Lohdutuksen laulu

itkua ja dramatiikkaa, sitähän se elämä kaikki-
nensa on.

Sanoppas se " kumpi meistä " pähkinä purtavaksi
ja millä sitä edes voi mitata - ehkä ei millään.

Sinulle taas lämmin kiitos, että olet poikennut.

se ei ole ollut koskaan maallista, köyhyys on ol-
lut melkoisen lähellä joskus.

Varas en ole ollut, eikä minusta sellaista
varmaan koskaan edes tule. Nöyrä olen osannut
elämässäni kyllä olla, on ollut pakko.
Ja rakas, sitä olen varmasti ollut jollekkin jos-
kus - ehkä vieläkin, ainakin lapselleni ja lap-
senlapselleni.

Sinulle tuntematon kiitos mielenkiintoisesta pa-
lautteesta.

Sinulla on tarkka silmä moneen asiaan, niin on
tähän runoonikin. Tapahtumat rannalla ovat
fiktiota, ja kaikki muu - se saa jäädä salaisuu-
deksi.

Ehkä, ehkä ei tarulle edes ole jatkokertomusta.
Aika voi olla armollinen, mutta se voi olla myös
vihollinen.

Uuden kynän terä, se taitaa olla tylsistynyt ja
jatko on mitä luultavimmin aivan toisenlaista
tekstiä, niin luulen.

Mukava kuulla että systeri tykkäs - kiitos.

en osaa vastata kysymykseesi, en. Mutta epäilen
vahvasti, että Sinä olet onnekkaampi. Oma onnek-
kuuteni taitaa olla lähinnä vain koristelua ru-
nossani, ei juuri muuta.

Jos sanot tätä huipuksi, olen otettu siitä. Kuten
tiedät kirjoitustyylini, tekstiä hiotaan ja höy-
lätään kuin hirttä. Tätä runoa ei kyllä kovinkaan
paljoa viksailtu, oli melko lailla yhdellä kertaa
selvää pässin lihaa.

Väri, mie luulen sen olevan ihan jotain muuta
kuin vaalian punainen tai sitten mie olen väriso-
kia.

Kiitos Mys.

Sinun palautteesi on aina niin kannustavaa, että
melkeinpä sen voimin jaksan yrittää kirjoittaa
aina uutta.

Liekkö se sanojen valtikka ihan vain synnyinlah-
jana saadun mielikuvituksen ansiota. Tai sitten
ehkä sitä, että luen mielettömästi oikeiden ru-
noilijoiden teoksia. Kaikki mitä niistä löydän,
yritän pyörittää omassa päässäni jotakin vastaa-
vaa omalla tavallani. Noista kaikista eväistä se
sanojen " taika " kaiketi syntyy.

Kiitos Padme.

mikä siinä sitten lieneekään, että olisin voinut
melkeinpä etukäteen sanoa että kolmas säe on eni-
ten mieleesi. Telepatiaako vai mitä, en tiijä.

Nyt on sellainen tutina noitaseni, että tulevissa
on runoissa on toisenlainen sävel.

Mutta kiitän mitä nöyrimmin jälleen Sinuakin aina
yhtä mieluisasta palautteesta.

muistoja, kauniita säkeitä. Niin kuin vain Sinä
sen taidat Muuan mies.

On niin helppoa unohtua säkeisiisi, kesäisiin
maisemiin - jokaiseen säkeiseesi. Sinä inspiroit
minua, mutta nyt vain ei ole aikaa vaikka halua
olisikin tuohon jotain jatkaa.

Kiitos, sehän kuuluu Sinulle !

jouskarimuijan rämältä muutama sana.

Missä hemmetissä se rikkaus oikein on ? Minusta
alkaa taas tuntua siltä pikku hiljaa, ettei sitä
ole missään.

Lainatakseni Katri-Helenan biisiä
' Anna mulle tähtitaivas, anna valo pimeään.
Anna mulle aamurusko, anna usko elämään. Anna mulle
rohkeutta, että jaksan huomiseen '

Sanoisin, että tuossa on se kaikki, mitä juuri
nyt tunnen.

Mukavaa jos runoni herätteli ajatuksia, kenties
runonkipinääkin.

Rutistava kiitos Sinulle mr Tell.

että minä olen jo kaivannut näitä Sinunkin vasta-
runojasi. Miten minä nyt taas osaan tuohon oikein
kuitata, kun runosuonesi pulppuaa niin rehevänä
* huoks * Noh, yritetään ...

mihin kaikki on kadonnut
se kauneus ja lempeyden lumo
joka välillämme silloin
valkean hietarannan kuumuudessa
ja maininkien laulussa soi

muistot
muistotko meitä vain tänään kantaa
ja sielumme kaipaus menneeseen ?

onko meillä enää mahdollisuutta
siihen kehtoon
jossa olimme hetken yhtä
sinä minussa, minä sinussa ?

tuntea
kuinka ihomme oli kuumempi ilmaa
ja Sinun kätesi
vaelsivat vailla kaipuuta silloin

unohtuen puutarhaani
silloin
kun luovutit sen suurimman lahjan
jonka vain Sinulta saada voin

lindalinda1 kirjoitti:

että minä olen jo kaivannut näitä Sinunkin vasta-
runojasi. Miten minä nyt taas osaan tuohon oikein
kuitata, kun runosuonesi pulppuaa niin rehevänä
* huoks * Noh, yritetään ...

mihin kaikki on kadonnut
se kauneus ja lempeyden lumo
joka välillämme silloin
valkean hietarannan kuumuudessa
ja maininkien laulussa soi

muistot
muistotko meitä vain tänään kantaa
ja sielumme kaipaus menneeseen ?

onko meillä enää mahdollisuutta
siihen kehtoon
jossa olimme hetken yhtä
sinä minussa, minä sinussa ?

tuntea
kuinka ihomme oli kuumempi ilmaa
ja Sinun kätesi
vaelsivat vailla kaipuuta silloin

unohtuen puutarhaani
silloin
kun luovutit sen suurimman lahjan
jonka vain Sinulta saada voin

Lue lisää

Ne hetket
unohtumattomat,
kuuma hiekka,
kultainen aurinko
hyväili ihoasi
kuin minun
rakastavat käteni.

Syvällä sinussa,
sielut kietoutuneena
yhteen,
lanteet liikkuen
laineiden tahtiin,
uhraamme toisemme
rakkauden alttarilla.

ollukka kirjoitti:

Ne hetket
unohtumattomat,
kuuma hiekka,
kultainen aurinko
hyväili ihoasi
kuin minun
rakastavat käteni.

Syvällä sinussa,
sielut kietoutuneena
yhteen,
lanteet liikkuen
laineiden tahtiin,
uhraamme toisemme
rakkauden alttarilla.

Lue lisää

kuinka paljon on elämä minulle suonut
kuinka paljon rakkautta
ja Sinut

hetket
jotka sain kanssasi viettää
polttavalla hiekalla
kun sain unohtua Sinuun

Sinuun ja käsiesi aaltoiluun
hyväilyihin
joissa löysit jokaisen sopukkani
sytytit lanteilleni tulen

onko Luojalla vielä
meille jotain samanlaista antaa
vai oliko se kaikki
vain yhden kesän, yhden ainoan kerran hurmaa ?

haluaisin sen saman vetovoiman
kokea kanssasi vielä, vielä
mutta onko Kohtalo puolellamme ?

että lempeys on asettunut lähtökuoppiin, ja var-
maan katoaa näkymättömiin niin etten saa siihen
enää otetta. Jemmassa on kyllä pari samankaltais-
ta vielä, mutta katsotaan koska niiden aika sit-
ten on.

Mestari en ole, eikä minusta sellaista koskaan
varmaan tulekkaan runopoika.

Kiitos Sinulle, Sinä ainainen tsemppaajani myös-
kin. Ja mukavaa huomata, että Sinäkin olet taas
tuonut pienen tauon jälkeen runon.

kun kaikki vain olisikin niin kaunista kuin sen
runoissa voi kuvata, vaan eipä ole. Ja alan
vaipua muutenkin johonkin tuntemattomaan huomaan,
runojen tyylillisyys tulenee muuttumaan.

Kiitos Margitta, kiitos.

vaikea kokea, ehkä toiselle.

Ei ikävää voi estää, se tulee jos on tullakseen.
Ja se on muuten totta, että kun kipu käy kaikkein
kovimmin minuun - se herää. Se herää johonkin,
vaikka itse tapahtuma runossani sen osalta onkin
fiktiota.

Sydämellä kyllä kirjoitettu, siinä olet oikeassa.
Ja kaipa se sydän on suurimmaksi osaksi kaikissa
runoissani mukana - luulen.

Kiitos että sanoit sitten kuitenkin :D

eihän minun runojani kukaan pakota avaamaan !
Jos yököttää, niin jätä ihmeessä väliin.

Siviilisäätyni ei kuulu Sinulle, eikä kenellek-
kään muullekkaan.
Ja mistäpä Sinä tiedät, olenko monen vai yhden
ja samaisen persoonan kanssa vaihtanut runoja.
Hei - ne on vaan runoja elämästä, rakastamisesta
ja kahden ihmisen lähelläolosta. Onko se Sinusta
aivan käsittämätöntä, ihmettelen.

Sananvapaus kunniaan.

Oikein hyvää päivän jatkoa Sinulle, kuka sitten
lienetkään. Eihän täällä koskaan piikkejä ole an-
nettu nicillisenä, vaan puskista huutaen.

me olemme symbioosi
sellainen yhtälö
jossa kaikki saumat liittyvät toisiinsa
rakkaudella

Sinä toit elämääni valon
yhteinen tiemme
se on rikkaampi kuin monen
tiedäthän Sinäkin rakkaani sen

kaikki hellyyteni
olen ojentava Sinun syliisi
ja rohtuneiden huulieni poltteen
painava Sinun suullesi hiljaa

hiljaa hyväillen
unohtuen muusta maailmasta

tämä matka on alkanut hyvin
ja Sinun ansiostasi
se on poistanut monet esteet
minun helpolla hengittää

Sinusta

lindalinda1 kirjoitti:

me olemme symbioosi
sellainen yhtälö
jossa kaikki saumat liittyvät toisiinsa
rakkaudella

Sinä toit elämääni valon
yhteinen tiemme
se on rikkaampi kuin monen
tiedäthän Sinäkin rakkaani sen

kaikki hellyyteni
olen ojentava Sinun syliisi
ja rohtuneiden huulieni poltteen
painava Sinun suullesi hiljaa

hiljaa hyväillen
unohtuen muusta maailmasta

tämä matka on alkanut hyvin
ja Sinun ansiostasi
se on poistanut monet esteet
minun helpolla hengittää

Sinusta

Lue lisää

Tiedän sen rakkaani
tiedän
meillä on toisemme
rakkauden kultaiset
siteeet yhdistävät
minut sinuun ja sinut minuun
yhdessä muodostamme
ihanuuden toisillemme.

meidän rakkautemme niin aistikkaan
ihanaa
hellimme toisiamme
suudellen hyväillen,
jokainen solumme aistivat
ihanuuden sen herkän lämmön
joka täyttää meidät,

ilman sanoja
hiljaisuudessa
kietoudumme yhteen,
sulavin liikkein,
lantiomme painautuvat
toisiinsa,
suoden
herkkää nautintoa,

hellästi huulemme kohtaavat
maistelemme toisiamme
hitaasti suudellen,
käteni kiedon sinun
ympärillesi,hyväillen
sormenpääni piirtävät karttaa
kauniisti kaartuvalla lantiollasi.


tämä rakkaani on elämää
jota yhdessä vietämme
herkkää hiljaista
rakkautta,,,

sinun olen,,

sydämmeni,kaipuu... kirjoitti:

Tiedän sen rakkaani
tiedän
meillä on toisemme
rakkauden kultaiset
siteeet yhdistävät
minut sinuun ja sinut minuun
yhdessä muodostamme
ihanuuden toisillemme.

meidän rakkautemme niin aistikkaan
ihanaa
hellimme toisiamme
suudellen hyväillen,
jokainen solumme aistivat
ihanuuden sen herkän lämmön
joka täyttää meidät,

ilman sanoja
hiljaisuudessa
kietoudumme yhteen,
sulavin liikkein,
lantiomme painautuvat
toisiinsa,
suoden
herkkää nautintoa,

hellästi huulemme kohtaavat
maistelemme toisiamme
hitaasti suudellen,
käteni kiedon sinun
ympärillesi,hyväillen
sormenpääni piirtävät karttaa
kauniisti kaartuvalla lantiollasi.


tämä rakkaani on elämää
jota yhdessä vietämme
herkkää hiljaista
rakkautta,,,

sinun olen,,

Lue lisää

millainen yhteys välillämme onkaan
kuinka syvä yhteenkuuluvuus
aistien valtakunta
ja käsiemme levottomuus vartaloilla

mikään
ei mikään ole suurempaa

unohdu minuun edes yhdeksi yöksi
anna minulle autuus
ja rakasta minut aamuun