60000 broiskuhallin bruttomyynnistä osuuspääoman korkoa 20 % jälkeen kertyy mahoton summa. Tuli tänään tilille ja kyllä tuntuu mukavalta. 5 numeroa ennenpilkkua ja ensimmäinen on sentään kolmonen.
Eläköön osuustoiminta.
Terv. Annikki
Eläköön osuustoiminta.
Terv. Annikki
Vastaukset 11
Vanhimmat
suurvalehtelusta.
suurin summa minkä joku viljelijä on laittanut kyseiseen osuuskuntaan, on 196 000 euroa, josta saa puhtaana tilille 39200 euroa.
Turhaan muuten lihanmyyjät valittaa lihan huonoa tilityshintaa,
sillä suuri osahan lihan hinnasta käytännössä maksetaan juuri veronkierto tarkoituksella suurella osuuspääoman korolla, jota nyt ainakin Lihakunta käyttää.
nimi Annikki???
Vaahdotessasi unohdit, että yli 1500 euron osalta yritystoimintaan kuuluva osuupääomankorko verotetaan pääosin ansiotulona.
Ja väittämäsi lihan hinnan maksusta osuuskoron kautta on täyttä paskapuhetta, joskus laskin, että korko tekee jotain ykkössenttejä lihakiloa kohden.
Lisäksi osuukorolla ei voi kiertää verotusta, sillä se on rahaa josta yhtiö on jo maksanut veron ja saaja joutuu maksamaan 1500 euron ylittävästä osasta verot vielä toiseen kertaan.
Ilmaista työtä ja sitten muka saa pakkosijoituksille jotakin tuottoa.
My ass...
onnea annikille omatkin osuuspääoman korot tuli tänään tilille. Ymmärrän näitä yksityisille teurastamoille myyneitä, eihän se kivalta tunnu kun joutuu kateellisena katselemaan kun muut saavat korkoja kun oman yksityisen teurastamon tulokset valuu omistajien lompsaan. Älä annikki välitä nousta kateellisista, nostetaan me taas ensivuonnakin korkoa 20 prosenttia sijoitetulle pääomalle, ja kyllä kateellisia *ituttaa.
Kannattaa kysellä asianosaisilta.
Se on tää monopolibroiskuhomma aika mielenkiintosta hommaa.
Ensin annetaan kasvattamon tekemiseen kova investointituki, tuen ansiosta broiskuhalli maksaa itsensa alle kahdessa vuodessa. Sit aletaan osteleen lomamökkei, peltoa a 18000 euroa/hehtaari ja ollaan talvisaika välimeren rannoilla.
Moni broikkuäijä "ansaitsee" ~200 000 euroa vuoteen alle tuhannen tunnin työllä.
Taitaa olla niin että, kaikessa yritystoiminnassa "rullettaa" ne jotka ovat ensimmäisenä haistelemassa uusia tuulia ja kehittävät toimintaansa.
Broisku hommaa pyörittävät nykyään ne jotka ovat aikanansa ymmärtäneet lähteä sitä kehittämään. Tästäkin porukasta uusia lupia annetaan vain parhaille tiloille, jotka hoitavat työnsä mallikkaasti. Huonot tilat tippuvat ketjusta pois. Tämä taitaa päteä jokaisella tuotantosuunnalla nykyään.
Tääläkin toiminta aloitettiin 70-luvun lopulla. Kylän taantumukselliset "tosi viljelijät" ym. naureskelivat touhulle. Nyt sitten on iskenyt kateus ja katkeruus...
Kun 60-80-lukua elävät jussit paasaa katkeruuttaan kylän Nesteellä, niin JATKAVAT tilat miettivät uusia tuulia. Näin myös BROISKUPARONIT, jotka voivat olla jotain muita paroneja 2020 ;)
Mitä tukiin tulee niin, selvintähän olisi jos kaikenlainen tukeminen loppuisi koko yhteiskunnasta. Uutterat ja ammattitaitoiset työntekijät ovat palkkansa ansainneet ja pärjäävät aina, alasta riippumatta. Toisin kuin vellihousut vapaamatkustajat...
Äläpä nyt viiti kirjoittaa moista soopaa.
Tiiät hyvin itekkin että broiskuala on _hivenen_ vankasti tuettu ala. Tuettavaan toimintaan pitäis kaikilla _ahkerilla_ olla tasavertanen mahollisuus, vaan ko ei ole.
Ei niitä tukia broiskuille sen enempää jaeta kuin muillakaan tuotantosuunnilla. Investointituet on saanut kaikenlaiseen maatalousrakentamiseen, jos on ymmärtänyt hakea... Niiden tarkoitus on ollut muuttaa maataloutemme rakennetta, jotta saisimme vuosikymmeniä Eurooppaa jäljessä olevan maataloutemme kestävälle tasolle. Ovatkohan kaikki ymmärtäneet tehdä niin? Nyt sitten huudellaan kun tuet alkavat tippua.
Tilusjärjestelyt ja rakenteen muuttaminen investointitukien avulla ovat olleet merkittäviä työkaluja maataloudellemme. Onko niitä hyödynnetty tarpeeksi, vai onko vain liian moni jäänyt paikalleen?
Kaikilla on ollut tasavertainen mahdollisuus lähteä broiskuhommaan 30- vuotta sitten. Jos silloin tykkäsi nukkua talvet uuninpankolla odotellen jyvätiliä, niin ei kannata nyt puhua tasavertaisesta mahdollisuudesta. Olisit ollut aikoinasi luomassa tätä toimintaa, niin nyt voisit korjata sen hedelmiä.
Ehkä nyt kannattaisi toteuttaa jotain muuta, joka tuottaa tulosta vuosikymmenten päästä. Ei tarvitsisi silloin sitten surkutella mahdollisuuksiaan ja karehtia toisten menestymistä.