Kuolinpesää ositetaan. Vainaja ja leski asuivat kiinteistössä (arvokiinteistö),josta kauppakirjan mukaan leski omistaa suurimman osan, vainaja loput. Epäilyjä on, että vainaja on kuitenkin alusta asti, koko ajan maksanut kiinteistön lainanlyhennykset (selvityksen alla). Kuulin jonkinlaisesta "kohtuullistamispykälästä", eli kun vainaja on rahoittanut kiinteistön, niin hänen omistusosuuttaan osituksessa siitä ikään kuin kasvatettaisiin alkuperäisestä?
Onko näin? Tehdäänkö näin ja jos tehdään, niin millä perusteilla tuollaisen voisi saada menemään läpi?
Onko näin? Tehdäänkö näin ja jos tehdään, niin millä perusteilla tuollaisen voisi saada menemään läpi?
Vastaukset 8
Vanhimmat
He olivat naimisissa oletan ? Kauppakirjalla ei sinänsä ole merkitystä kun he olivat naimisissa kuinka monta % kumpikin omistaa.
Omistaja kaaresta ( kirjaamislaitos ) selviää onko merkitty kiinteistö murto-osiin ( vainaan osuudesta omistukseen määräosasta ) .
Joten merkkaa hyvin paljon se mitä on julkisen luotettavuuden kannalta merkattu omistukseksi voisi olla niin että vainaan osuus onkin 50 % huolimatta kauppakirjasta .
50 % omistusta kertyy siitä että kirjaamisen vuoksi johon on merkitty jotain mikä on virallistettu mutta ei merkitty tietyksi omistus osuudeksi ( erillisomistukseksi ) .
Vaikka leski on näyttä väärästä saannosta niin saanto jää pysyväksi kun 1. lainhuudatus on tehty 2. lainhuudatuksessa virheellinen saanto merkittynä 3. virheellinen saanto ollut jo 10.vuotta ( vainaa on ylläpitänyt 50 % omanaan ).
Kiitos vastauksesta, vaikka en väitä kovasti ymmärtäväni parin viimeisen kappaleen sisältöä.
Olivat naimisissa ja heillä oli avioehto. Kiinteistö on ostettu ennen naimisiinmenoa, avioehdon sulkiessa toiselta pois ennen avioliittoa hankitun omaisuuden.
Pesässä on kaksi osakasta, leski ja vainajan lapsi. Eli meneekö se nyt niin, että pesään kuuluu tuosta kiinteistöstä vainajan prosenttiosuus ja siitä puolet leskelle, puolet perilliselle? Vai koko osuus perilliselle?
...kun vaivauduit kertomaan avioehdosta vasta toisessa viestissäsi etkä silloinkaan kerro onko avio-oikeus suljettu pois molemmilta vai jos vain toiselta niin kummalta? Luultavasti olet jättänyt muutakin oleellista pois. Ensin pitäisi selvittää mitä kuuluu pesään ja mitä ei. Jos ositusta tai omaisuuden erottelua varten on määrätty pesänjakaja, kysymys kuuluu hänen ratkaistavakseen. Kauppakirjaan tai lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkityistä omistustietoja voidaan kyllä korjata tuomioistuimen päätöksellä jos on näyttöä siitä että kiinteistö oli tarkoitus hankkia toisenlaisilla omistussuhteilla ja rahapanokset ovat olleet näiden mukaiset. Käytännössä harvinaista mutta jostain syystä tulee esiin keskustelupalstoilla jatkuvasti. Lisäksi osituksen vastikesäännökset mahdollistavat vastikkeen saamisen toisen puolison omaisuuteen laitetuista kustannuksista.
Asian hoitaminen lesken vastustaessa tuskin onnistuu sinulta ilman lakimiehen apua. Palkkaa sellainen mutta selitä asia hänelle hiukan täsmällisemmin kuin täällä!
...AL 92§ mukaista vastiketta vaaditaan siis osituksessa kuten myös AL 103b§ mukaista sovittelua vaaditaan joko osituksessa tai osituksen moitekanteelle säädetyssä määräajassa. Nämä ovat siis poikkeuksia jotka tulevat kyseeseen melko harvoin ja lähes aina pesänjakajan toimitusosituksessa.
Avioehdossa on merkitty omistusoikeudet niin kuin pari on sen itse halunnut olevan .
Siten olet oikeassa että hän on maksanut omistamansa osuuden päälle josta ei ole tehty merkintää .
Merkintä olisi pitänyt tehdä maksetun omistuksen ylittävästä määrästä joten on vaikea selittää tilityksillä mihin rahat on käytetty riippuen tilityksen selkeydestä mihin on siirtänyt rahaa .
Kohtuullistamisesta puhutaan kun kaksi paria eroaa kun toinen tienaava on tienannut enemmän kuin toinen niin toiselle heikommin ( taikka kotona lapsia hoitamassa ) tienaavalle paremmin tienaava joutunee maksamaan kohtuullistamis rahaa .
Leskellä on kumminkin oikeus elää asunnossa niin kauan kuin elää vaadetta myynnistä ei voi tehdä tilanne tulee eteen vasta kun leski on kuollut .
Vaikka leskellä on yksi rintaperillinen hän ei voine periä äidiltään sen 100 % taloa vaan sinulla on jo se % omistus oikeus .
Avioehdossa ei määrätä eikä merkitä omistusoikeuksia. Avioehdolla ei voi tehdä mitään muuta kuin rajata avio-oikeutta.
Avio-oikeuden rajaamisella ( sopimalla ) pidetään omat oikeudet pitää omaisuutensa jakamattomana erotessa muistaen että paperi on todistajien allekirjoittama ja maistraattiin toimitettuna asiakirjana .
Ei ositeta. Kerrot alemmassa viestissäsi, että puolisoilla oli avioehto. Omaisuus vain erotellaan, koska avio-oikeutta toisen omaisuuteen ei puolisoilla ole.
On varsin tavanomaista, että puolisot jakavat kuluja: "käypäs tänään kaupassa". Omistusosuudet ei muutu mihinkään vaikka lyhennykset menisikin vain toisen puolison tililtä.