Marsuni kärsi jonkin aikaa sitten ripulista.. kaksi kertaa oltiin lääkärillä.. se parantui, mutta laihtuminen jatkui:( Toinen alahammas on puuttunut aina ja nyt katkesi toinen ylhäältä.. enää eripuolilla olevat on jäljellä. sill on muutenkin ollu heikot hampaat sain marsun kun se oli yli 2v.. ja entiset omistajat ei ole ikeen osannu sitä oikein ruokkia. Ja nyt marsu on masentunu. Takajalat on aika huonot ei jaksa kävellä ja jos kävelee ei oikeen kunnolla käytä niitä takajalkoja. Ajattelin että marsun on parempi päästä kärsimyksistään, vien sen tänään lopetettavaksi. Paremmat oltavat on pojalla siellä pilvien päällä:( kysyn vaan mielipiteitänne asiasta..?? olisitteko itse säästänyt marsua vielä. Sen tiedän että rakkaan marsuni viimeinen päivä on tänään,en vaan tiedä teinkö päätöksen oikein..? kaipaan vain varmistusta.. asia on muutenkin ikävä:(
onko oikea päätös?
Sonja
5296
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minusta päätöksesi on oikea. Varmasti marsujen taivaassa lemmikkisi voi paremmin. Eläimen kärsimyksiä ei pidä pitkittää, vaan auttaa sitä pääsemään niistä eläinlääkärin avulla.
Itsekkin kyllä ajattelin.. epäilen että jos pientä rakasta marsuani ei lopetettaisi, kuolisi se ennen pitkää kumminkin ja näin se ei joudu kärsimään. Onneksi saan vielä tänään viettää aikaa kuikuttajani kanssa.
aivan samanlailla kävin minun entiselle marsulleni....josta kerroinkin sinulle (silloin kun kyselit ripulista) ja aivan takajalat eivät enään kulje (halvaantui)
jaksamisia sinulle...minusta päätös on oikein....marsukin kun on niin pieni eläin,niin ei se kestä tuollaista tuskaa!!
anna sen vain mennä.....niin sillä on parempi olla,eikä sitä enään ikinä satu.
Runo:
Jos niin käy että minusta tulee hauras ja heikko ja kivut häiritsevät untani.Niin sinun on tehtävä mitä on tehtävä sillä viimeistä matkaa ei kukaan ole estävä.Sinä tulet surulliseksi -minä ymmärrän.Älä anna surusi estää sinua.Sillä tänä päivänä,enemmän kuin koskaan ennen,rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan.Meillä on ollut niin monta hyvää vuotta.Tulevaa ei kannata surra.Et haluaisi minun kärsivän.Kun aika koittaa,anna minun mennä.Vie minut sinne missä he auttavat minua,mutta pysy luonani loppuun.Ja pidä minua lujasti ja puhu minulle,kunnes silmäni ovat sulkeutuneet.Tiedän että aikanaan,sinäkin huomaat,se on ystävyyttä,jota minulle osoitat.Älä sure sitä että sen täytyy olla sinä,jonka täytyy tehdä päätös.Olemme olleet niin läheisiä-me kaksi näinä vuosina,älä anna turhaan sydämesi itkeä.
Tuo oli kaunis runo.. kiitos sulle.
Morgan marsuni kävi ennen lähtöään sanomassa heipat kahdelle marsupojalleni. Eivät välttämättä ole olleet hyvissä väleissä.. noh pojat ovat poikia eikä kaikkien kanssa tule toimeen. Ehkä ne kumminkin sopivat kaiken, haistelivat toisiaan rauhallisesti ja eivät edes yrittäneet purra.
Nyt vaan odotan tuttavan marsun vauvoja.. Morgan on niiden isä.. ei vaan pääse enää katsomaan lapsiaan..ehkä se katselee pilvien päältä:)
teit varmasti oikein...
mutta otan osaa.....
ajattele tilannetta jos sinulta puuttuisi kaski hammasta ja silti sinun pitäisi purra jatkuvasti!
ja jos et pystyisi käyttämään jalkoja!!!
noh... itsekkin olisin marusni lopettanut se on meidän omistajien velvollisuus rakkaalle lemmikillemme....