Sinä, joka olet elämän virta
minä, joka elän tyvenessä
lahden poukamassa.
- Hiljaa-
Puhalla tyyneen veteeni
- tuulen väreet-
jotta pääsen - pintaväreissä-
lipumaan;
sinun - Elämän virtaasi.
Kohtaamaan toisemme
- maailman alttarilla -
virtaamaan yhteiseen lasku jokeemme
- yhteiseen suvantoomme.
Molemmat eläisimme kasvojemme
kaikuina toisillemme:
- Peileinä elämäämme.
minä, joka elän tyvenessä
lahden poukamassa.
- Hiljaa-
Puhalla tyyneen veteeni
- tuulen väreet-
jotta pääsen - pintaväreissä-
lipumaan;
sinun - Elämän virtaasi.
Kohtaamaan toisemme
- maailman alttarilla -
virtaamaan yhteiseen lasku jokeemme
- yhteiseen suvantoomme.
Molemmat eläisimme kasvojemme
kaikuina toisillemme:
- Peileinä elämäämme.
Vastaukset 28
Vanhimmat
elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa sanotaan ja
sinä olet kyllä oivaltanut suloisen sulavasti ja lipuvasti jotain tärkeää, ah niin tärkeää.
Kiitos sinulle runostasi ;)
liidän jossain tähti kartaston
ulottumattomassa tiedostossa...mitäs lähetit.
näkymättömyysviitta seuraavaan kuu-ukon krateriin ja
katso sieltä kokin vanha raketti jolla pääset takaisin manpinnalle. Tämä on käsky. :-)). ... kun nyt kerran siellä olet niin tuo sieltä muutama hyppysellinen kuun-taikapölyä.
olipas monta liian heikkoa näppäilyä ja tuli melkoinen salakieliviesti. Kokin = jokin. Mie meen oikeesti nukkumaan kun kerta aivot jo tilttaa.
Jatka sinä, dolan ja muista mennä ajoissa nukkumaan.
Heitän tyynyllä...mars komeroosi
nukkumaan...niin
kisumisut ovatkin yö eläimiä...
hei...ei saa raapia,kehrää...
no niin...tiesin jo tämän,ettei yksi
kehoitus riitä...mikäs sulla oikeesti
on todella-oikeesti.
Kyllä tässä tilttaa jo itse kukin.
Olet kyllä pirteä pakkaus,voi sitä
miestä joka sun matkassas on.
Älä pyytele Anteeksi,minä tässä
vahdin yötä,että te naiset ette
menisi heikoille jäille...minä
kokeilen ensin herras
miehenä.
Nyt kun olet nukkumassa-toivottavasti-
Toivotan Hyvää Huomenta samalla.
Kiitos taas päivästäsi.
Ai niin yksi unohtui...mites meistä
näinkin läheisiä alkaa tulla.
ei kissa käskien kehrää
pitää osata silittää,
just oikein ja olla lämmin
hyrr..hyrrr ... lipaus ... ;)
yksi elämän
antoisimpia
tapoja saada
aika kulumaan
jännittävästi
on
mietiä:
'Mitenkäs tässä näin kävi?'
Siinä meille päivän pähkinää :)
...-niin että kissan silittäjän
paikka olis hakusessa,mitkä
on pääsy vaatimukset.
Mitäs aamu palaa annoit,tai mistä
kissa pitää.
Sinun pähkinät ovat niin
kovaa purtavaa,
alkaa mietityttää että
mitä aseita joutuu ottamaan
käyttöön.
Olet tosiaan kisumisu joka
kiertää kuumaa puuroa...
...- tiedätkö puurokin jäähtyy...mitäs sitten.
Siinä luonnon ihailija lenkkeilijälle
purtavaa erilaisten juoksujen lomaan.
lisäämällä jäähtyneestä puurosta saa kuituplisäyksen pannukakkuun, päälle vain kanelia ja sokeria.
pilata näin kauniin aloitusrunon ketjua enempää kissajutuilla.
Runosi alussa on todella kaunis, lumoava.
m-p soljuu aineksista aineksiin
... tule ja tarjoa-ei näin saa
miehiäkään kiusata; ja vielä
tässä iässä,saattaa olla
vaarallista-Otatko vastuun.
Minä Kiitän-vieras koreudestasi,polvia
heikottaa,ei kunto kestä nyt
ja miel.terv.järkkyy.
voimakas
virta
vie
värähteleviä
väreitä
...aalloilla-peilin taakse
lipuen hiljalleen...arasti.
... peilikirkkaaseen veteen olet, dolan, katseesi asettanut, ja jäänyt siihen haaveilemaan. :)
Veden liplatus saa aistit avoimiksi,
ja se kantaa monta toivetta mukanaan.
Kesänmakuinen runosi,
veden tuoksu elävänä edessä
Kyllä se virtaa...
Kiitos
...elämän moninaisia peilejä
on matkassa mukana...toiset
särkyy
toiset ei-mikä on niiden
kestävyyden ero...
...- toisesta ehkä vain
pidetään parempaa
huolta.
Kiittäen Sinua--ajattelenkin
jo maistavani
Vanilla jäätelöä...pidä varastossasi.
voiku kaunista tekstiä
runon muodossa kiitos kun
sain sen käydä lukemassa..
ihanaa tätä päivää sulle...
Kiitos-tuli niin silkin pehmeä olo.
Mukava kun luit ja pidit.
Päivä mennyt pian yö puulleen
ja Sinä kävit kylässä,enkä
edes kahvia tarjoillut- Anteeksi,mutta
älä anna.
Katselin eilen järven pintaa
kuinka kauniisti se väräjäsi
luettuani runosi
~~väräjää ~~
,,ja oon sanaton,,,
ja lähellä on,huh,
että tirpu taas pökrähtää** :))
Pitäisi Kiittää,mutta tuntuu siltä
että sanani teho häviää matkalla
luoksesi...tule hakemaan täältä-unestani,
jos yleensä nukun...yleensä se on
aika sitä ja tätä-yritetään pärjätä.
Ai niin- KIITOS.
Minä pidin Sinun runostasi,
syvällisesti ajateltu elämän virta..
Ethän vaan noidu minua.
Tai oikeastaan voithan sinä yrittää.
Muistan kun aivan pienenä poikana,ehkä n4-5v.
näin noidista painajais unta...huh karmeaa...
...-nyt alan kenties ajatella;...jos se olitkin
,tiedätkös-
--Sinä!
Jestas sentään miten u-pe-a runo Sinulta !
En lähde erittelemään mitään, vaan annan sataker-
taiset aplodit Sinulle tästä.
Oliko se todella niin hyvä.
Tein sen nopeasti vanhoista teksteistäni
vähän yhdistelin,niin että sopi yhteen.
Siinä se-myönnettäköön että
itsekin olin siihen
tyytyväinen.
Usein taistelen tyylin sekä eri sana
muotojen kanssa,miten sommitella.
Enkä aina ole edes oikein
tyytyväinenkään.
Mutta kun mielestään onnistuu,tulee
hieno elämys itselleenkin.
Eri juttu sitten kuka niistä pitää.
Kyllä se on ammattil.varmaan hyvinkin
stressaavaa,että miten otetaan vastaan,
kun elannosta on kyse.
Meillä harrastelijoilla ei sitä onneksi ole.
...lipuu hienosti runossasi eteenpäin...
Tunteella olet sanasi valinnut. Todella hieno runo. Minä pidin.
Kiitos...se runoni tuli yllättävän nopeasti.
2 vanhaa yhdistelin.
Myönnän-itsekin pidin siitä-kyllä sen
tuntee itsessään milloin natsaa,vaikka
harvemmin...kärsin aikamoisesta
itse kriittisyydestäni,jopa muistakin
asioista.
Timanttia löytyy Sinunkin runoista.
Yritetään olla naisten jutuissa
mukana,ettei miesten tunne maailma
ole naisia mykempi...-vain rohkeutta
maskuliinista tunne voimaa ja tahtoa.
Vielä sanallista sana taidon verbaliikkaa
mukaan,mutta ennenkaikkea se on lähdettävä
sisältä--Itsestään.
Kiva kun poikkesit,poikkea toistekin
- minäkin tässä yritän vielä.