Jorma Palo kuoli onnellisena

Jorma Palo kertoi menettäneensä luottamuksensa poliiseihin iäksi vuonna 1960 seistessään potilaansa likaiset työhaalarit paketissa tien vieressä odottaen tutkijoiden noutavan sen paketin.
Hän pelkäsi koko ajan, että haalarit omistavan potilaan käsi laskeutuu hänen olalleen, ja potilas kysyy: "Mitä tohtori tekee?". Jorma Palo oli varma, että poliisit ajoivat hänelle naureskellen ohitse.
Jorma Palolla oli onni elää elämänsä ilman, että hänen tarvitsi koskaan turvautua vihaamiensa poliisien apuun.
Elämänsä ehtoossa, syövän järjiltään runtelemana, hänelle koitti viimeinkin koston aika. Hän päätti maksaa korkojen kera takaisin 40 vuoden takaisen nöyryytyksen, jota hän ei ollut yhtenäkään elämänsä päivänä voinut saada mielestään.
Hän julkaisi paljastavan kirjan Bodomin arvoitus, joka alkoi räväkästi "Herra apulaispäällikkö!" -sanoilla, osoittaen täten, kenelle se ensisijaisesti oli suunnattu.
Kirjassaan Palo musertavasti osoitti ratkaisseensa Bodomin kolmoismurhat, ja paljastipa samalla sen ajan Suomen poliittisen mädännäisyyden, yhtälailla myös poliisivoimien kierouden ja pelkuruuden.
Mutta voi kauhistus! Poliisit kävivätkin vastahyökkäykseen!
Kieroon tapaansa he tietenkään eivät uskaltaneet käydä Jorma Palon kimppuun, vaan raukkamaisesti Nils Gustafssonin kimppuun, joka siis oli yksi uhreista, viaton poikanen.
Siinäpä sitä oltiin: murhat oli Palo ratkaissut, mutta nyt olikin tilanne muuttunut niin, että hänen piti pelastaa vielä Gustafsson poliisien kynsistä!
Hän aloitti pelastustyöt nöyrällä anteeksipyynnöllä Gustafssonilta siitä, että tuli paljastaneeksi Assmanin kolmoismurhaajaksi (yhdessä "kioskimies" Gyllströmin kanssa...) ja siten herättäneeksi koneiston lavastamaan Gustafssonin syylliseksi, jottei ulkopoliittinen kähmintä, joka varmasti jatkuu samanlaisena vieläkin, paljastuisi.
Uljaasti Palo kävi taisteluun verivihollisiaan poliiseja vastaan vielä kerran, ja onnistui jälleen!
Voiton kruunasi hänen ja parhaaksi ystäväkseen tulleen Gustafssonin yhdessä kehittelemä kirja "Nils Gustafsson ja Bodomin varjo", jolla Palo päätti kirjailijan ja rikostutkijan uransa.
Voiton kunniaksi Jorma Palo tarjosi kustantajansa kera Gustafssonille puolustusasianajajineen juhlaillallisen.
Jorma Palo kuoli siis onnellisena. Hän sai maksettua korkojen kanssa kalavelat vihaamilleen poliiseille. Hän ratkaisi Bodominjärven kolmoismurhat - ne tekivät siis Hans Assman ja "kioskimies" Gyllström yhdessä.
Gustafsson antoi jalomielisesti Jorma Palolle kaiken anteeksi.
Jorma Palo jäi historiaan oikeustaistelijana. Hän näytti, että "systeemi" on voitettavissa, ja todelliset vihollisemme ovat naamioituneet poliisin univormuun ja esiintyvätpä joskus siviiliasuisinakin, mutta heidät tunnistaa nyt kyllä kierosta ilmeistään ja luihuista katsannoistaan.
Kiitos Jorma Palo!
Haistakaa p**## murhatutkijat!