Kertokaa millainen hoitovastike teillä on!
Meillä astutaan 60-luvulla rakennettussa hyvin hoidetussa vasta remontoidussa vanhassa kerrostalossa pääkaupunkiseudulla. Hoitovastike on ollut vuosia 2,4e/m2. Isommat korjaukset on rahoitettu erillisellä rahoitoitusvastikkeella, jonka on voinut maksaa halutessaan pois. Miten teillä?
Nyt on tarkoitus korottaa hoitovastike selvästi suuremmaksi 3e/m2. Perusteluita ei ole tarkemmin esitetty. On puhuttu siitä että kerättäisiin ennakkoon mahdollisia tulevia putkiremontteja yms. varten.
Onko ylimääräisen rahan kerääminen järkevää ja ilman kokouskutsussa esitettyjä perusteluita? Eikö ole vaarana että raha käytetään ihan muuhun kuin mihin se on tarkoitettu?
Meillä astutaan 60-luvulla rakennettussa hyvin hoidetussa vasta remontoidussa vanhassa kerrostalossa pääkaupunkiseudulla. Hoitovastike on ollut vuosia 2,4e/m2. Isommat korjaukset on rahoitettu erillisellä rahoitoitusvastikkeella, jonka on voinut maksaa halutessaan pois. Miten teillä?
Nyt on tarkoitus korottaa hoitovastike selvästi suuremmaksi 3e/m2. Perusteluita ei ole tarkemmin esitetty. On puhuttu siitä että kerättäisiin ennakkoon mahdollisia tulevia putkiremontteja yms. varten.
Onko ylimääräisen rahan kerääminen järkevää ja ilman kokouskutsussa esitettyjä perusteluita? Eikö ole vaarana että raha käytetään ihan muuhun kuin mihin se on tarkoitettu?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Jos ennakkoon perittyä rahaa ei tiukkaan korvamerkitä jotain tiettyä tarkoitusta varten, ei kannata kerätä.
Taloyhtiö ottaa lainaa remontteja varten. Tämän lainaosuuden sitten jokainen asukas maksaa miten tykkää. Kellä rahaa, kerralla veks, joku toinen lyhentää vähän joka kk. Kolmas ottaa omaa lainaa ja maksaa taloyhtiölle lainaosuutensa vaikka pari kertaa vuodessa tms.
Hölmöintä on kerätä vaan 'lisää' vastiketta ja kyseinen raha katoaa ammottavaan remonttikitaan.
neliöö kohti sano kerros- ja rivitalossa. Siinä on hoito ja lämmitys.
Begemottia ja Hermannia kaipailen; kypsät poskensoittajat, antaa palaa!
hoitokulujen kattamiseen eikä sitä tulisi kerätä "varastoon" tulevia remontteja varten. Normaalin maksuvalmiuden turvaamiseksi yhtiön tilillä pitäisi olla jatkuvasti vähintään 2-3 kuukauden vastiketuloja vastaava määrä, jotta voidaan hoitaa äkilliset korjaukset ja tasoittaa vuodenaikojen vaihtelevaa kulurakennetta.
Nykyään kun asunnossa ei asuta koko ikää on turhaa kerätä pesämunaa tuleville asukkaille, tämä näkemys alkaa olla vallalla monessa yhtiössä. Yleensä eläkeläiset kannattavat rahan keräämistä etukäteen koska eivät haluais ottaa lainaa yhtiölle missään muodossa.
Keskimääräinen hoitovastike pk-seudulla sijaitsevassa kerrostalossa on yli kolme euroa asuinneliöltä joten mainitsemasi 2,4 on selvästi sen alle. Korotuspaineita hoitovastikkeeseen tulee vuosittain energian, korjaamisen ja palvelujen kallistumisen myötä. Järkevin tapa toimia on korottaa vuosittain vähän sen sijaan että 3-5 vuoden välein tehdään reilumpi korotus.
"Järkevin tapa toimia on korottaa vuosittain vähän sen sijaan että 3-5 vuoden välein tehdään reilumpi korotus."
Tämä on nyt näitä mielipide asioita, mutta kuitenkin.
Meillä pyritään arvioimaan vastike siten, että nostamme vastikkeita vain joka toinen vuosi.
Tämä mahdollistaa vähän arvokkaampien juoksevien kunnostustöiden tekemisen ensimmäisenä vuotena, ilman ylimääräisiä vastikkeita.
Ja toinen vuosi menee sitten samalla kustannuksella asukkaalle mukavasti ja jo ennakkoon tietäen, etteivät vastikkeet nouse joka vuosi. Tämä antaa myös hiukka pitempää perspektiiviä osakkaalle tulevista asumiskustannuksista. Samasta nauttivat myös liikehuoneistojen vuokralaiset.
Katso esim. 2007 tilinpäätöstä ja sieltä vastikerahoituslaskelma. Jos kumulatiivinen jäämä alkaa olla - merkkinen silloin on ehdottomasti nostettava hoitovastiketta, muuten yhtiö on maksuvalmius ongelmissa jos se ei ole positiivinen
Asunto-osakeyhtiölaissa (AOYL) määrätään, että hoitovastiketta ei saa kerätä enempää, kuin mitä hoitokulut ovat. Tämä ei tarkoita, etteikö yhtiön tilille saisi jäädä joitakin satasia tai peräti ehkä pari tuhatta.
Jos rahaa kerätään liikaa, se kuuluu palauttaa osakkeenomistajille. Jos rahaa halutaan kerätä, pitää perustaa rahasto ja se pitää olla nimetty käyttötarkoituksen mukaan ja siitä rahaa saa käyttää vain annettuun tarkoitukseen. Rahastoja voi olla useampiakin eri tarkoituksia varten.
Kerätyt rahat ovat siis "korvamerkittyjä" tiettyym tarkoitukseen.(katso AOYL 5§).
Pääomavastiketta ei saa käyttää hoitokuluihin eikä hoitovastiketta pääomakuluihin.
PS Asunto-osakeyhtiö ei saa tuottaa voittoa.
Korjauksia ei tarvitse yksilöidä, jos rahaa kerätään korjausrahastoon. Sieltä voidaan käyttää varoja erinäisiin korjauksiin.
Voidaan myös perustaa muita rahastoja, jotka ovat korvamerkittyjä, esimerkiksi vaikka kattoremonttirahasto.
Eli kyllä taloyhtiöllä on ihan laillisia tapoja kerätä ennakkoon rahaa.
Ja kirjanpidossa pitää aina näyttää, että yhtiö ei ole tuottanut voittoa vaikkapa siirtämällä voittoja esim korjausrahastoon, jolloin saadaan viivan alle lähes - tulos.
ei tarkoita sitä, että ylim. kerääntyneitä vastikkeita noin vain palautellaan takaisin osakkaille. Yhtiökokouksen päätöksellä voidaan tilikauden voitosta jakaa osinkoa (huom. veroseuraamukset). Myöskään talousarviossa määriteltyä kuukausittaista vastiketta ei voida jättää perimättä noin vain joltain kuukaudelta, vaan siitäkin on oltava yhtiökokouksen päätös.
...Myöskään talousarviossa määriteltyä kuukausittaista vastiketta ei voida jättää perimättä noin vain joltain kuukaudelta, vaan siitäkin on oltava yhtiökokouksen päätös.....
Eli vastikeasioista on aina oltava yhtiökokouksen päätös. Hallitus ei voi tuota päätöstä tehdä.
Meillä on asia hoidettu niin, että aina yhtiökokouksessa päätetään pykälä, jossa valtuutetaan hallitus päättämään, jätetäänkö 1-2 vastiketta perimättä. Silloin asia on lainmukainen ja hallituksen päätettävissä.
Asunto-osakeyhtiö ei saa tuottaa voittoa eikä voi jakaa osinkoa.
Mitä voitto sitten on? Se ei ole voittoa, jos hoitokate on positiivinen. tulosta ei voi jakaa osinkona, vaan se joko jää yhtiön tilille (mahdollisesti rahastoituna) tai se voidaan PALAUTTAA yhtiökokouksen päätöksellä osakkaille liikaa maksettuna hoitovastikkeena - (ei siis silloinkaan osinkona).
Miten yhtiö voisi tuottaa voittoa, kun se kerää ainoastaan vastiketta tarjoamistaan palveluista. Hoitovastikkeen maksaminen ei ole sijoittamista.
As Oy voi myös tehdä poistoja jos rahaa tuntuu jäävän liikaa...
....Asunto-osakeyhtiö ei saa tuottaa voittoa eikä voi jakaa osinkoa......
Laissa ei ole kiellettyä jakaa osinkoa taloyhtiön voitoista.
Valtivarainministeriön lausunnosta poimittu:
...Asunto-osakeyhtiön tarkoitukseen ei kuulu taloudellisen edun tuottaminen osakkaille. Asunto-osakeyhtiö voi kuitenkin jakaa osinkoa.....
Nyt kannattaa miettiä asiaa - onko se voittoa, jos laittaa keväällä rahaa patjan alle ja ottaa sen sieltä vuoden lopussa pois. Siis - jos laittaa rahaa taloyhtiön tilille ja saa sen saman (liikaa maksetun) rahan myöhemmin takaisin itselleen ja vieläpä ilman korkoa.
Ei verottajkaan jaa osinkoa palauttaessaan liikaa maksettuja ennakoveroja.
Mahdollisuus osinkoon syntyy yrityksen liiketoiminnasta - toki voi siitä syntyä myös tappiota.
As Oy ja KiinteistöOY ovat sitten kaksi eri asiaa - toinen niistä saa tuottaa voittoa ja toinen voi mahdollisesti osoittaa psositiivista hoitokatetta tilikauden lopussa.....
Luehan Ásunto-osakeyhtiölain 5§.
Asukasomistaja puhuu oikein laintuntijan äänellä.
Eikö Asunto-osakeyhtiö saa omistaa vaikkapa liikehuoneistoja niin paljon, ettei yhtiövastiketta tarvise kerätä osakkeenomistajilta?
Eihän tuo 5:s pykälä ota mitään kantaa mahdollisiin voittoihin. Se kertoo vain vastikkeiden keräämisestä ja niiden käytöstä.
Mitä tehdä mahdollisille voitoille, niin siihen ei ko laki sinänsä ota kantaa muuten kuin rahastoinnista.
Sinulle sanoisin, että lukaseppa osakeyhtiölakia, koska se koskee myös asunto-osakeyhtiötä ja siellä on määräykset voitoista ja niiden käsittelystä.
Nyt kirjakauppaan ja sieltä mukaan kirja:
Antero Kaila, Asunto-osakeyhtiölaki, Kauppakaari OYj, Lakimiesliiton Kustannus, 1998
Se on aikamoinen katekismus ja helpottaa lain ymmärtämistä.
Osakeyhtiölaki ja Asunto-osakeyhtiölaki poikkeavat oleellisesti toisistaan todella monessa kohdassa - esim hallituksen toimivalta. Ei todellakaan saa sekoittaa kahta eri lakia.
Jos osakeyhtiöllä on sen itsensä omistamia ja ne ovat tarkoitettu annettavaksi vuokralle, kyseessä on KESKINÄINEN KIINTEISÖOSAKEYHTIÖ ei As.Oy.
Oelnnaisin sisältä (AOYL 1§) on rakennuksen tai rakennusten ylläpitäminen osakeenomistajien asumistarpeen tyydyttämiseksi.
As.Oy:n osakas voi vuokrata hallitsemaansa asuntoa ja vuokratulo menee silloin osakeenomistajalle, joka taas maksaa yhtiölle vastikkeet.
ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TARKOITUS EI LAIN MUKAAN OLE TUOTTAA VOITTOA.
Olen toiminut ja toimin edelleen yhtiön hallituksessa ja osaan melkein "ulkoa" tuon as oy lain. Ja edelleenkään viidennessä pykälässä ei puhuta mahdollisista voitoista mitään.
Ja as oy laki ja "tavallinen" oy laki nivoutuvat monelta kohdiltaan melkoisesti yhteen.
Minä en ole lakimies ja tuskin sinäkään, joten eiköhän lopeteta tämä kiistely tähän.
Et ole ainoa hallituksessa oleva, joka luulee osaavansa AOYL:n ulkoa. Ei tietenkään edes riitä, että osaa lain ulkoa - sitä pitää vielä osata ymmärtää - tätä varten on hyviä kirjoja.
Et sinäkään sitä lakia kovin hyvin näytä tuntevan, kun jatkat tuoa 5: pykälän jankkaamista, vaikka sille ei ole voittojen ja voitonjaon kannalta mitään merkitystä.
Olen asustellut taloissa, jotka ovat Asunto-osakeyhtiöitä ja joiden alakerrassa on kauppaliikkeitä, jotka maksavat vuokraa yhtiölle.
Onko peräti outo tapaus sinulle?
Nyt kyllä tamä "asukasomistaja" paljasti tietämättömyytensä täysin.
Laki määrittelee tuon KIINTEISÖOSAKEYHTIÖ:n näin:
...jossa yli puolta huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta ei ole määrätty osakkeenomistajien hallinnassa olevaksi asuinhuoneistoksi.....
Eli yhtiössä pitää olla näitä esim liikehuoneistoja yli puolet lattiapinta-alasta.
Edelleenkään tämä ei liity mitenkään käsiteltävään aiheeseen.
Kyllä me jo uskotaan, että ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TARKOITUS EI LAIN MUKAAN OLE TUOTTAA VOITTOA, mutta nyt onkin kysymys siitä, että miten toimitaan, jos sitä voittoa kaikesta huolimatta syntyy tilikaudella.
Jos yhtiö tuottaa tänä vuonna "voittoa" niin pitkällä tähtäimellä katsoen tuo "voitto" on pian "syöty".
kun vastikkeista jää jotain yli, kannattaa se rahastoida tulevia suur´remontteja silmällä pitäen.
Ei koskaan pitäisi elää kädestäsuuhun mentaliteetilla, Päinvastoin, on hyvä elää, kun tietää että on mistä ottaa.
Tuo velanotto suuressamäärin on hyvin kyseenalaista hommaa. Muistan, kun aikanani ostin omakotitalon, ja velkaa jäi silloista rahaa n. 200 000mk korko oli 11% (kilpailutin pankkeja) Kului vajaa kolmevuotta ja korko nousi 17%:n Laskekaapa mitä se tekee vuosittain tuosta 200 000mk:sta.
Nyt puhutaan amerikoissa tulevasta lamasta, se tietää täällä kotosuomessakin koron ehdotonta nousua ja pientä lamaa.
Tuo isännöitsijäliiton aikanaan lausuma ehdotus pesämunan keräämisestä asuntoosake yhtiöissä ei ole tuulesta temmattu, vaan hyvin käyttökelpoinen. Pitää muistaa, että kun asut, niin kulutat. Ei pidä antaa tulevan asukkaan maksaa sinun kuluttamaasi huoneistoa.
miksiköhän omakotitalosta pidetään huomattavasti parempaa huolta kuin mistään osaketaloista.
Kun ostat uuden huoneiston osaketalosta, saat vähintään kymmenenvuotta maksutonta asumista, ennenkuin mitään suurta remonttia tarvitsee tehdä.
Kuin ostat uuden asunnon hintaero esim 50000e 20v vanhempaan asuntoon ja joutuu lainoittamaan 50000e uudemman asunnon takia ei ilmaista.Ei korot nouse jos taantuma tulee eikä inflaatio ole sellaista kuin 17% aikaan.
Ennen viimeistä lamaa joskus -90 luvun taitteessa, tuskin kukaan pystyi ennakoimaan mitä tuleman pitää.
Ulkomaista velkaa otettiin surutta ja mitkä olivatkaan seuraamukset.
Maksoin silloin -90 luvlla korkoa ko. velasta sen 17%:tia. Korko on sellainen joka ei kysy yksittäisen velallisen mielipidettä. mutta jo 10%:kin on isolle velalle tuntuva.
Ne taloyhtiöt, jotka ovat hissukseen keränneet pääomaa korjauksiin, ovat silloin vahvoilla, kas kun remontit eivät ikuisesti odota korjaustaan ja mitä pitemmälle korjauksia venytellään, sitä kalliimmaksi se tulee.
Työttömyys, korko, työvoiman puute jne. ovat remontin tekijän vihollsia nro 1.
Nykylukijat eivät välttämättä tiedä Hermannin touhotuksia.
Annas Hermanni lisää tulla viisauksia!!!
suuresti kunnioittan vanhoja kypsijä ja monenlaita asiaa
"onko se voittoa, jos laittaa keväällä rahaa patjan alle ja ottaa sen sieltä vuoden lopussa pois."
Mietippä hetki että voiko velkainen yhtiö maksaa omistajileen osinkoa?
Ei pidä sekoittaa yhtiön ja omistajan taloutta keskenään.
As Oy ei ylipäätänsä maksa OSINKOA omistajilleen. Katso Asunto-osakeyhtiölaki.
Jos vastiketta on peritty "liikaa", niin se voidaan rahastoida (vaatii tietyt edellytykset) tai PALAUTTAA osakeenomistajille.
Luehan tarkemmin yllä olevat viestini.
meillä on maalaisjärkisiä ihmisiä hoitamassa taloyhtiötä.
Ennen vastike oli about 2,50€ nyt 1,50€. Jaa, että miten.
Meillä oli kerhotiloja jotka kunnostetttiin ja vuokrataan nyt kohtuuhinnalla varastoiksi ym.
Veikkaan että löytyy paljon taloyhtiöitä, jotka eivät osaa hyödyntää omia tilojaan.
Lisäksi taloyhtiöllä on pari liikehuoneistoa, jotka se myy kun putkiremontti tulee jne.
Lisäksi koko ajan kehitellään talolle tuloja joilla saadaan pidettyä vastike matalana.
Eihän niitä summia mistään hatusta vedetä, vaan ne tulee todellisten kulujen kautta. Taloyhtiöt tekee periaatteessa nollatulosta, eli rahaa ei varstoida mihinkään. Jossain määrin rahaa voidaan kerätä tulevia korjauksia varten.
Vaikea sanoa onko rahan kerääminen järkevää perusteluilla joita ei ole esitetty.
Eikös ylijäämällä voi kasvattaa myös osakepääomaa?