Aika mielenkiintoinen asia tuolla syt-ketjussa. Nostan sen tähän omaksi ketjuksi kun se oli mielestäni niin mielenkiintoinen.
Joku oli jo 70-luvulla huolestunut siitä, mitä siionissa tapahtui ja alkoi lähetellä nimettömiä kirjeitä puhujille ja johtokunnan jäsenille. Nimetön kirjoittaja oli huolestunut siitä, että siionissa eroteltiin viljaa ja mätiä kaloja vaikka raamattu sen nimenomaan kieltää.
Toisekseen nimetön kirjoittelija oli huolestunut H.S:n liian suureksi kasvaneesta arvovallasta ja siitä että jotkut ottivat rahaa Syt-nimiseltä järjestöltä luvaten kai samalla lestadiolaisten äänet oikeistolle.
Hän varoitti puhujia ja johtokunnan jäseniä siitä, ettei alettaisi toimia ohi raamatun ja erottelemaan mätiä kaloja yms.
Päivämies vastasi tähän ja kuviohan on ihan sama kun nytkin!
Sen sijaan että vastaisi esitettyihin sisältöihin, puututtiinkin kirjoittajan "uskon tilaan". Näin Päivämies vastasi:
"Mistä sitten johtuu nimettömien kirjeiden lähettäminen? Lähtökohtana on siinä, että lähettäjä ei ole Jumalan seurakunnan rakkaudessa."
"Seurakunta ei ole enää hellä äiti, joka viallistakin hoitaa ja korjaa; seurakunnan arvo on kadonnut. Näkökyky on kadonnut; ihminen kuvittelee olevansa viisaampi kuin seurakunta. Kaiken lisäksi hän kuvittelee itse olevansa täydellisempi kuin Jumalan seurakunta, josta kuitenkin sanotaan, että se on täydellisyyden tai totuuden patsas ja perustus ja me olemme koko vika. "
"Apostolisena aikana oli erittäin tärkeää tietää lähettäjän nimi, mutta vielä tärkeämpää se on tietää näin lopun ajalla, jolloin kaikki on mahdollista. Kirjeen merkitys määräytyy paljon sen mukaan, minkälaisessa tunnontilassa lähettäjä on. Lähettäjä saattaa olla kokonaan langennut Kristuksen evankeliumista ja Jumalan seurakunnan osallisuudesta tai sitten lähettäjä on kokonaan ulkopuolinen ja tekeytyy uskovaiseksi ja totuuden asianajajaksi."
Kuulostaa tutulta. Srk muistuttaa vieläkin tuosta nimettöminä nettipalstoilla kirjoittelevista.
Jo 70-luvulla SRK muistutti näin:
" Emme pyri edes nimimerkin taakse, sillä silloinkin on kysymys jo väärästä kunniasta tai väärästä orjuudesta toisten Jumalan lasten edessä."
Jotkut asiat ei sitten muutu.
"Tällaisiin nimettömiin lähetyksiin on aina suhtautua varovasti. Nimettömänä esiintyminen on jo sinänsä merkki siitä, että on väärällä asialla, kun ei uskalla esiintyä julkisesti omalla nimellään. "
Lue koko ketju täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000035348124
Joku oli jo 70-luvulla huolestunut siitä, mitä siionissa tapahtui ja alkoi lähetellä nimettömiä kirjeitä puhujille ja johtokunnan jäsenille. Nimetön kirjoittaja oli huolestunut siitä, että siionissa eroteltiin viljaa ja mätiä kaloja vaikka raamattu sen nimenomaan kieltää.
Toisekseen nimetön kirjoittelija oli huolestunut H.S:n liian suureksi kasvaneesta arvovallasta ja siitä että jotkut ottivat rahaa Syt-nimiseltä järjestöltä luvaten kai samalla lestadiolaisten äänet oikeistolle.
Hän varoitti puhujia ja johtokunnan jäseniä siitä, ettei alettaisi toimia ohi raamatun ja erottelemaan mätiä kaloja yms.
Päivämies vastasi tähän ja kuviohan on ihan sama kun nytkin!
Sen sijaan että vastaisi esitettyihin sisältöihin, puututtiinkin kirjoittajan "uskon tilaan". Näin Päivämies vastasi:
"Mistä sitten johtuu nimettömien kirjeiden lähettäminen? Lähtökohtana on siinä, että lähettäjä ei ole Jumalan seurakunnan rakkaudessa."
"Seurakunta ei ole enää hellä äiti, joka viallistakin hoitaa ja korjaa; seurakunnan arvo on kadonnut. Näkökyky on kadonnut; ihminen kuvittelee olevansa viisaampi kuin seurakunta. Kaiken lisäksi hän kuvittelee itse olevansa täydellisempi kuin Jumalan seurakunta, josta kuitenkin sanotaan, että se on täydellisyyden tai totuuden patsas ja perustus ja me olemme koko vika. "
"Apostolisena aikana oli erittäin tärkeää tietää lähettäjän nimi, mutta vielä tärkeämpää se on tietää näin lopun ajalla, jolloin kaikki on mahdollista. Kirjeen merkitys määräytyy paljon sen mukaan, minkälaisessa tunnontilassa lähettäjä on. Lähettäjä saattaa olla kokonaan langennut Kristuksen evankeliumista ja Jumalan seurakunnan osallisuudesta tai sitten lähettäjä on kokonaan ulkopuolinen ja tekeytyy uskovaiseksi ja totuuden asianajajaksi."
Kuulostaa tutulta. Srk muistuttaa vieläkin tuosta nimettöminä nettipalstoilla kirjoittelevista.
Jo 70-luvulla SRK muistutti näin:
" Emme pyri edes nimimerkin taakse, sillä silloinkin on kysymys jo väärästä kunniasta tai väärästä orjuudesta toisten Jumalan lasten edessä."
Jotkut asiat ei sitten muutu.
"Tällaisiin nimettömiin lähetyksiin on aina suhtautua varovasti. Nimettömänä esiintyminen on jo sinänsä merkki siitä, että on väärällä asialla, kun ei uskalla esiintyä julkisesti omalla nimellään. "
Lue koko ketju täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000035348124
Vastaukset 15
Vanhimmat
Lisään vielä sen, että tuo nimettömien kirjeiden lähettäjähän oli oikeassa! Hän varoitti vääränlaisesta opetuksesta johon oltiin ajautumassa! Ja hänen sanottiin olevan siionin rakkauden ulkopuolella, vaikka hän oli oikeassa ja varoitti siitä kauheasta onnettomuudesta johon oltiin ajautumassa.
Ja tämä asia on korjaamatta yhä vieläkin!
Olen tosi järkyttynyt tästä, koska itse olen nuori alle kolmekymppinen, enkä voi hyväksyä että vieläkin pitää vaieta!
jäikö tämä Päivämiehessä julkisesti anonyyminä "Jumalan lasten rakkaudesta" pois potkaistu henkilö edelleen yhteisöön seuraamaan tilannetta vai poistuiko takavasemmalle ja mitä hänelle nyt kuuluu..
Jos joku tietää henkilöstä, niin kertokaa. Ei yksityiskohtia vaan vl-polkua siitä etenpäin...
Näiden tietojen pohjalta on hyvä pohdiskella, mitä tarkoittaa vallankäyttö uskonnollisissa yhteisöissä: onko vl-usko se ainoa oikea usko joka vie perille?
No, meille jotka olemme syntyneet tämän hoitokokousopin lanseerauksen jälkeen asia on hiukkasen monimutkainen. Emme siis ole omin silmin nähneet mitä on tapahtunut ja mikä pahinta, on meille jätetty myöskin se kertomatta!
Kuitenkin omat epäilykseni ovat heränneet jo kauan aikaa sitten, koska jotkut ilmiöt vanhoillislestadiolaisuuden piirissä eivät ole minusta vaikuttaneet ihan terveiltä. Niinpä oman intuitioni johdattelemana olen ottanut asioista selvää ja olen tajunnut, että olenkin väärässä uskon hengessä, koska kyseenalaistan, etsin ja olen utelias!
Mutta se ei minua enää haittaa!
Mutta vastauksia kysymyksiini olen saanut ja minusta vanhoillislestadiolaisuus on onnettomassa tilassa koska totuutta ei kohdata. Jäsenille jää vain näiden elämäntapa-asioiden kanssa kipuilu ja uskon asioista ei keskustele kukaan! Jopa sitä pidetään merkkinä uskossa väsymisestä jos elämäntapa-asioita ei noudata tai ei voi noudattaa. Mutta Jeesuksesta tai Jumalasta ei puhu kukaan.
Mutta se vallankäyttö? Tiukastipa siitä se pitää kiinni joka on sen joskus saanut! ja vielä tiukemmin jos vallankäytöstä on tullut epätervettä!
Jokaisen vl:än olisi hyvä perehtyä näihin taustoihin ja miettiä haluaako olla ja elää tuollaisten ihmisten nöyränä alamaisena, vallankäytön kohteena, eristettynä muusta yhteiskunnasta.
SRK julisti muitta mutkitta saatanan lapseksi henkilön, jota ei lainkaan tuntenut. Saatanalle heittämiseen riitti nimetön arvostelu SRK:n uutta Hoitokokous- ja henkioppia kohtaan.
Onko SRK julistanut täällä palstalla kirjoittelevat vl-uskovaiset samalla tavalla helvetin matkalaisiksi? Tuolla logiikallahan heidät ehdottomasti pitäisi. Varsinkin sellaiset jotka kirjoittelevat anonyymisti ja arvostelevat, eikös ne epäuskon tunnusmerkit silloin täyty?
Päivämiehen (SRK:n) oli pakko nostaa nimettömyys synniksi ja keskittyä siihen, koska se ei voinut puuttua kirjeen sisältöön. Kirjeessä puhutiin liikaa tosiasioista: pimeistä rahoista, yhden henkilön nostamisesta lähes jumalaksi, väärästä opista kuolleista kaloista, pelon ilmapiiristä.
Keskittyminen nimettömyteen kuitenkin kannatti. Se meni täydestä vl-kansaan ja kirjoittaja saatiin leimatuksi saatanan lapseksi nimettömyyden perusteella tarvitsematta kertoa, mitä kirje todella sisälsi.
Onnittelen SRK:ta onnistuneesta ja ovelasta operaatiosta, joka tosin nyt on paljastunut aivan tökeröksi.
Se mitä ihmettelen kaikista eniten, on se, että se mihin virheisiin mentiin on jätetty tosiaan korjaamatta seurakunnan keskellä.
SRK:n miehet on keskenään ilmeisesti myöhemmin tajunneet että virheitä tuli tehtyä, mutta korjasivat niitä sitten keskenään. Näinhän me olemme kuulleet, että anteeksi on annettu ja pyydetty, mutta ei koskaan siellä missä pitäisi.
Seurakunnalle ei koskaan kerrottu että väärää opetusta annettiin. Mielestäni tosi uskomatonta.
Melkeen tässä vaiheessa sanoisin että eihän sellaisessa seurakunnassa voi olla jossa opetetaan väärin! Vieläkin!
Totta on, että esim. SYT-rahojen vastaanottamisia ei pyydetty anteeksi julkisesti vaan johtokunta hoiti itse itseään ja itse itseään tarvittaessa pitävillä astioilla täydentäen.
Myöskäään opillisia harhoja ei pyydetty anteeksi vl-kansalta vaan ne hoideltiin hiljaisuudessa.
Sen sijaan Päivämies (SRK) vaati julkkirippiä tavalliselta vl-kannattajalta silloin kun tämän oli katsottu sortuneen väärään oppiin tai väärään henkeen tai kannattaneen julkisesti väärää puoluetta. Tämä käy selvästi esille esimerkiksi PMS 1.9.1976 pääkirjoituksesta.
VL-eliitillä oli jo tuolloin eri säännöt kuin paimennettavalla vl-karjalla.
Ok, tilanne oli vuonna 1976 tuollainen, MUTTA KUN SE ON SITÄ VIELÄKIN!
Tässä on se ongelma.
Päivämiehen toimittajalla on valta esimiehensä SRK:n valtuuttamana julistaa epäuskoiseksi ja saatanan lapseksi (ei seurakunnan rakkaudessa) kuka tahansa nimetön kirjoittaja.
Tuomion julistajalle täysin tuntemattoman henkilön tuomitseminen on lähinnä kornia, mutta "Jumalan valtakunnassa" kaikki on mahdollista!
pahennusta aiheuttanut!" Näin opetettiin minun lapsuuteni vl-seuroissa.
Kun SRK hoitomiehineen pahensi koko 100.000 hengen seurakuntaa ja ajoi heitä tuhansittain poiskin, niin kuinka hoitomiesveljet voivat sakastiensa rauhassa keskenään sopia asian???
Eikö väärillä perusteilla saatanalle heitetyiltäkin pitäisi anteeksi pyytää? Ovatko saatanalle heitetyt edes ihmisiä vl:lle?
kiitos! Olisi mukava nähdä, mitä silloin kirjeitettiin.
Eräs puhuja selitti taannoin että kun puhuja poloinen pysyy yhteiseeä rakkaudessa niin hänellä on lupa saarnata. Ilmeisesti saarnan sisällöllä tai mullakaan ei ole väliä kunhan vain on samaa mieltä ylempiensä kanssa.
Rehelliset VL-saarnaajat elävät helvetillisessä rotanloukussa omantuntonsa kanssa!!!
Täällä on minun silmät auenneet.
Kiitos kaikille kirjoittajille!!!