Niinkuin mekin.

sekaisin???vaihda peruutusvaihteelle.

ANTEEKSI JOKAISELLE VELALLISELLEMME , on siis sanottava tässä mielessä: "Rakas Isä, me rukoilemme sinulta anteeksi syntejämme ja tiedämmekin, että sinä totisesti Kristuksen tähden armosta olet antanut ja vieläkin annant ne anteeksi, koska Isällinen armosi ja laupeutesi jo on alkanut meitäkin laupeuteen taivuttaa, niin että mekin, motka luonnostamme olemme pahat, nyt annamme anteeksi velallisillemme".

Se että annamme anteeksai velallisillemme, se on vihamiehillemme, vakuuttaa meitä siis Jumalan armosta ja syntiemme anteeksisaamisesta, vaikka se ei ansaitse sitä - enempää kuin hedelmä ansaitsee sitä, että se kasvaa hyvän puun voimasta.

Kuitenkin on hedelmä hyvän puun tuntomerkkinä: samoin on sekin, että annamme anteeksi velallisillemme ja vihamiehillemme, Jumalan armon ja syntiemme anteeksisaamisen merkki ja vakuus, koskapa se ei ole omamme, vaan tietenkin Jumalan armon hedelmääja vaikutusta meissä.

Sitä vastoin on ynseys, viha, ja lähimmäisen vainoaminen varmana merkkinä siitä, ettet ole itsekään todella etsinyt Jumalan armoa ja laupeutta, vielä vähemmän sitä uskolla oikein ottanut vastaan. Vieläpä sinä kovuudellasi ja armottomuudellasi aivan suljetkin armon taivaan itseltäsi .