Toisinaan Rakkaus ei
riitä.Se mitä minun sielu
ja sydän tahtoo ojentaa.
Se kaikki Rakkaus mitä
on.Ne tunteet,vireet.
Kaikki mitä on Rakkauden
mielin käynyt läpi itsesään.
Koko minä riemusta huutaen.
Se vain ei riitä.
Tavu tavulta kirjoitettu
runo.Omintakeinen Rakkauden
vilja sisimmän viljavilta,
kullankeltaisilta, vainioilta.
Niin oma kuin mitä vain
rakkaalle omistaa.Se runo
ei ole kylliksi.
Miten voimissaan mies
on Rakkauden tunnoissaan.
Kuinka miehinen ylpeys
hohkaa ihon pinnalla.
Minä riitän itsenäni! Huutaa
joku ääni sisällä.Olen
hänelle riittävä!
Ylhäällä on mies silloin.
Riemua,nautintoa,elämää.
Villinä,helppona,riimittyy
Rakkauden runo.Häpeättä
tulvivat tunteet ja niin
lämpöisästi kosketellen.
Sitten tuska.Tilalle
astui toinen.Hän mursi jään
ja murkasi betonin jaloista.
Hänen Rakkautensa sai nauramaan.
Hänen runonsa hymyyn.Tekstinsä
iloon.Minä en saanut tavuihini
tapeeksi.
Nyt ymmärrän.Rakkaus ei
ole yksinään hauska.Rakkaus
ei riitä Rakkaudessa.
riitä.Se mitä minun sielu
ja sydän tahtoo ojentaa.
Se kaikki Rakkaus mitä
on.Ne tunteet,vireet.
Kaikki mitä on Rakkauden
mielin käynyt läpi itsesään.
Koko minä riemusta huutaen.
Se vain ei riitä.
Tavu tavulta kirjoitettu
runo.Omintakeinen Rakkauden
vilja sisimmän viljavilta,
kullankeltaisilta, vainioilta.
Niin oma kuin mitä vain
rakkaalle omistaa.Se runo
ei ole kylliksi.
Miten voimissaan mies
on Rakkauden tunnoissaan.
Kuinka miehinen ylpeys
hohkaa ihon pinnalla.
Minä riitän itsenäni! Huutaa
joku ääni sisällä.Olen
hänelle riittävä!
Ylhäällä on mies silloin.
Riemua,nautintoa,elämää.
Villinä,helppona,riimittyy
Rakkauden runo.Häpeättä
tulvivat tunteet ja niin
lämpöisästi kosketellen.
Sitten tuska.Tilalle
astui toinen.Hän mursi jään
ja murkasi betonin jaloista.
Hänen Rakkautensa sai nauramaan.
Hänen runonsa hymyyn.Tekstinsä
iloon.Minä en saanut tavuihini
tapeeksi.
Nyt ymmärrän.Rakkaus ei
ole yksinään hauska.Rakkaus
ei riitä Rakkaudessa.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Mitä sanon!
Onko tämä musta perjantai?
Mistä kumpuavat nämä surun sanat?
Toinen raastava runo jo tähän aamuun, taidan
poistua nyt takavasemmalle!
Taitavasti olit koonnut runosi.
Kun ei Rakkaus riitä,
niin ehkä suru sitten.
Kun sielu kantaa tuskaa
epätietoisuutta rakkaudesta
ja kaikki ne tunteet
joita ei pysty erittelemään rakkaimmalleen
mitä elämä silloin on ?
Tavu tavulta
sana ja lause lauseelta
koko elämä kiertyy häneen
satuttavan koskettavasti vain häneen.
Olen ojentanut itseni hänelle
kaiken sen
mitä sydämeni on halunnut kauan
harhaileava sielunikin.
Sinä
Sinä olet saanut tavuihisi paljon
et ehkä sittenkään riittävästi
että tietäisin lopulta
mitä Sinun sydämesi kantaa.
Rakkaus
niin paljon puhuva rakkaus
ja silti
niin paljon kysymyksiä jättävä.
Murrettu betoni ja jää
hymy, ilo ja riemu
se on meidän rikkautemme
enkä minä
halua luopua Sinusta koskaan, en koskaan.
Rakkaus ei ole minua varten.
Minun lauluni on surujen
laulu ja tuskan sävel.
Minun sydämessäni soi
manalan hymni.Ilos,se on
syntiä minulle.
Minun paratiisissani
kasvavt ohdakkeet
ja lähteeni vesi on pimeää.
Suruja soi kitarani.
Tuskaa tuo
rakkausrunoni.
Rakkaus on Sinuakin varten
se on kaikkia luotuja varten
ja Sinun sydämesi
anna sille mahdollisuus antaa
antaa ja ottaa vastaan.
Kasvata ohdakkeiden tilalle ruusut
ruusut, liljat ja kirsikkapuut
ja lähteesi vesi
se on kirkastuva vielä.
Istuta sydämeesi ilo
anna käsilleni mahdollisuus
hyväillä murheiden uurteet kasvoiltasi
sydämelleni mahdollisuus rakastaa.
Katso huomisen helmaan luottaen
sillä minä
haluan olla rinnallasi
jos annat vain mahdollisuuden ?
Minun kummulla ei kuki
liljat eikä ruusut.Jälkeeni jää
tuskan laulu.
Ulvova tuuli on
minun urut.Saatajan
vain kylmä kuilu.
Kerran soi suussani
paju pilli.Niin oli
haaveita sävelissä.
Nyt polttaa sisintä
kuuma hiili.Rakkaan
kaipuu vain sylissä.
On siis vaikeaa
olla mies, rakastaa,
rakkauden ruusuja,
rakkauden runoja
jokaiselle naiselle ojentaa,
tulisia, syviä, aistillisia.
Onko väärin olla nainen
siinä vierellä, silmät pyöreinä.
Olla vaan ja ihailla, ihailla
miten ihanaa kun naista noin
rakastat, jokaista, ihan jokaista.
Sinä sanot: näin ilmaisen
rakkauteni sinua kohtaan.
Joku näkee naisen
yksinäisyyten hyljätyn,
vaihtaa sanan,
vaihtaa kaksi,
saa kasvoilla
aikaan hymyn.
Rohkaistuu nainen
sanojen iloitteluun,
pienesti, sanojaan varoen.
Mies havahtuu: mielen täyttää
myrsky, salamt ja ukkonen.
Jäävuoren hän pamauttaa säpäleiksi:
Nainen, miksi olet petturi?
Tiedäthän miten loukkaa jos katsahdat
ihmiseen, mieheen kehen tahansa,
silloin flirttailet.
Ymmäräthän minä näen
vain sinut ja
en tunne edes muita naisia.
Miten voit loukata
minua näin syvältä,
eikö sinulle mikään riitä?
Rakkausruno syntyy yleensä toisen runosta.
Se inspiraatio.Kun vastaa runoon runolla,sen voi tulkita henkilökohtaisena viestinä.Minulle se vieraalle kirjoitettuna on herännyt ispiraatio.
Ei henkilökohtainen viesti,Sanoma.
Rakkauden sanoma ei siis ole rakastamisen ilmoitus.Vaikka sen voi niin tulkita.
Aivan eri asia on,jos tunnen sinun ja sinua
kohtaan.Silloin tunne sinuun on inspiraatio ja runo ilmaisee sinulle tunteita,mitä tunnen.
Näin kirjoitelle,jos ei ole aitoa kontaktia,
ja eletään ehkä erilaisissa olosuhteissa.Syntyy
monenlaisia tilanteita.Normaali suhteessa
erilaiset asiat voi puhua ja selvittää.
Näkee toisen ja mikä on se aito tilanne.
Aidossa tilanteessa voi asettaa ja asetetaankin varmaan kuristuspanta.En usko että se runopalstalla onnistuu mitenkään.
Täällä kirjoitetaan runoja ja vastataan jos siltä tuntuu..Runo runostahan täällä on pitkälle
periaate.
En koe rajoittaneeni kenenkään runoilua
tai ilmaisua.Itse hyvin avoimesti kerron
runoin kulloisiakin tunteita.Mikä kai
on runon tarkoitus.Runo on aina samalla
terapeuttinen oivallus.
Tarkoitus ei ole ollut loukata,
mutta joskus runo saattaa sivuutta läheltä ja osuakkin jotenkin.Rakkauteen kun liittyy osana dramaattisiakin tunne tiloja silloin kun on olemassa kahden välinen tunne.Runo ei ole
vain sileäöä.Siihen tulee särmiäkin.
Sitä on rakkaus.
Runollinen iomaus.
Tunteesta.
Kuinka kulin sen kohdallansa kokee.
Tuntee.
Tarvitsee.
Vaikka vain muurahaisena.
Kätpäsenä katossa.
Se on se tunne.
Rakkaus.
Rakastuneen kaipaua.
Olla vain.
Runosi on rakkautta täynnä.
Ihanaa lukea jokaista.
Rivi riviltä.
Olla mukana hetkessä.
Jokaisen omalla tavalla.
Kuvitelmana.
Kiitos.
Muuan Mies
koetappa mönkiä nyt sieltä alhosta jo valoon,
ei kenenkään elämä VOI olla niin synkkää kuin
tässä ketjussa olet kirjoittanut.
Ymmärrän, että olet syvästi tunteva ja kokeva
mies. Enkä millään muotoa halua siihen puutttua,
koska minusta kirjoitat juuri niin kuin koet.
Annan arvoa Sinulle runoilijana, mutta erityises-
ti miehenä.
Kirjoita, kirjoita edelleen. Runosi ovat kaikki
yhtä puhuttelevia.
Rakkaus riittää
sellaisenaan,
kunhan muistaa sen
ilmaista.
Rakkautensa toista
ihmistä kohtaan
tulee ilmaista suoraan.
Ei runoilla, ei julkisilla
foorumeilla.
Jos on jotakin tärkeää
kerrottavaa, niin miksi
hukata sitä muiden viestien
joukkoon?
-----
Tällaisia ajatuksia herätti runosi.
Rakastuminen, huuma, se menee ohi kuin ukkoskuuro. Ja huomenna on taas uusi päivä, kuuron jälkeinen elämä. Rakasta itseäsi, pidä itsestäsi huolta. Naura itsellesi, se tuntuu hyvältä. Uskon että nauratkin. Onhan elämässä muutakin kuin parisuhteet.
etkö rakastakaan minua enää? Runot ovat loppuneet? Odotanko niitä turhaan?
Onko rakkautesi ruostunut.
Minut pois se sielustasi pyyhkäissyt.
Se ikuisuus, jota vannoit.
Hetken hurman ikuisuuden,
minulle todelliseksi teit.
Sinulta otin
hetken hurman
ikuisen.
Ei nainen vahva
voi enempää antaa.
Huumetta minulle
aikasi huumaantunut.
Niin minä
aikaa rakastan.
Ja sinisiä ruusuja.
Nyt hyvästejä vilkutan, kun kättäni heilutan.
http://www.youtube.com/watch?v=jY9BlzmlW70&feature=related
Tämä uskomattoman onnellinen loppu kruunaa kaiken! Onnea teille molemmille.
http://www.youtube.com/watch?v=VFGbSWP-G-o
"real love stories have no happy endings because real love stories never end"
http://www.youtube.com/watch?v=KuEOKK8d43c&feature=related
Ihanaa luettavaa,,,kiitos päivääsi
Ei riittänyt...Mutta miettinyt ja todennut, että se rakkaus oli todellista minulle. En sitä häpeä..olen siitäkin kiitollinen. Toisen vilppi on sen oman itsensä häpeä. Se mikä oli aitoa ja vilpitöntä, oli minun rakkaus ja olen kiitollinen, että sain tuntea ne tunteet vaikka kaikki päättyikin, ettei toinen tajunnut arvostaa ajoissa. Elämä kulkee polkuaan..
Liian usein rakkaus ja ihastus sekoitetaan.
Luullaan, että rakkaus loppuu, kun ihastuminen ei kanna.
Rakkaus ei voi loppua, jos sitä ei ollutkaan.
Onnellisessa tarinassamme ihastus loppui, alkoi rakkaus.
Ruisleivällä jatkaa voi
kaikkea mitä kesken jää.
Voita voin päähän
jos ei muuten saa.
Nami nami.
Nämä Muuan miehen runot ovat kyllä hyviä runoja.