Kauanko sun Route66 reissu kesti? Siis kokonaisuudessaan Suomesta lähdettyä ja tänne palattua ja itse ajomatka? Minkä firman reissu, suosituksia, kritiikkiä?
Kysymys Lånkulle!
Ninnu 32
5761
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos haluat oikeaa tietoa ko. matkasta, niin katso oheinen kirjoitus.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=99&conference=612&posting=22000000035381086
Eagleriderin opastettu Route66 matka kestää "vain" kaksi viikkoa.
http://www.magnar-nilsen.no/Route66/Eaglerider - 14 dagers tur.pdf
Eli siitä voisi selvitä Suomesta - Suomeen kolmessa viikossa.
Lånkku ei ole näköjään jostain syystä vastannut, mutta syksymmällä hän kirjoitti menevänsä juuri tuolle Eagleriderin matkalle. Varmasti on ollut hieno reissu, melkein koko toukokuun saanut olla lomalla ja siitä suurimman osan prätkän selässä.
Mietimme vuosi sitten eri vaihtoehtoja varsin tarkkaan ja päädyimme Eagleriderin pakettiin.
Matka Chicagosta käynistyi 1.5.2008 ja LosAngelesiin saavuimme 14.5. illalla.
Paketti sisälsi m m oppaana toimivan vetäjän,
mooottoripyörän, majoitukset ja ison pakun, jossa kulkivat morotistien matkalaukut. Lennot, bensat ja ruuat sekä juomat maksoimme itse.
Matka kokonaisuudessaan ylitti odotukset. Opas, Gary Fleshman tiesi asiansa, oli äärettömän omistautuva ja taitava. Kiersimme kaikki mahdolliset Route 66:n historiaan liittyvät paikat joista saimme häneltä vuolaasti tietoa.
Letkan takana ajava paku oli koko ajan puhelinyhteydessä letkaa vetävän Garyn kanssa ja Robert Koral, kuljettaja, piti huolta turvallisuudesta takaa päin.
Lähdimme Suomesta 29.4 ja vietimme Chicagossa pari päivää valmmistautumassa eri tavoin. Kotiin palasimme vasta 20.5. koska Losista lähdimme vielä San Franciscoon omin avuin.
Ajomatka siis kesti itsessään kaksi viikkoa ja maileissa 2566. PÄivätripit olivat erilaisia, pisimmillään 370 mailia.
Yövyimme Chicagon ja Losin välillä Springifieldissä, Rollassa, Tulsassa, Weatherfordissa, Amarillossa, Santa Fessä, Gallupissa, Williamsissa ja Laughlinissa ja Victorvillessä, joista Santa Fessä ja Williamsissa kaksi yötä.
Majapaikat olivat varsin tasokkaita, huoneet erittäin tilavia ja siistejä.
Aitoa Routea ajoimme useaan otteeseen, pisimmillää 20 mailia kerralla.
Kiersimme pikku kyliä joissa aika tuntuu täysin pysähtyneenja joissa kiireettömyys ja ihmiset myönteinen kylähulluus sai välillä riemukkaita piirteitä.
Osallistujat olivat meidän kahden suomalaisen lisäksi UK:sta, Ranskasta, Brasiliasta, Australiasta, Irlannista ja Islannista.
Ryhmä oli mielenkiintoinen sekoitus erilaisia mukavia tuttavuuksia, joista useisiin ehti kehkeytyä ystävyyssuhteita.
Ensi vuonna harkitsemme Eagleriderin Wild West matkaan, joka on maisemiltaan aivan ainutlaatuinen ja sisälölltään monipuolinen.
Kritiikkiä: hm... olin varannut Dynan mutta sain StreetBobin, joskaan ei se haitannut. Pärrä oli aivan loistava ja opin ajamaan muutamassa päivässä vaikka se on omaa Hondaani paljon raskaampi.
En osaa suositella mitään, täällä palstalla on asiasta niin paljon enemmän tietäviä ; ) mutta oman kokemukseni pohjalta olen jo päättänyt että seuraava oppaani on Gary ja matka siis tuo Wild West.
Eagleriderillä on webbisivut joista löydät kaikki mahdolliset tiedot.
Kiitos hyvästä raportista. Tosiaan näyttäisi siltä, että vähintään kolme, mieluiten neljä viikkoa tarttis varata aikaa, jotta kerkiää asettua kummassakin päässä reissua vähän :)
Ps. Tuo Street Bob on mielestäni Dyna -mallistosta uusissa harlikoissa se hienoin, hankinnasa itselläkin ensi kesäksi, joten et varmaan menettänyt mitään siinä, ettet saanut perusdynaa...
tuon katupaavon suhteen. Uusi ystäväni, Ian, UK, jolla on kotona kolme harrikkaa, Road King, Street Bob ja Richard Taylorin käsityönä tehty "Pride and Joy" kertoi, että Bob on hänen lempipärränsä.
Itse koin aikamoisen ajokulttuurisiirtymävaiheen tänään kun kahmusin Hondani selkään.
Se tuntui kevyeltä kuin mopo, ajotuntuma oli huterampi, painopiste liian ylhäällä ja vaikka jalat ulottuvat maahan vaikka ihan akillesjännettä myöten, korkealta?
Lisäksi ne kiihdytykset, voiiiih... tuli ikävä Bobin ärhäkkää vetäisyä kunnon menoon.
sinun ja Ninnu 32:n keskustelun sekaan!
En ehtinyt lukea aloitustasi,jonka poistit melko nopeasti,tuossa taannoin.
Mukavaa kuulla,että matkanne Gubbenin ja uusien tuttavuuksien kera,oli onnistunut ja että uusi reissu on jo suunnitteilla.
Onko mukavien ajokokemusten johdosta HD jo hankintalistalla?
Ja vielä tämä, mikä minua kovasti kiinnostaa,ehditkö tiukan ohjelman ohessa pitää yhtään jöötä paikallisten HD-jengien keskuudessa?
Koittakaa levätä ja sopeutua hetkeksi tähän Härmän elämänmenoon,sillä jäi tuolta sun teksteistäs aiemmin,mieleen,ettekös te lähde aivan piakkoin reissuun taas?