 §:n 2 momentissa eikä missään muussa lain ja asetuksen kohdassa ole mainittu perustetta, jonka nojalla lukuvuositodistus voitaisiin tietyissä tapauksissa jättää antamatta. Tällainen ei voi olla siis myöskään suorittamaton jälki-istunto.
Vuosiluokalta selviytymisen kriteeri on perusopetusasetuksen 11 §:n 1 momentin mukaan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttävien tietojen ja taitojen saavuttaminen. On selvää, että suorittamaton jälki-istunto ei myöskään voi tarkoittaa sitä, että oppilaan vuosiluokan suorittaminen jäisi toteutumatta, jos oppilas on varsinaisissa opinnoissa saavuttanut vaaditut kriteerit. Näin suorittamaton jälki-istunto ei voi myöskään estää peruskoulun päättötodistuksen saamista (perusopetusasetuksen 12 § 1 momentti).
Käsitykseni mukaan lukuvuoden lopussa suorittamaton jälki-istunto raukeaa samalla tavalla kuin varusmiespalveluksen suorittamaton kurinpidollinen ojennus varushenkilön kotiuttamishetkellä. Oppilasta ei myöskään saa uhata sellaisella seuraamuksella, jota ei voida lain ja asetusten mukaan panna toimeen. Armeijan kielellä kyse olisi "simputuksesta".
Tällä en tarkoita sitä, etteikö oppilasta pitäisi vaatia suorittamaan jälki-istuntojaan. Jos jälki-istuntoja määrätään, on jo kasvatuksellisesti välttämätöntä, että oppilaitos huolehtii myös siitä, että ne todella suoritetaan. Äärimmäisessä tilanteessa koululla on käytössä myös perusopetuslain 36 §:n mainitsemat varsinaiset kurinpitorangaistukset kuten kirjallinen varoitus. Jälki-istunnon välttäminen voidaan toki huomioida myös oppilaan käyttäytymisnumerossa.
Eri asia on, jos koulu sopii oppilaan/huoltajan kanssa menettelystä, että jälki-istuntoja laiminlyönyt oppilas suorittaa jotain korvaavaa varsinaisen lukuvuoden päättymisen jälkeen ja välttää näin esimerkiksi suorittamattomista jälki-istunnoista aiheutuvan merkittävän käyttäytymisnumeron alenemisen. Lainvastaisena ei ole ilmeisesti pidettävä myöskään sitä, että jälki-istuntoja laiminlyönyt oppilas ei saa todistustaan samassa tilaisuudessa muiden oppilaiden kanssa, vaan myöhemmin, kuitenkin lukuvuoden lopussa.
Paras tapa huolehtia siitä, että oppilas suorittaa jälki-istuntonsa, on varhainen puuttuminen. Mikäli oppilas ei saavu asianmukaisesti ajallaan suorittamaan jälki-istuntoaan, koulun tulisi välittömästi puuttua asiaan ja selvittää, mikä tekee asian niin ylivoimaiseksi, että oppilas ei ole valmis suorittamaan edes asiallisesti määrättyä jälki-istuntoa.
Eri asia on kysymys siitä, ovatko jälki-istunnot yleensä tarpeellisia. Mutta, mikäli niitä käytetään, tulee huolehtia, että ne myös istutaan tai muuten suoritetaan asianmukaisesti. Kuitenkin siten, että käytetään lakien ja asetusten sallimia "työkaluja".
Jokainen peruskoulun rehtori ja lainsäädäntöön perehtynyt tietää, että perusopetusasetuksen 10 §:n 2 momentin mukaan lukuvuositodistus on annettava jokaiselle oppilaalle. Perusopetuslain 22 §:n 2 momentissa eikä missään muussa lain ja asetuksen kohdassa ole mainittu perustetta, jonka nojalla lukuvuositodistus voitaisiin tietyissä tapauksissa jättää antamatta. Tällainen ei voi olla siis myöskään suorittamaton jälki-istunto.
Vuosiluokalta selviytymisen kriteeri on perusopetusasetuksen 11 §:n 1 momentin mukaan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttävien tietojen ja taitojen saavuttaminen. On selvää, että suorittamaton jälki-istunto ei myöskään voi tarkoittaa sitä, että oppilaan vuosiluokan suorittaminen jäisi toteutumatta, jos oppilas on varsinaisissa opinnoissa saavuttanut vaaditut kriteerit. Näin suorittamaton jälki-istunto ei voi myöskään estää peruskoulun päättötodistuksen saamista (perusopetusasetuksen 12 § 1 momentti).
Käsitykseni mukaan lukuvuoden lopussa suorittamaton jälki-istunto raukeaa samalla tavalla kuin varusmiespalveluksen suorittamaton kurinpidollinen ojennus varushenkilön kotiuttamishetkellä. Oppilasta ei myöskään saa uhata sellaisella seuraamuksella, jota ei voida lain ja asetusten mukaan panna toimeen. Armeijan kielellä kyse olisi "simputuksesta".
Tällä en tarkoita sitä, etteikö oppilasta pitäisi vaatia suorittamaan jälki-istuntojaan. Jos jälki-istuntoja määrätään, on jo kasvatuksellisesti välttämätöntä, että oppilaitos huolehtii myös siitä, että ne todella suoritetaan. Äärimmäisessä tilanteessa koululla on käytössä myös perusopetuslain 36 §:n mainitsemat varsinaiset kurinpitorangaistukset kuten kirjallinen varoitus. Jälki-istunnon välttäminen voidaan toki huomioida myös oppilaan käyttäytymisnumerossa.
Eri asia on, jos koulu sopii oppilaan/huoltajan kanssa menettelystä, että jälki-istuntoja laiminlyönyt oppilas suorittaa jotain korvaavaa varsinaisen lukuvuoden päättymisen jälkeen ja välttää näin esimerkiksi suorittamattomista jälki-istunnoista aiheutuvan merkittävän käyttäytymisnumeron alenemisen. Lainvastaisena ei ole ilmeisesti pidettävä myöskään sitä, että jälki-istuntoja laiminlyönyt oppilas ei saa todistustaan samassa tilaisuudessa muiden oppilaiden kanssa, vaan myöhemmin, kuitenkin lukuvuoden lopussa.
Paras tapa huolehtia siitä, että oppilas suorittaa jälki-istuntonsa, on varhainen puuttuminen. Mikäli oppilas ei saavu asianmukaisesti ajallaan suorittamaan jälki-istuntoaan, koulun tulisi välittömästi puuttua asiaan ja selvittää, mikä tekee asian niin ylivoimaiseksi, että oppilas ei ole valmis suorittamaan edes asiallisesti määrättyä jälki-istuntoa.
Eri asia on kysymys siitä, ovatko jälki-istunnot yleensä tarpeellisia. Mutta, mikäli niitä käytetään, tulee huolehtia, että ne myös istutaan tai muuten suoritetaan asianmukaisesti. Kuitenkin siten, että käytetään lakien ja asetusten sallimia "työkaluja".
Vastaukset 3
Vanhimmat
siis simputetaan opettajien lisäksi myös oppilaita. Mistä tulevat simputuksen mestarit?
mutta ei samaan aikaan kuin muille. Sen voi käydä hakemassa kansliasta kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Hyvä syy istua jälkkärit?
ja itse vastaat asettamaasi kysymykseen.
"Lainvastaisena ei ole ilmeisesti pidettävä myöskään sitä, että jälki-istuntoja laiminlyönyt oppilas ei saa todistustaan samassa tilaisuudessa muiden oppilaiden kanssa, vaan myöhemmin, kuitenkin lukuvuoden lopussa".
Näin tehdään. Toikkarin saa hakea koulun kansliasta seuraavalla viikolla.