hei
Olen ajatellut hankkia koiran, mutta en vielä tiedä minkä rotuisen koiran kannattaisi hankkia. Siinä haluaisinkin teiltä neuvoa ja vinkkejä. Asun kerrostalossa ja haluaisin koiran, josta olisi seuraa, joka on kiltti ja tulee toimeen lasten kanssa(tulevaisuutta ajatellen)
Koirasta olisi lenkkeilyseuraksi ja joka olisi helppohoitoinen eikä ole aggressiivinen tms.
Että millainen koira kannattaisi tällöin hankkia:)
toivottavasti saan vinkkejä.
Olen ajatellut hankkia koiran, mutta en vielä tiedä minkä rotuisen koiran kannattaisi hankkia. Siinä haluaisinkin teiltä neuvoa ja vinkkejä. Asun kerrostalossa ja haluaisin koiran, josta olisi seuraa, joka on kiltti ja tulee toimeen lasten kanssa(tulevaisuutta ajatellen)
Koirasta olisi lenkkeilyseuraksi ja joka olisi helppohoitoinen eikä ole aggressiivinen tms.
Että millainen koira kannattaisi tällöin hankkia:)
toivottavasti saan vinkkejä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
....
En tiedä, mikä koira sinulle olisi paras, mutta tiedän, minkätyyppiset eivät ainakaan sinulle sovi. Tai ei ainakaan kananta edes harkita.
Unohda pystykorvat, koska ne ovat haukkuherkkiä eli eivät sovellu kerrostaloasumiseen.
Älä ota mitään palveukoirarotua: saksanpaimenkoira, dopermanni, rottweilerit ym
Älä ota laumanvartijaa, liian vahva koira aloittejalle.
Älä ota paiemnkoiria. Ovat erittäin helposti näykkiviä johtuen siitä, että ovat luotuja paimentamiseen.
Älä ota riistaverisiä koiria eli mitä käytetään pääsääntöisesti metsästyskoirina:ajokoira, suomenpysytkorva, harmaa norjanhirvikoira, laika ym
Alottaisin tutukimisen Seurakoirista!
vastaillen, haluaisin tuoda esiin muutaman näkökulman.
Seurakoira on mikä tahansa koira, jota ei käytetä muunlaiseen (työ)toimintaan ihmisen hyväksi. Siispä seurakoira voi olla rodultaan mitä tahansa Suomenpystykorvan ja Napolinmastiffin väliltä.
Ja miltei jokainen noista vastaillen-nimimerkin esittämästä stereotypiasta voidaan helposti osoittaa vääräksi. Huolimatta että väitteessä on totuuden siemen.
Se totuuden siemen voidaan helposti tehdä itämättömäksi koulutus-nimisellä ihmeaineella, jota ei saa suoraan kaupasta. Mutta jonka tuottamiseksi on tarjolla myös kaupallisia palveluja.
Viime kädessä kuitenkin tämä koulutustuote on jokaisen valmistettava itse, ja koska jokainen erä on valmistajansa näköinen, niin tehokin saattaa olla vaihteleva. Joskus väärä koostumus saattaa aiheuttaa katastrofin, joista saamme välillä lukea keltaisesta lehdistöstä.
Tämän rajoitteen ja aloittajan omat toiveet huomioiden ehdotan tutkimaan koiria joiden elopaino asettuu välille 15-25kg. Tutustumisen arvoisia ovat erilaiset pystykorvarodut ml. kotoiset suomenpystykorva ja lapinkoirat.
Ovat uskollisia, helppoja kouluttaa (ellei ihan tokovaliota aio), sopivan kokoisia lenkille ja paijattavaksi, tulevat juttuun lasten(kin) kanssa. Eivätkä vetäessäänkään revi kättä irti, taikka omistajaansa auton alle.
Mikäli arvostat ulkonäössä ns. klassista koiraa suosittelen Suomenlapinkoiraa. Keskikokoa hieman pienempi on vielä koirankokoinen, mutta joka ei koollaan eikä massaallaan ole vaaraksi esim. lapselle. Pitkä turkki on kaunis ja pehmeä ja siitä saa mukavasti kiinni ilman, että satuttaa koiraa. Värivaihtoehdoista löytyy varmasti sopiva jokaisen silmään.
Hoidoltaan Suomenlapinkoira on helppo. Pitkä turkki tarvitsee vain pikaisen harjauksen silloin tällöin ja pesun kerran vuodessa. Hiekkaa tosin mahakarvat saattavat tuoda mukanaan aikalailla ja karvat pudotetaan kerralla keväällä.
Luonteeltaan Suomenlapinkoira on sopeutuvainen ja erittäin ihmisrakas rotu. Se on yleensä rauhallinen rotu, joka syttyy kun sitä pyydetään, mutta rauhoittuu taas kun leikkinen/tekeminen on ohitse. Suomenlapinkoiralle aggressiivisuus on äärimmäisen harvinaista (ei koskaan saa sanoa ei koskaan). Oma vanha ukkoni oli joutunut lasten kivitettäväksi ja siksi pelkäsi (perääntyi muristen, mutta ei hyökännyt) joutuessaan lasten kanssa tekemisiin, mutta siedätyshoidolla tämäkin saatiin pois. Eli siis ei todellakaan taipuvainen aggresiivisuuteen.
Suomenlapinkoira rakastaa ulkonaolemista ja onkin siksi mainio lenkkikaveri. Siitä saa myös mitä mainioimman harrastuskaverin lähes kaikkiin koiraharrastuksiin. Ei välttämättä nyt ihan kisakonetta, mutta harrastuskaverin kylläkin.
Suomenlapinkoira on myöskin helppo kouluttaa. Se on nopea yhdistelemään asioita ja sillä on halua miellyttää omistajaansa.
Ja sitten se haukkuminen. Suomenlapinkoira on luonnostaan haukkuva vahti/paimen. Tämä näkyy meillä esim. toisten koirien jahtausleikeissä, jossa koirani juoksee toisen koiran perässä haukahdellen (paimentaa). Koirani myös vahtii haukahtelemalla, eli varoittaa mikäli joku tulee liian lähelle tonttiamme.
Suomenlapinkoira ei ole kuitenkaan suomenpystykorvamainen räkyttävä rotu. Siksi haukkumisen kitkeminen sisästiloissa kokonaan pois on huomattavasti helpompaa. Itse tulen tulevaisuudessa muuttamaan kerrostaloon, enkä epäile lainkaan ettenkö saisi sitä vähäistä haukkumista koirastani kitkettyä pois. Veljemme nimittäin on täysin hiljainen kerrostalokoira (eli siis koulutuskysymys)
No vähän hankala sanoa, kun en sua tunne että mikä rotu sopisi, mutta tässä muutama vaihtoehto:
Labradorinnoutaja:
lapsiystävällinen
seurallinen(ainakin useimmat)
kiltti (saa siitä aggressivisenkin jos kasvattaa huonosti)
hyvää lenkkiseuraa(meidän labbis ei väsy koskaa)
helppohoitoinen, vaatii pesua harvoin
- aika iso kerrostaloon. riippuu tietty asunnosta
Sit riippuen yksilöstä, jotkut labbikset haukkuu jotkut ei. Toisaalta haukkumisen voi kitkeä opettamalla heti pennusta ettei hauku tai haukkupannalla tms. Yleisesti labbis haukkuu melko vähän verrattuna esim. johonkin terrieriin.
Nii piti vielä lisätä äskeseen:
Entäs miltä kuulostais Shetlannin lammaskoira? (kirjotetaankohan toi yhteen...? :)
Sellasta en omista, mutta se on ainakin pieni. Turkki on jonkun verran pitkä että harjaamista varmasti vaatii. Ja mitä olen erilaisilta palstoilta lukenut, rotua kehutaan hyväksi ekaksikin koiraksi. Että kannattaa selvittää eri roduista.
kiitti vastauksista:) nyt oon tosiaan enemmän lukenut roduista ja keskusteluja. Niin kolme vaihtoehtoo olis:shetlanninlammaskoira,pitkäkärvainen collie, tai volpino italiano.(bichoneita ehkä)
koira tulee hyvällä kasvatuksella/koulutuksella eli lapsiystävällinen ei haukkuva ei aggressiivinen..on joka rodussa kun hyvin hoidetaan ja ymmärretään koiran elekieltä.
mutta toki on ei aggressiivempia eli ei dominanssia omaavia rotuja eli esim seurakoirat cavis, villakoirat etc)joilla on kuitenkin riittävästi kokoa lapsiperheeseen.
Suomenlapinkoira voisi olla hyvä vaihtoehto. Haukkuminen tosin on syytä kitkeä jo pentuna. Suomenlapinkoira ei koskaan ole agressiivinen ja sopii hyvin lapsiperheisiin.
-toinen vaihtoehto voisi olla kultainen noutaja.
mutta sanon silti, että tutkailepas eri mäyräkoirarotuja. :)
Itselläni on pitkäkarvainen kääpiöuros, joka rehellisesti sanottuna on tähänastisen elämäni paras päätös ilman mitään muttia.