Meillä on pieniä lapsia ja harkitsemme pk collien hankitaa. Kokemusta on koirista, mutta ei juurikaan collieista. Miten tulee toimeen lasten kanssa? Onko lapsirakas vai sietääkö vain? Löytyykö pitkää pinnaa ja ymmärrystä? Itsestäänselvyyksiä ei tarvitse kertoa, kuten "lapsille tehtävä pelisäännöt selviksi." Näin on, mutta lapset on kuitenkin lapsia, unohtavat asioita ja ovat välillä rajujakin leikeissään. Olemme harkineet urosta. Onko tällä rodulla voimakas sukupuolileima, onko uros kovin erilainen kuin narttu? Kiitän nöyrästi vastauksista.
pk collie lasten kanssa?
kertokaa kokemuksia
131123
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
omia lapsia, mutta veljenpoika ja hänen kavereitaan käy kylässä tiuhaan tahtiin (asutaan lähellä) ja pihapiirin lapsia ollaan tavattu.
Tämä uros pitää lapsia, kaikki lapset ovat tervetulleita moikkaamaan ja silittämään, mutta kun meno menee liian villiksi koiralle, menee kauemmaksi lapsista.
Kun veljenpoika on kavereineen kylässä, koira käy moikkaamassa lapsia häntä heiluen (tunnustan, en ole todellakaan joka sekunti tai minuutti valvomassa tilannetta...) ja jos joku lapsista erehtyy koiraa rapsuttamaan, on siinä pitkään. Leikkii jonkin verran lapsien kanssa, muttei ole kovinkaan leikkisä luonteeltaan. Ei ärähdä eikä näyki, vaikka joku hännän päälle vahingossa astuu (vinkaisee kyllä kovalla äänellä) tai tönäisee (kestää siis ainakin jonkin verran lasten käsittelyä).
Tuo lapsirakkaus mielestäni johtuu enemmän tämän yksilön luonteesta kuin "rodusta", meillä ei ole lapsia, mutta on pennusta saakka ollut lasten kanssa tekemisessä (pihapiirin lapsia moikattu, veljenpoika on käsitellyt koiraa nätisti). Olen tavannut collieita, jotka eivät pidä lapsista (voi johtua myös siitä, että lapset ovat joskus kiusanneet, on kuitenkin aika pehmeä rotu..).
Kun meno sisätiloissa menee rajuksi, koira perääntyy ja tulee joko minun luokseni tai sitten menee "turvapaikkaansa", mihin ei ole kenelläkään asiaa, kun koira on siinä. Jos koiraa menee lapsi häiritsemään, kun koira on "turvapaikassaan" (olen monta kertaa sanonut lapsille, ettei koiraa saa häiritä, kun se on siellä, mutta aina ei sana tehoa..), saattaa koira ensin murista ja sitten ärähtää, mutta sitten antaa asian olla.
Jos veljenpoikani jää meille yöksi, koira on iltaisin niin kauan pojan sängyn vieressä makoilemassa, kunnes poika nukahtaa ja käy sitten yöllä välillä tarkistamassa, että poika on tallella =)
Sitä sanotaan, että collieilla on voimakas sukupuolileima. Ulkonäöllisesti näin mielestäni on (kun laitat uroksen ja nartun vierekkäin, kyllä siitä näkee, kumpi on kumpi), mutta luonteeltaan mielestäni (ei siis tutkittua tietoa, vain omaa kokemusta) uroksilla riittäisi enemmän huumorintajua ja pinnaa lasten kanssa olemiseen (en tarkoita, ettei narttucollieta voisi ottaa lapsiperheeseen). Mutta uros saattaa yrittää nousta lasten yläpuolelle laumajärjestyksessä herkemmin.
Älä herranjumala edes harkitse collieta lasten kanssa. Ei niiden hermo pidä lasten kanssa, kun ei pidä muutenkaan. Lapsi kun nykäsee vähän turkista niin jo irvailee. Toki eihän se kovin pahaa jälkeä saa aikaan, kun on niin pitkä kuono ja puruvoimaa siksi vähän.Ja jos se elää lapsi perheessä se saa niin älyttömän stressin lasten touhuista, ett iho-ongelmaa pukkaa yms. Nimimerkillä kokemusta ja ihan yx kokeilu riitti kyseistä rotua. Jos se jotenkin menestys lasten kanssa pitäs molemilla vanhemilla olla LT. pisteet yli 220p. ja mistä suomesta ajattelit semmosen löytää????
eli eikös tässä koiramaailmassa ole ollut puhetta, että jos on korkeat LT tulokset, niin koira ei ole paras mahdollinen perhekoiraksi. Silloin sitä olis parempi käyttää johonkin muuhun. Itsellä on lapset olleet Collieitten kanssa aina eikä ikinä ole sattunut mitään. Jos koiralla sattuu olemaan hermorakenne heikko (mikä on aivan mahdollista millä tahansa rodulla), niin kyllä oikea kasvattaja sen kertoo eikä myy sellaista koiraa vääränlaiseen perheeseen. Ei yhden negatiivisen kokemuksen tarvitse mustamaalata koko rotua. Onhan lehdissä juttuja kuinka lutunen kultainennoutaja on purrut lasta. Mikä on ollut oikea tilanne ja kuinka se on sattunut??? Älä missään nimessä tuomitse kaikkia koiria!!!!
*reps* Kyllä täytyy sanoa että ihan naurettava kirjoitus tuolta "ei ikinä Semmosta" ihmiseltä. Jokaisessa rodussahan on näitä jotka eivät siedä lapsia, ihan kuten on ihmisiäkin jotka tuntuu irvistelevän lapselle jos lapsi kävelee liian läheltä.
Minulla itselläni on kolme lasta, joista nuorin oli 1,5v kun eka pk collieni tuli taloon.
Ikinä ei ole ollut minkäänlaista ongelmaa, itseasiassa poikani monesti menee koirani "kainaloon" juomaan tuttipulloa ja koira pesee pojan suunpielestä valuvat maidot. Lapset ja NYT MOLEMMAT pk collieni leikkivät yhdessä pihalla hyvässä sovussa.
Koskaan ei ole koirani purreet lapsiani eivätkä irvistelleet lapsille.
Mutta kuten sanoin, koiria on erinlaisia kuten ihmisiäkin, kaikki eivät lapsia siedä.
tosi harmillista jos joillakin ekan koiran kanssa ollut noin huonoja kokemuksia, itselläni nyt 2 pk collieta ja ennen näitä ollut 2. Rotua en vaihtaisi, koska mistäpä löytyy sellainen jota jossa ei ole perinnöllisiä vikoja ja sairauksia?? Ei sellaista olekkaan! Itse olen "hyväksynyt" ne puutteet ja heikkoudet jotka colliessa on.
On tietenkin hyvä että ne huonotkin puolet tuodaan esiin, niin pitääkin mutta älkää unohtako mainita vastapainoksi niitä hyviäkin!
Toivottavasti aloittaja löytää itselleen mieleisen rodun =).
erittäin terävä, puolustusviettinen, vilkas jne. koira sopii hyvin lapsiperheeseen?
Ei kannata pelkkiä luonnetestejä tuijottaa. Olin kerran katsomassa erään tuttuni koiran luonnetestausta. Mielestäni koira on erittäin puolustushaluinen, olihan se vahtikoiraksi taloon otettu. Testissä se ei reagoinut pahemmin "uhkaustilanteeseen", koska tuttavaani ei pelottanut tai reagoinut "uhkaajaan" samalla tavalla kuin oikeassa tilanteessa.
Koiran tulokseksi tuli muistaakseni joko täysin puolustushaluton tai sitten vähäinen puolustushalu..
Enpä ole asiantuntija (kuka olisi?), mutta ymmärtääkseni näillä paimensukuisilla koirilla voi joskus vähän "lyödä yli" tuo paimenvietti pienten lasten kanssa. Ilmenee esim. näykkimisenä ja sellaisena vahtaamisena, jonka lapset voivat kokea ahdistavana. Yleistä ainakin bordercollieilla.
Kovin yksilökohtaista varmaan.
Tutustu asiaan rotuyhdistysten nettisivuilla tai kirjoista!
Olisi kovin ikävää, jos homma ei toimisikaan, ja joutuisitte luopumaan koirasta...
Olen kahlaillut rotuyhdistyksen sivuilla ym. colliesivuilla. Halusin täältä kuitenkin vielä sitä varsinaista käytännön tietoa. Rotukuvaukset kun ovat niin ylimalkaisia ja ylistäviä. Olen rodusta kiinnostunut sen monipuolisuuden ja koulutettavuuden vuoksi. Mutta lapset on kuitenkin etusijalla. Ainakin näiden vastausten myötä harkitsen vielä. Kiitos teille vastanneille.
Ehkä voisit harkita sellaista pentua, joka on tottunut lapsiin. Eli tulee sellaiselta kasvattajalta, jolla on pieniä lapsia.
Meidän collie ei siedä juuri ollenkaan lapsia. Mutta lähipiirissä taas on collie ja lapsi samassa perheessä. Narttu collie kyseessä ja kestää ällistyttävän hyvin lasta. Hieman kyllä välttelee ja väistää aina lasta.
Hei! Minulla itselläni on useampi lapsi ja koiria on ollut aina lasten aikana. Collieita ja muunkin rotuisia. Koskaan ei ole collieitten kanssa ollut mitään ongelmia. Ne juoksevat lasten kanssa ja hieman näyttäävätkatsovan heidän peräänkin. Itse voin suositella collieta lapsiperheelle sydämmestäni. Sukupuolilla en kovinkaan suurta merkitystä näe, kummasta sitten tykkää.(voihan aina poikkeuksiakin olla, kuten missä tahansa rodussa)Perusasiat jos on perheessä kunnossa, niin kyllä koira sopeutuu lapsiin. Paljon hauskoja hetkiä teile!!
Itselläni oli 2kpl 4- vuotiasta collie-neitosta kun lapsi syntyi. Todella hyvin ottivat uuden perheenjäsenen vastaan ja koskaan ei ollut mitään ongelmia, ei edes silloin kun lapsi rupesi liikkumaan ja kiinnostumaan näistä karvaisista ystävistä. Hyvin sietivät lapsen ``lääppimisen´´, olivat suorastaan onnellisia pienestä lapsesta :)
Muistathan, että pentukoira, olipa se sitten minkä rotuinen tahansa, puree ( ja ne hampaat ovat todella terävät). Joten jos et voi ajatellakkaan, että pentu kokeilee purukalustoillaan lapsiasi, ( miten ihan varmasti käykin ) niin älä ota pentua ihan vielä, vasta sitten kun lapsesi ovat isompia.
Muutoin kyllä suosittelen rotua sydämeni pohjasta.
Hei!
Meillä lapsia 2 kpl ala-kouluikäisiä ja collie tyttö 3v. Collie on hulluna lapsiin...pihalla leikkivät myös muut koulukaverit ja ei ole ollut koskaan mitään ongelmaa -päin vastoin tuo koira oikein odottaa niitä hippaleikkejä ja piilosta ja lumilinnan rakentelua pihalla luullen olevansa varmaan lapsi....
Colliemme suhtautuu aina viileän tyynesti vieraisiin aikuisiin eli rodulle tyypilliseti, mutta jos on toisia LAPSIA niin se on selvän onnellinen ja touhuaa heti niiden kanssa.
Itse päädyimme tähän rotuun juuri tämän ominaisuuden takia - mikä muu rotu olisi voinut tulla kysymykseen? Sanalla sanoen ihana perhekoira- ehkä kultainen noutaja tai labbis - muita koiria en suosittele lapsiperheisiin.
Niinhän se on, että yksilöitä ovat koirat ja saman rotuiset voivat olla keskenään niin erilaisia. Collieta harkitsemme edelleen ja tosiaan oli hyvä vinkki hankkia koira sellaiselta kasvattajalta, jolla on itsellään pieniä lapsia. Yritämme löytää sellaisen kasvattajan, jos päädymme lopulta collieen. Luulen kyllä, että päädymme. Nuorin lapsi on kolme-vuotias, eli ymmärtää hänkin jo paljon.
Nartut ovat paljon rauhallisimpia riippuu yleensä kasvatuksesta, Colliet (ainakin minun) rakastavat pikkulapsia ja niiden kanssa touhuamisesta! joten suosittelen collie narttua.
Kannattaa kyllä vielä vähän harkita eihän kukaan koira tykkää jos riepotetaan ja sillee-.-