Onko normaalia: Olen 30vuotias,naimisissa onnellisesti n.10v. Oma asunto kivassa paikassa, työpaikka on ja työt sujuu omalla painollaan, harrastuksia on liikunnassa. Siltikin nyt on iskenyt joku outo olotila,alakulo, surullisuus ja itkuisuus, päättämättömyys. En tiedä onko 30kriisilä osuutta asiaan. En osaa päättää mitä muutosta haluisin elämään, tosi ystäviä on vain tällä hetkellä yksi, joka ilmoitti muuttavansa pois suomesta parin kuukauden kuluttua. Sitäkin tule ikävä. En osaa päättää, haluanko lapsia? Kohta on liian myöhäistä sille. Yksinäisyyttä on ilmassa, vaikka olisimmekin joidenkin ihmisten seurassa. En ole ennen kärsinyt masennuksesta saatikka muustakaan sen tapaisesta. Stressiähän nyt kaikilla on jonkin verran.Onko tämä yksinkertaisesti aika, jolloin pysähtyy kelailemaan elämäänsä vai onko tämä vauvakuumetta, jota ei halua myöntää, koska on niin kauan tottunut olemaan "minä"-teen ja haluan vaihteella.Kauhean väsynyt ole ollut, kun tämä vuosi toi mukanaan ihmissuhdesotkuja ja en jaksaisi niitä jauhaa. Ohimenevää? Onko kokemuksia??
normaalia??
surkuhupaisaa...
0480
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.