Täällä yks exä, nimittäin miespuolinen, lukee järkyttyneenä tätä palstaa.
Tuli vain mieleen, että loppuuko isän rooli siihen kun ero tulee?
Eikö meillä isillä ole muuta käyttöä lastenne elämässä kuin maksaa kuukausittaiset elatusmaksut?
Eikö meidän suku ole enää sinun lapsesi sukua, kuten tuon puoliäidin miehen elämässä näyttää käyneen?
Ja eikö meillä ex isillä ole oikeutta hankkia uutta puolisoa, kun se teille exille tuntuu olevan katkera pala purtavaksi?
Tuli vain mieleen, että loppuuko isän rooli siihen kun ero tulee?
Eikö meillä isillä ole muuta käyttöä lastenne elämässä kuin maksaa kuukausittaiset elatusmaksut?
Eikö meidän suku ole enää sinun lapsesi sukua, kuten tuon puoliäidin miehen elämässä näyttää käyneen?
Ja eikö meillä ex isillä ole oikeutta hankkia uutta puolisoa, kun se teille exille tuntuu olevan katkera pala purtavaksi?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minun erosta vuosi ja kieltämättä olen edelleen vihainen ja katkera siitä, miten eksäni ja naisensa toimivat siinä tilanteessa. Mutta elämä jatkuu, sen olen onneksi huomannut.
Isä ja isän puoleinen suku kuuluu edelleen lasteni elämään. Mutta valitettavasti kovin vähän yhteyttä pitävät. Isä tapaa lapsia vain silloin kun se hänelle sopii; eli hyvin harvoin. Vuoden aikana tavannut muutaman kerran. Osaan isän puoleisesta suvusta yhteys katkennut koska en ole jaksanut olla se joka pitää yhteyttä. Odotan molemminpuolista yhteydenpitoa. Yksi eksän siskoista on ollut minulle aina läheinen ja hänen kanssaan ollaan yhteyksissä ihan samalla tavalla kuin aina ennenkin.
Toki eksälläni oli oikeus hankkia uusi puoliso mutta olisin toivonut, että hän eroaa ensin ja vasta sen jälkeen uuden naisen hommaa. Mutta hän etsi uuden naisen, muutti hänen luokseen ja odotti, että minä haen eron. Eksä saa puolestani elää ihan rauhassa omaa elämäänsä ja kun juhla-aika lasten elämässä alkaa, niin enköhän minä pysty eksän ja nyksän juhliin kutsumaan. Jos lapset niin haluavat. Itse en uudesta onnesta edes haaveile joten niitä ongelmia ei tule, että minun nyksäni olisi juhlissa ja eksän nyksä ei.
pelästy, täällä on taas (!) kissatappelut käynnissä...
Omalta osaltani voin kertoa olevani lasteni isän kanssa hyvissä väleissä, samoin hänen avovaimonsa!
Luulisin että tällä palstalla on meitä muitakin.
Tämän palstan vakio, superihanatäydellinenviksujakaunis Li... eikun tietty ihminen täällä vain purkaa nyksäahdistustaan.
Pahaa pelkään, ettei ainakaan tämän palstan pääpäsmäri Lissu X tule vastaamaan esittämiisi kysymyksiin. Minäpä teen sen hänen puolestaan.
"Tuli vain mieleen, että loppuuko isän rooli siihen kun ero tulee?
Eikö meillä isillä ole muuta käyttöä lastenne elämässä kuin maksaa kuukausittaiset elatusmaksut? "
– Ei lopu, paitsi jos isä rakastuu "vieraaseen" naiseen.
Eikö meidän suku ole enää sinun lapsesi sukua, kuten tuon puoliäidin miehen elämässä näyttää käyneen?
– On, paitsi jos rakastut "vieraaseen" naiseen.
Ja eikö meillä ex isillä ole oikeutta hankkia uutta puolisoa, kun se teille exille tuntuu olevan katkera pala purtavaksi?
– Ei.
Näissä asioissa lienee aika monia puolia.
Ihan ekaksi sanoisin että tämän palstan perusteella ei kannata tehdä johtopäätöksiä eksien tai nyksien elämästä :)
Itse asiasta: ensinnäkin asiaan vaikuttaa se kumpi lähti. Jos mies lähtee ja jos vielä uuden naisen vuoksi vaikuttaisi joillain äideillä olevan -lie ymmärrettävästikin- aikamoinen halu pitää isä erossa lapsista.
Jos taas nainen lähtee, isä jättää lapsensa ihan pyytämättä. Kun ei saanut pitää naista, ei sitten lastakaan.Tämä on omakohtainen kokemukseni.
Mutta kuitenkin uskon ja luotan siihen että suurin osa suomalaisista eroperheistä hoitaa lastensa asiat kunnialla ja eksät ja nyksät suvaitaan. Tämä vaatii tietysti kaikenlaista suvaitsevaisuutta ja reilua peliä joka ei ole helppoa.
Varmasti aina tulee olemaan epäkypsiä vanhempia jotka käyttävät lasta aseena erotilanteissa, epäkypsiä uusia kumppaneita jotka eivät hyväksy toisen menneisyyttä lapsineen ja epäkypsiä kirjoittelijoita palstalla joita lukiessa vaikuttaa kuin koko maailma olisi sekaisin :)
ovat saaneet pitää kaikki sukulaisensa.Erostani on jo monet vuodet,joten tilanne on normalisoitunutkin.Mutta aina on myös niitä,jotka valittavat,että ex-vaimo jää roikkumaan entisen miehensä sukuun,häntä ei haluta enää mukaan,pidetään tunkeilijana.Entinen vaimo saa kyllä kuskata lapset juhliin ja hakea pois,mutta itse ei ole tervetullut.Tätä en kyllä omassa elämässäni ymmärrä.Meille on kesällä tulossa juhlat ja kummankin vanhemman sukulaiset ovat sydämellisesti tervetulleita.Ihaillen seuraan sitä,miten ystävällisesti omat vanhempani suhtautuvat entisen mieheni sukulaisiin,suhteet näissä tilanteissa on säilyneet hyvinä.Miksi tehdä jotakin puoluejakoa,isän puoli ja äidin puoli.Jos emme saaneet liittoamme sujumaan,ei kai se ole sukulaisten vika.