miksi ruveta opettajaksi.
1. Itseään täynnä olevat työkaverit
2. Kateelliset työkaverit.
3. Huono työilmapiiri
4. Paska palkka.
5. Ei mitään etuja
6. Vittumaiset oppilaat ja heidän vanhemmat
7. Opettajien arvostus nollassa.
8. Kaikki opettajat veistetty samasta puusta.
9. OAJ
10.Olemme kaikin tavoin parempia kuin koulun siivoojat ja talonmies.
1. Itseään täynnä olevat työkaverit
2. Kateelliset työkaverit.
3. Huono työilmapiiri
4. Paska palkka.
5. Ei mitään etuja
6. Vittumaiset oppilaat ja heidän vanhemmat
7. Opettajien arvostus nollassa.
8. Kaikki opettajat veistetty samasta puusta.
9. OAJ
10.Olemme kaikin tavoin parempia kuin koulun siivoojat ja talonmies.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ja ei kun pätevyyttä hankkimaan. Se ei vaadi kuin ylemmän korkeakoulututkinnon ja pedagogisen pätevyyden. Ne saat hoidettua nykyisen työsi ohessa, sanottaisko n. 2 vuodessa. Ehkä kolmessa.
Ja sitten sinäkin olet lehtori. Edellyttäen tietenkin, että saat paikan jostakin. Paikka tosin tuskin on ongelma, sillä sinulle taidetaan jo nyt soitella kouluista, että menisit opettamaan. Kunnon opettajia kun ei ole missään.
Jaksamista!
aloilla, muutetaan vain hieman muutamaa kohtaa. esimerkiksi kaupassa
1. Itseään täynnä olevat työkaverit
2. Kateelliset työkaverit.
3. Huono työilmapiiri
4. Paska palkka.
5. Ei mitään kunnon etuja
6. Vittumaiset asiakkaat
7. Myyjien arvostus nollassa.
8. Kaikki myyjätt veistetty samasta puusta.
9. Ammattiliitto
10.Olemme kaikin tavoin parempia kuin ekstraajat ja osa-aikaiset
Alkuperäinen ei ole koskaan työskennellyt koulussa, niin asiantuntematonta on hänen tekstinsä. Onkohan aikoinaan tullut huonoa palautetta koulusta vai onko jälkeläinen saanut sellaista nyt.
Osuiko pahastikin? Kyllähän totuus on se, ettei opettajien eikä liiemmin lehtoreiden työilmapiirissä ole kehumista. Lisätään siihen murrosikäiset oppilaat ja heidän vanhempansa, niin työ vaikeutuukin sitten sopivasti. Lehtorina ei se lista tunnu kovin kaukaa haetulta. Reilusti yli kymmenen vuotta sitten oli vielä ylpeä ammatistaan, mutta nyt tuntuu roskikselta.
Minä olin koululainen 1978-90 (peruskoulu ja lukio). Tuona aikana jo tapahtui valtava muutos opettajakunnan yhteiskunnallisessa, taloudellisessa ja kulttuurisessa asemassa. Kuitenkin varmaan pahin romahdus tapahtui juuri sen jälkeen 90-luvun lamavuosina ja 90-luvun lopun 2000-luvun alun noususuhdanteen vuosina.
Valitettavasti en tajunnut tätä romahdusta, oli vain aavistuksia siitä, kun päätin etsiä opettajan töitä 1990-luvun lopulla. En tosin koskaan halunnut opettajaksi, mutta pelkäsin vähäisen työkokemuksen johtavan minut akateemiseksi pitkäaikaistyöttömäksi.
Voipa vielä väittää, että tuolloin, kymmenen vuotta sitten 90-luvun lopulla, palkkataso oli edes jossain määrin siedettävä. Mutta nyt kannattaisi mieluummin osata hitsata tai ajaa trukkia. Eikä siihen olisi lukiota ja yliopistoa tarvittu.
Perkoilan laulun sanoin: Arvaa harmittiko?
10 vuotta sitten itse uskoit (muut eivät), että olet pätevä hoitamaan hommaasi. Nyt, kymmenen vuoden jälkeen, tiedät itsekin, että homma ei suju. JA sitten iskee vitutus ja ainainen pelko (itsesi synnyttämä), että saat kenää.
Siinäkö on sinun tarinasi?
sujuu kuin rasvattu, eikä ole pelkoa kengänkuvista persauksissa. Ei siis ollut minun tarinani.
Olen opettajahommia tehnyt pätevänä 1990-luvun puolesta välistä asti ja sinä aikana on bruttopalkkani yli kolminkertaistunut noin 6000 markasta hieman yli 3000 euroon. Tämä ei tietenkään tarkoita rahan reaaliarvoa, mutta kaikkien lisien yms. seurauksena on palkka noussut huomattavasti, mutta toisaalta ei haittaa vaikka nousisi lisääkin. Tulojen noustessa ovat menotkin kasvaneet eli yhtä persaukinen sitä on ennen seuraavaa tilipäivää kuin ennenkin.
Aineenopettajan peruspalkka yhdellä ylitunnilla (jotta olisi vertailukelpoinen nykyiseen) oli -97 aloittaessani n.10200mk eli hiukan yli 1700€. Nyt se on 2431€, joten parannusta on 41,8%. Se tekee vuosittaiseksi korotukseksi n. 3,2%.
Jos nyt tuntuu siltä, että tuo 3,2% tarkoittaa vain hiukan yli 35%, niin ehdotan prosenttilaskennan kertaamista.Erityisesti mitä tarkoittaa korkoa korolle-periaate.
Koska vuosisidonnaisia korotuksia on kuitenkin rukattu jo moneen kertaan, olisi varmaan parempi vertailla peruspalkkaa 20v kokemuksella. Sitä lukua en kuitenkaan muista kaivelematta vanhoja papereita, joten anti olla.
mistä kirjoitat. olen ollut pääosan työelämästäni yrityselämässä, pääosin myyntityössä, kunnes lama vei työpaikkni konkurssiin. työviikot eivät olleet alle 40 h vissiin koskaan, 24 h opetusvelvollisuus tuntuu lähinnä vitsiltä.
myyntityössä oli nieltävä lähes kaikki mitä asiakkaat keksivät vi***lla.
Nyt asiat on toisin, olen tosin ammiksen lehtori, ammis on vapaaehtoinen koulu, niin että jos ei koulu kiinnosta niin sitten vaan sossun luukulle hakemaan jotain rahaa
en väitä, että työ olisi helppoa 17-18 vuoden ikäisten poikien kanssa, mutta vaikka yksityisellä puolella palkka on paljon parempi, noin kaksinkertainen nykyiseen palkkaani"
niin pelin henki on myyntityössä " tulos tai ulos"
eikä yksityisellä puolella ole työkaveritkaan aina niin mukavia, kilpailu "paikasta auringossa" on aika raakaa
miksi ruveta asiakaspalvelijaksi.
1. Itseään täynnä olevat työkaverit.
2. Kateelliset työkaverit.
3. Huono työilmapiiri
4. Paska palkka
5. Ei mitään etuja
6. Vittumaiset asiakkaat ja heidän tarpeensa
7. Asiakaspalvelijan arvostus nollassa
8. Kaikki asiakaspalvelijat veistetty samasta puusta
9. PAM
10. Olemme kaikin tavoin parempia kuin siivoojat ja talonmiehet.
1.Kesäkuu
2.Heinäkuu
3.Elokuu
4.Syysloma
5.Joululoma
6.Urheiluloma
7.Pari pikkulomaa keväällä
8.Aikaisintaan klo 8 alkavat aamut
9.Viimeistään 15.00 loppuvat päivät
10.Peruspalkka 21:llä vuosiviikkotunnilla
Nyt kaikki joukolla vetämään hernettä nenään, opettajien kesäloma on aivan nurkan takana ;-)
On se mahtavaa kun opeilla on niin pitkät lomat ja päivätkin tosi lyhyet. Koskaan en tällä lukukaudellakaan joutunut menemään töihin ennen kasia ja aina pääsin lähtemään heti kolmelta. Viikonloppujakaan en joutunut ikinä käyttämään kokeitten korjaamiseen ja ikinä ei vapaa-aikaani häiritty vanhempien yheteydenotoilla. Joka päivä vielä kahvitauko ja kunnon lounastauko.
Noo, vaihtelee tietysti vuosittain ja erityisesti luokittain.
Tänä vuonna en todellakaan mennyt kertaakaan töihin ennen kahdeksaa (en tosin muista koskaan menneeni ainakaan kymmeneen vuoteen).
Viimeistään kolmelta lähdin lukuunottamatta op.kokouksia ja muutamaa muuta kokousta (kohtuudella niitäkin). Kokoukset loppuivat viimeistään viideltä.
Suurimman osan kokeista ehdin korjailla vapaatunneilla.
Ainoat yhteydenotot vanhemmilta koskivat sairastumista tai lomamatkasta johtuvaa poissaoloa.
Lounastauko on kyllä aneeminen puolituntinen, mutta vartin kahvitaukoja jäi valvontojen jälkeen keskimäärin neljä päivää kohden.
Palkka ei juokse, mutta kävelee sentään kesänkin ajan. Saattoi olla jokseenkin täydellinen vuosi :-)
Jos tässä työssä ei olisi mitään hyviä puolia, niin olisin häipynyt jo ajat sitten. Vaikka ilman palkkaa raatavat kutsumuksen valaisemat ovat asia erikseen ;-)
Se kunnon lounastauko tarkoittaa vaatimatonta laitosruokaa helvetinmoisessa metelissä valvontavelvoituksella.
Yes sir!
Sapuska on juuri niin hyvää kuin muutaman kymmenen sentin raaka-ainesta voi kuvitellakin tulevan. Mieletön meteli, ja mouhot valvottavina.
Tosin täyttää vatsan, illalla voi mennä vaikka ravinteliin jos haluaa ravintotankkauksesta nautinnollista.
Eipä tosin paljoa maksakaan.