Noin kolme viikko sitten sain kovan paniikkikohtauksen, jonka jälkeen olo on ollut joka päivä tosi ahdistunut ja epävarma, sekä väsynyt. Tuntuu kuin olis jäänyt päälle se paska olotila ja koko ajan pelkää vain milloin seuraava kohtaus iskee.
Vaikeinta on aamulla kun herää ja pitää lähteä töihin. En tiedä miksi just aamut on kaikkein vaikeinta, ja päässä pyörii ties mitä ahdistavia jopa itsemurha-ajatuksia, sekä on paniikinomainen olo, hermostunut ja kädet kylmä hiki puskee ym.
Lääkärissä kävin ja pyysin Propraalia (auttanut joskus ennen hyvin) Sain Propralia, sekä Xanor 0,5 mg, sekä Sepram 20mg. Olen aamuisin ottanut Propralia yhden pillerin, mutta tuntuu kuin se ei auttaisi kovinkaan hyvin, vain hiukan. Se ei poista paniikinomaista oloa. Ensin en uskaltanut koskea Xanoriin, mutta sitten rohkaistuin ottamaan jopa puolikkaasta puolikkaan pillerin! En tiedä voiko niin mitätön määrä todella vaikuttaa, mutta tuntuu että tuon Propralin ja xanorin murusen yhdistelmällä saan itseni joten kuten normaaliin tilaan, että saan töissä pidettyä itseni koossa.
Juuri tuo Xanor tuntuu vievän paniikkiolon ja välillä on jopa melkein normaali olo. Lisäksi olen huomannut, että vähän ajan päästä kun ottaa Xanoria tulee sellainen hyvin "pirteä" olo, eli jotenkin innokas ja tehokas olo, puhua pälpätän jne. mietin vain kun tuo minun annostus 0,5mg pilleristä puolikkaan puolikas on tosi pieni annos, että voiko se oikeasti vaikuttaa vai kuvittelenko vain? aiemmin en koskaan ole syönyt mitään tällaisia pillereitä. Sepramiin en ole koskenut, en jotenkin tykkää ajatuksesta mitä olen siitä lukenut.
Pelottaa vaan, että jos otan nyt tarvittaessa vaikka joka päivä tuon murusen xanoria niin jäänkö siihen koukkuun?
Vaikeinta on aamulla kun herää ja pitää lähteä töihin. En tiedä miksi just aamut on kaikkein vaikeinta, ja päässä pyörii ties mitä ahdistavia jopa itsemurha-ajatuksia, sekä on paniikinomainen olo, hermostunut ja kädet kylmä hiki puskee ym.
Lääkärissä kävin ja pyysin Propraalia (auttanut joskus ennen hyvin) Sain Propralia, sekä Xanor 0,5 mg, sekä Sepram 20mg. Olen aamuisin ottanut Propralia yhden pillerin, mutta tuntuu kuin se ei auttaisi kovinkaan hyvin, vain hiukan. Se ei poista paniikinomaista oloa. Ensin en uskaltanut koskea Xanoriin, mutta sitten rohkaistuin ottamaan jopa puolikkaasta puolikkaan pillerin! En tiedä voiko niin mitätön määrä todella vaikuttaa, mutta tuntuu että tuon Propralin ja xanorin murusen yhdistelmällä saan itseni joten kuten normaaliin tilaan, että saan töissä pidettyä itseni koossa.
Juuri tuo Xanor tuntuu vievän paniikkiolon ja välillä on jopa melkein normaali olo. Lisäksi olen huomannut, että vähän ajan päästä kun ottaa Xanoria tulee sellainen hyvin "pirteä" olo, eli jotenkin innokas ja tehokas olo, puhua pälpätän jne. mietin vain kun tuo minun annostus 0,5mg pilleristä puolikkaan puolikas on tosi pieni annos, että voiko se oikeasti vaikuttaa vai kuvittelenko vain? aiemmin en koskaan ole syönyt mitään tällaisia pillereitä. Sepramiin en ole koskenut, en jotenkin tykkää ajatuksesta mitä olen siitä lukenut.
Pelottaa vaan, että jos otan nyt tarvittaessa vaikka joka päivä tuon murusen xanoria niin jäänkö siihen koukkuun?
Vastaukset 11
Vanhimmat
lääkkeeksi ja Xanor sitten akuutteihin kohtauksiin. Sepram auttaa vasta muutaman viikon kuluttua.
Niin käsitinkin, että Sepram olisi vähintään puoli vuotta ja Xanor ahdistukseen tarvittaessa, mutta en tosiaankaan aio alkaa syömään mitään puolen vuoden mielialalääkekuuria ja ajattelin, että jos nyt alkuun otan pikku murusia tuota Xanoria kun tuntuu auttavan paniikinomaiseen tunteeseen, niin ei kait noin pienellä annoksella kuin minulla siihen jää koukkuun?
paniikkihäiriöstä ole vielä kärsinyt jos pikku murusilla sen pois saat ja oletat että se lähtee pois tosta noin vaan.Mä oon syöny xanoria 18vuotta ja mitä väliä oonko koukussa vai en kunhan olen ELOSSA ja uskallan liikkua ja tehdä töitä.mulle ainakin hölökohtasesti on ihan sama mitä kukakin syö kunhan selviää hengissä läpi tämän elämän.Itselläni tuo annostus on 0,25mg *2 ja sitten kun oikeen paha kohtaus tulee niin vedän vaikka 10kpl kunhan menee ohi ja niillähän se menee ja sit palaan taas normaaliin annokseen.Joskus tuntuu että täällä kirjoittavat eivät todellakaan ole kokeneet niitä helvetin pahoja kohtauksia jotka todellakin jäävät päälle ja tekevät ihmisestä muumion..pelkäävän sellaisen..onhan se toki hyvä jos joku saa ne pelkällä ajatuksen voimalla pois vaan kaikilla se ei men niin.
xanor todella .Aikoinaan ainut jolla paniikkia hoidettu.Kyllä puolikaskin auttaa rentoutumaan siitä koukkuun jäämisestä en tiedä.Joskus olen kokeillut ja jännitykseen auttaa hyvin.Sepram kuurilla olen ja 4kk meni ennen kuin todella teho tuli.
Emmäkä oikein pysty ymmärtää, miten tommonen pieni murunen voisi auttaa. Mullakin xanor 0,5 mg eikä edes puolikkaalla tabulla oo mitään vaikutusta, tarviin sen kokonaisen kun iskee pahat ahistukset päälle. Lisänä mulla on efexor depot 75 mg/päivä.
Ja mitä koukkuun jäämiseen tulee niin se on ihan ittestään kiinni. Mä ainakin oisin tosi huono narkkari kun en jaksas sitä että pää ois koko ajan utuinen ja viinasta tulevaa krapulaa en voi sietää:D
yli 20 v ja on ollut pikku pakko ottaa myöskin SSRI- ja SNRI-lääke käyttöön, halusi tahi ei, olot kun vaativat sen. Xanoria olen käyttänyt yli 20 v, annos ei ole noussut, korkeimmillaan ollut 3 mg/vrk, nyt 0.00-0.25 mg/vrk ja aion käyttää vaikka eloni loppuun saakka jos tarve on.
Onkohan sinulla nyt tehty vähän liian hätäisesti varsinainen paniikkihäiriödiagnoosi, kas kun kaikki panikointi silloin tällöin ei täytä ph:n kriteereitä...
Alpratsolam on lääke johon syntyy bentzoista helpoiten niin psyykkinen kuin fyysinen riippuvuus, tuolla annoksella tuskin syntyy...tosin ihmettelen miten se edes auttaa..ja Propralhan auttaa jos auttaa, ainoastaan somaattisiin oireisiin.
Pakkauksen ohjeessa kerrotaan kyllä riippuvuuden synnystä, päättele siitä.
Itse olen ottanut kaiken mahd. avun vastaan, niin lääkitykset kuin terapiatkin, viimeksi main. uponnut markka ja euro, jos toinenkin, vaan onneksi on ollut jtkn apuakin
Sama täällä, 10 vuotta takana ja 0,25 x 2/pvä, joskus enemmän. Työkyky on säilynyt ja en pelkää tippaakaan "koukuttamista" sillä elämä on elettävä niin hyvin kuin mahdollista.. vaikka sitten lääkkeillä kuka sitten mihinkin vaivaan
Hei
Xanor on tehokas lääke mutta aiheuttaa erittäin vaikean riippuvaisuuden jo pienilläkin annoksilla.Täällä jotkut kertoivat syöneensä Xanoria vuosikausia eivätkä aio siitä luopua,ei tarvitsekaan mutta Xanorin riippuvaisuus ei esim ilmene niin että annosta pitäisi nosta toimiakseen,se ilmenee kun se pitäisi lopettaa.
Vaikeissa paniikkihäiriöissä/ahdistudhäiriöissä käytetään usein Xanordepottia jolloin vaikutua on kokoajan olemassa.
Mielialalääkkeiden on todettu tehoavan hyvin ahdistus/paniikkihäiriöhin säännöllisesti käytettynä eikä niiden riippuvuusongelma ole sama kuin Xanorissa
Itse söin molempia useamman vuoden..sitten uskalluin kohtaamaan tilanteita missä paniikki yllätti pikkuhiljaa esim bussissa ajattelin ett pääsen tolla pysäkillä pois..jos pystyin yli sen aattelin etts euraavalla jne.Kauppakassajonossa *psyykkasin*itseäni ajattelemalla ett voin lähtee tästä pois ja jättää ostokset siihen eihän kukaan tiedä mikä mulla on..ja teinkin niin...kunnes opettelin menemään tiettyyn aikaan kauppaan millon ei ollut isoa jonoa ja en kerännyt ostoskärryyn sioa määrää vaan vähän
:::saatavana on juuri tuo 0,25mg. Toki suosittelen sen 0,5 mg puolittamista jos se sinulla toimii.
Miksi suotta ottaa puolikasta jos puolet siitä riittää.
Itse käyttänyt yli 10 vuotta ja varonut koko ajan toleranssin nousua. Edelleen käytän puolta vähemmän määrätystä annostuksesta.
Minä olen keskustellut eri ammattilääkärien kanssa mahdollisesta riippuvuudesta. Kaikki ovat järestään olleet sitä mieltä, että riippuvuus lähtee omasta päästä.
Toki voinen myöntää, että 10 vuoden käytön jälkeen riippuvuus ehkä syntynyt. Kuitenkin nyt olen 6 päivää ollut ottamatta, eikä vielä mitään paniikinomaista oloa ole tullut. Kaupassa käyty ja ihmisten ilmoilla ollut.
Xanor nopea vaikutteinen tosin depot ei, mutta hyvä lääke kun sitä nimenomaan OSAA käyttää.
Minulla ei depot auttanut ollenkaan koska se paniikki iski ykskaks ja silloin lääke, nopea oli useinkin tarpeeseen.
Toki kun depottia käyttää jatkuvasti niin se ylläpitoannos pysyy aina yllä. Minulla se ei kuitenkaan toiminut.
Kuten jo täällä mainittiin, mitä väliä olenko/oletko koukussa kunhan elämästä voi nauttia.
Olen todennäköisesti sairastanut paniikkihäiriötä jo useita vuosia..pahoja kohtauksia alkoi tulla yläaste ikäisenä mutta en tiennyt mistä johtui.. Perusluonteeltani olen sosiaalinen mutta jossain vaiheessa kaupassakin käynti alkoi teettämään suuria vaikeuksia ja välillä saatoin kävellä sieltä tyhjin käsin ulos kun en olotilassani muistanut mitä olin ostamassa ja toivoin ettei kukaan tuttu vaan tule vastaan.
Lievimmillään kohtaukseni ovat käsien hikoilua ja tärinää mutta pahimmillaan menen johonkin shokin tyyppiseen tilaan ja pelkään kuolevani,vaikka todellisuudessa tiedän etten todellakaan ole kuolemassa...näkökenttäni sumenee,raajat puutuvat ja hengitys on katkonaista ja tunnen valtavaa huimausta.Pahimmat kohtaukset tulevat kun koen olevani suuren stressin alaisena.
Olen elänyt väkivaltaisessa suhteessa pari vuotta sitten.Tämä suhde laukaisi paniikkihäiriön todella pahaksi mutta silti pelkäsin mennä lääkäriin koska suvussani on mielenterveysongelmia ja epäilin että minua pidetään täysin hulluna.
Vasta äskettäin kun aloin saamaan kohtauksia töissä uskaltauduin lääkärille.Sain xanoria 0,5mg paniikkikohtauksiini.En koe että lääke vaikuttaisi minuun millään lailla.Samalla myös alettiin epäillä että sairastan masennusta.
Olen jokseenkin itse tällä hetkellä tietämätön miten suhtautua itseeni.
Kuten aikaisemmin jo mainitsin olen perusluonteeltani sosiaalinen ja minulla on paljon ystäviä.Työnikin on asiakaspalvelutyötä.Nyt olen alkanut pelkäämään tilanteita jossa jouduin tekemisiin vieraiden ihmisten kanssa.En ole maininnut tilastani kun yhdelle ystävälleni ja hänkin on hyvin epäuskoinen koska ei ole nähnyt miten paha kohtaukseni voi olla.
Parisuhteeni on kärsinyt koska olen alkanut vertaamaan puolisoani aikaisempaan (nykyisessä suhteessa ei ole fyysistä väkivaltaa mutta koen välillä että puolisoni harrastaa henkistä väkivaltaa minua kohtaan).Riita tilanteesa alan panikoimaan ja menen aivan lukkoon ja kuvittelen että minulle tapahtuu jotain pahaa.
Onko kellään samantyyppisia kokemuksia?
on niin naurettavan pieni. Itse otan xanoria 0,5 mg 1-2 nappia päivässä paniikkihäriöön. Ottanut kohta 3kk. En välitä paskaakaan koukkuunjäämisestä, koska sillä lääkkeellä olen säilyttänyt sepramin kanssa toimintakykyni ja pysynyt työelämässä.
En tajua näitä ihmisiä näillä palstoilla, jotka pelkää johonkin heille määrättyyn lääkkeeseen "koukkuunjäämistä". Jokainen selviää taatusti ilman xanoria, kun on aika. Eli on parantunut paniikkihäiriöstään. Lääkärithän luonnollisesti nyt varoittelevat vähän kaikista lääkkeistä, koska heillä ei itsellään ole kyseisiä sairauksia.
Ilman xanorin auttavaa vaikutusta täällä olisi paljon enemmän himaansa sulkeutuneita paniikkihäiriöisiä ihmisiä, joilta olisi halu ja kyky mennyt sosiaalisiin tilanteisiin.