Kuutamoiset kaarisillat
kahden
toistaan haluavan vartalon välinen
väreilevä kostea kiihko.
Hän oli kaukana ja lähellä
kuitenkin minua osa.
Hän kosketti koskettamatta
vapautti häkistä hauraan
mutta mitä on rikkaus ja köyhyytemme ?
Sitäkö
että ojensimme toisillemme taivaat
ja että se riistettiin meiltä pois ?
Helvettiin kaikki
kaikki korkeaveisut rakkaudesta
itkettyjen ja itkemättömien itkujen meret.
Säröisen sieluni syvyydessä se on
sirpaleinen elämän ruukku
ja muisto
kauniista minästäni.
Antakaa minun vain käpertyä tähän …
kahden
toistaan haluavan vartalon välinen
väreilevä kostea kiihko.
Hän oli kaukana ja lähellä
kuitenkin minua osa.
Hän kosketti koskettamatta
vapautti häkistä hauraan
mutta mitä on rikkaus ja köyhyytemme ?
Sitäkö
että ojensimme toisillemme taivaat
ja että se riistettiin meiltä pois ?
Helvettiin kaikki
kaikki korkeaveisut rakkaudesta
itkettyjen ja itkemättömien itkujen meret.
Säröisen sieluni syvyydessä se on
sirpaleinen elämän ruukku
ja muisto
kauniista minästäni.
Antakaa minun vain käpertyä tähän …
Vastaukset 24
Vanhimmat
..se mielee mistä sain kerran
sanallista piiskaa(hihii)
ei saa käpertyä omaan sääliin,
surkeitueen yms.
kaunis runo kaihoisista kaarisilloista,
tuskaisaan särkymiseen,
taustalla rakkauden melkein
suojeleva voima.
nyt oli syvältä jotenkin
koskettava runo mutta hyvä!!!
hyvä linda!!!
ehkä ripaus itsesääliä tässä, helkkarinmoinen
sisu ja tunteiden sekamelskaa koko runo alusta
loppuun.
Tuskaa, sitä suurimmaksi osaksi.
Kiitos Runopoika. Kuten eilen sanoin, on toisen-
laisten runojen aika. Tai ainakin eilen oli, jat-
kosta ei osaa sanoa.
Johon sukeltaa mukaan.
Kuin siniseen laguuniin.
Ihanaa Äitee
jalokiven hehku hiipunut, lienetköhän samaa miel-
tä Margitta loppupeleissä kuitenkin.
Sinulle lämmin kiitos, sanasi kyllä kannustavat
minua vaikka runo olikin mitä oli.
hyvin jätät vastaamisen lukijalle.
Kuin vuoropuhelu.
Tykkäsin kovasti.
Kiitos sinulle. :)
kysymyksiä, joihin ei osaa itsekkään vastata vaan
heittää niitä vaan ilmaan.
Mukava kuulla, että miellytti tummuudesta ja voi-
makkuudesta huolimatta. Hetken lapsi tämä oli,
tunnevyöry.
Kiitos.
Emäntä!
Näin dramaattinen runo ja paljon
kysymyksiä???
Sanat ovat kuin Lindan sanat, mutta tunnelma
on kuin Takahikiän huussin takana,
verrattuna edellisiin runoihin.
Uskallan näin sanoa, kun et voi minua
tomaatilla heittää kuitenkaan:))
Mutta....
Vaikka muuten sanoisin mitä, niin
nyt sanon kuitenkin: Olen draamarunojen ystävä
ja tämä oli
parhaasta päästä, ehdoton lemppari tähän aamuun!
Voimia ystävä.
Dramatiikan kirjoittaja, dramatiikan kuningatar-
han Sinä olet.
Kyllä. Paljon kysymyksiä, joihin en osaa itse
vastata. Tarvitsisin apua, mutta en tiedä saanko
sitä.
Vai että tunnelma kuin Takahikiän huussin takana.
Sie se keksit, varsinainen velmu.
Ja mie en ruppee ketään heittelemään, en munilla
tomaateilla enkä millään muullakaan. Otan kaiken
vastaan, nurkumatta.
Kuten edellä sanoin, hetken lapsi. Helvetillisen
tunnevyöryn lapsi.
Niin, ja kiitän arvokkaasta mielipiteestäsi.
Voimapussi tais aasettua rinnan alle - siitäkin
kiitos.
...runosi on vahva osoitus osaamisestasi runon kirjoittajana...
Todella uskomattoman voimakasta lyriikkaa.
Sanaton.
voiko osaamisesta puhua, tämä runoni on sellainen
hetkellisen sisäisen paatoksen tuotos.
Kiitos Tomtom, Sinä valon lapsi.
miten tää on eilen illalla menny mun silmieni ohitte!
Tässä oli taas kaikki elementit, hyvässä tallessa ja nipussa ja järjestyksessä!
et menettänyt mitään, vaikket huomannutkaan.
Sie kehaset nyt turhia,
en ole itse samaa mieltä - en ollenkaan. Piti
vaan tuoda se tänne " synnytystuskien " jälkeen.
Olis voinu jäädä tekemättäkin, koko runo.
Kiitän silti tyttöseni sanoistasi.
Alussa elämämme vuodet,
paljon yhteistä
suunittelimme.
tarttui myrsky
mun elämäni
purteen
minulta
rakkaani
vei
niin synkkä
on
mun elämäni
taival
se on määräys
kohtaloni
jos saisin
sinut
syliini
ja ne
kauniit
hetkemme
joita yhdessä
viettää saimme.
nyt vain
tätä kaikkea
yksin
mietin
koska lohtua
muuta ei ole
kuva
rakkaastani
edessäni
se ainut
lohtuni
on.
kun ei näe valoa
ei auringon paistetta
eikä kuule linnunlaulua
silloin
kaikki on lohduttomuutta
en pudottanut edes kyyneltä
kannoin vain tuskaa sisälläni
rakkaudettomuutta
halusin, halusin elää
mutta Sinä tulit elämääni
keväisten tuulien ja tuoksujen myötä
ravistit murheet hartioilta
asutit sydämeeni ilon
Sinun myrskysi
se on nyt sisiäinen myrsky
sellainen
jossa haluat olla
Kohtalo teki siirron
se näytti luokseni Sinulle tien
ja nyt
minulla on lohtu ja rakkaus
Sinulla
on minut
niin rakkaani
joskus elämän taival
niin lohduton on
sydän itkee
itkee
salaa
kyyneleitään.
hymyssä suin
pitää
kohdata arkinen
elämä
vaikkakin
tuska polttaa
sydäntä.
joskus kohtalo
suopeuttaan
näyttää jakaa kortit
pelajalleen mieluisaksi
niin kävi meillekkin.
löysimme toisemme
nyt kuulemme
lintujen laulut
sirkkojen
rakkauden sinfonian
kaiken loisteen
mitä maailma kantaa.
sinä rakkaani
teit elämästä
elämisen arvoisen
nyt viulun kielet
rakkauteen viritän.
sinun rakkautesi,
intohimosi
palava
rakkauden kaipuu
niitä halajan
ja saman kaiken
annan sinulle
rakkautemme niin
täydellistä
täydellistä
sinua kaivaten
ikuisesti sinun,
itkevä sydän kestää
kuinka paljon kyyneleitä kantaa
ja miksi
miksi pitäisi kätkeä kyynelvirta ?
tuska käy lävitse kipeästi
polttaa sieluun syvältä asti
minkälaiset kortit meille on varattu
kulloinkin tällä elämän taipaleella
se on yhtä arvoitusta
mutta meille
Kohtalo jakoi parhaimmat
jotka voi ihmislapselle suoda
intohimo on osa meitä
Sinua ja minua
kaikki se mitä rakkaus ihmisessä synnyttää
älä pelkää rakas, älä
huominen on meidän
tiedän sen rakkaani
tiedän sen
kohtalo jakoi meille
oikeat kortit
miksi niin ?
niin oli kirjoitettu
marmoritauluun
jumalten sanoin
niillä joilla
rakkaus on sydämmessään
olkoot he oleva
yhtä rakastakoot he toisiaan.
meidät jumalat yhdistivat
kulta köynöksin yhteen liittivät
siintä olen niin onnellinen
niin onnellinen
huominen,tulevaisuus on meidän
niin se on,
... kyynelvirta
kertoo suuresta surusta,tuskasta
kenties lohduttomasta kaipuusta
sydän sydän niin hento pienikin
rajallisen määrän voi vain kantaa
korutonta taakkaansa..:(
se on ollut meille armollinen
jakanut parhaimmat mahdolliset kortit
siksi, siksi rakkaani
että meillä on toisillemme jotain
jotain arvokasta antaa
Jumalten ja enkelien suojeluksessa
heidän tahdostaan ja toiveistaan
me kuulumme toisillemme
kyynelin ja kyynelittä
kyynel
se vierii onnesta eikä murheistamme enää
ja meidät liittävä näkymätön seitti
ohut ja niin vahva kuitenkin
se on rakkautemme kultainen sinetti
kaipaukseni Sinuun
se on rajattoman raskas kantaa
mutta tiedän
saapuessasi viet minut toiseen maailmaan
rakas
älä anna minun enää odottaa
Olisi lähimmäiseltä edesvastuutonta antaa siun käpertyy yhtään mihinkään, nääs ku kokemusta on;), joten ukkoporukalla antovatten miule luvan ampuu sinnuu persiiseen, niin jotta puuum ja pam ja poks vielä piäle. Tuntuuko nyt miltäsekkään ??
Terveisin Tarkkis ja isot pojat
niin ja se runo, hyvä kuten aina :)
Jos olisin eilen saanut tämän lohdutuksen viestin
Sinulta, niin olisin saanut siitä hevoskuormalli-
sen voimaa. Niin monesti olet ollut tukenani ja
lohtunani, etten osaa siitä varmaan kylliksi edes
kiittää.
Minä TIEDÄN, että Sinullakin on ollut ne omat kä-
pertymishetkesi, kelläpä meistä niitä ei olisi.
Mutta eilen oli vaan niin julmetun paha olla,
eikä mikään tuntunut menevän tuolla nupissa pai-
koilleen vaikka kuinka yritti itsekseen asioita
miettiä.
Sinä olet liikuttava mies.
Oliskohan se ukkoporukka sellanen pappa-Tunturi
kööri tai jotain. Mutta niin tai näin, saakeli.
Vaikka mie tiijän, että Sie olet aina sen jouses
kanssa asemissa, niin oliko ihan pakko miun per-
siille ampuu, häh ! Ei vaan, tuntu se tätä luki-
essa oikiasti.
Terkkuja vaan sinne kaikille isoille pojille,
jotka olitte yksissä tuumin mokoman päätöksen
tehneet.
Kahmalollinen rutistuksia Siulle, vaikka ammuit-
kin - muille ei sitten mittään :D
jousen jännityksessä runoanikaan - kiitos !
Saisit Sie mun soffallekin tulla käpertyilemään!
Upea runo!
Mie luulen, Linda, ettei täysin ehjästä sielunruukusta edes tulisi näin hienoja runoja...
Olet koskettanut sydäntäni!
Jaa upea, olet Sinä kanssa yx.
Mie kun kaduin jo samoin tein illalla, kun heitin
tämän tänne. Että kaikkia hetken mielijohteesta
raapustettuja tänne pitääkin tunkea.
Ihania sanoja Sinulta ystävä kallis.
Teillä on tuon Tarkkiksen kanssa yhtä herkkiä sa-
noja minulle aina ojentaa, lohdullisia.
Tiedä, Sinä olet koskettanut minun sydäntäni jo
aikaa sitten, ja siellä pysyt. Siellä on Sinulle
ihan oma pikkuruinen lokero, ja vain minulla on
sinne avain. Kukaan, ei kukaan pääse sieltä Sinua
viemään pois.
Kiitos ja rutistus Sinullekkin näin virtuaalisti,
kunnes kohtaamme jälleen ja voimme tehdä sen oi-
keasti.