******************
en hyvästejä pelännyt
tiesin niiden tulevan
vaan salaa
pudotin ainoat avaimet minuun
takkisi taskuun
ja nyt
kun vara-avaimet
ovat kadonneet...
kädet odottavat rakkaita käsiä
silmät etsivät katsetta
ja sydän odottaa tahdistajaa
enkä pelkää Sinulle sanoa; tule
en hyvästejä pelännyt
tiesin niiden tulevan
vaan salaa
pudotin ainoat avaimet minuun
takkisi taskuun
ja nyt
kun vara-avaimet
ovat kadonneet...
kädet odottavat rakkaita käsiä
silmät etsivät katsetta
ja sydän odottaa tahdistajaa
enkä pelkää Sinulle sanoa; tule
Vastaukset 20
Vanhimmat
..rakkaudella on avaimet
syämeesi ja sielusi sopukoihin.
sydän kaipaa takaisin sitä oikeaa
takaisin joka kaikki roihut sytytti,
tunteiden palot loihti alkuun.
kyllä mestari on onnistunut hyvin,
kauneus pursunut yli äyräitten
ja suuntakin näyttää olevan oikea
-kohti iloa!!!
hyvä mestari marin!!!
Huomenta Lappi!
Onhan siinä vielä haikeutta,
se taitaa olla liimalla kiinni
minussa???
Tulkintasi tarkkuus-%
on uskomaton!!!!
Samoin kuin ylistävä palautekin.
Josta olen iloinen koko päivän.
Kiitos ystävä:)
et pelännyt tulevaa
sillä Sinä haet
jo huomista
et salaten paennut
vaan etsin avaimesi
-joka on vain Sinun-
sinä määräät avaimesi paikan
et ole vara-avain
olet avain lukko
ja kaikki
avaimet eivät
sovi avain pesääsi
käsi ojentuu Sinuun
-avoimena-
et ole vain vielä
huomannut sitä
rakkaat sormet löytävät
toisensa,eivätkä
irroita otteitaan
toisistaan
sillä he löytävät
sen oikean avaimen
-että lukon-
...joka ei muille sovi
- ja nyt minä
jo pelkään
että menetän
Sinut
vaikka en edes Sinua.
Tule silti
...vaikka pelkään-
opeta voittamaan pelkoni
Sinuun.
Marinille,rakkaalle ystävälle:
Dolan
Runosi vaientaa minut.
Sinä - Äly sanojen mestari luomus...
...
- kuin abloyfirman puh.no -
olisinko itsekään keksinyt
- sen siittä
saa,kun ei pidä
aikaa
ajan tasalla.
Runoni EI pidä vaientaa
- vain päinvastoin -
yleensä kaikuun vastataan
toiset vain kuuntelee
hiljaa.
Oletko edes kysynyt firmalta
abloyn puh.no.
Minulta hävisivät kaikki,
numero, firma, avaimet....etc...
Ai niin, ne yhdet ovat "oikeassa" taskussa,
se riittää minulle!
Ei se oikea olekkaan oikea
se saattaa olla väärä,
tai tuo väärä on oikea
se oikea väärällä
puolella sieltä
sitten oikealle...-siellä se on.
Mikä se oikea sitten
todellisuudessa on.
Elän Marin Sinun maailmaasi.
Lähes täysillä,tuo
tahdistin täytyy
tarkistaa.
NYT.
Tiedän avaimen olevan
oikeassa paikassa.
Jos olen väärässä,
sille en voi mitään.
Se on sitten tähtiin kirjoitettu.
Ja pistän sitten reklamaation
kohtalon postilootaan!
Ja pistän sitten - reklamaation -
kohtalon postilootaan...
...avaimesi on oikeassa paikassa,
jonka päässä on
elämäsi
tähti...
...- näytä sydämessäsi
sykkivä tähtesi
osoite :
Taivaalle!
ok, teen niin!
runoilijattaren taideteos jälleen.
Paljoudesta ei voi sanojen kohdalla puhua, mutta
sitäkin tehokkaampia on ne jotka siihen sisälty-
vät.
Upeaa on.
Tällä kertaa vähän olikin paljon:)
Se oli hakusessa ja se löytyi!
Aurinkoisen aamun terveisiä, siekkari:)
sydämen rytmittäjää sie
ooottelet!Ja avaimetkin kateissa,
ettei vain olisi rakkauvenavvaimet?
Syvällinen oli runosi jälleen,pidin!
Harmillista mullakin kun on
kadonnut vajasta suuri ruosteinen
avainnippu,ettet vaan ole
lainannut ja sujauttanut jonku
ventovieraan peskin taskuloihin?
Kjäh?
Terveisin: nyt avaimeton noitasystra!
Pssst.
Hyssssssss.
Halavattu, oletko taas kiljuissas....
Minäkö olisin sinun avaimes vieny??
En ole ikänään nähnykkää sitä nippuas,
jossa oli se poron reisiluusta
veistetty pulikka avaimenperänä.
Nii, että ihan turhaan sie miulta tulet sitä kyselemmää:(((
Ja asiaan....
Sinä pirskatti keksit jujun, minkä
olin tähän ujuttanut.
Siitä palkinnoksi lähtee pikaluuta luokses
ja laiton pärevasuun sullen kipollisen käristystä,
sopiiko sulle?
(missäs sitä on oltu noitumassa, kun et ole tulillekaan ehtinyt?)
Sie olet kyllä miun parasloitsuystäväin:)))
kaunista on hienossa rakkausrunossasi.Aina täytyy uskaltaa vaikka se ois vaikeaa.Aina kannattaa tehdä totta unelmista.Sydämelliset kiitokset sinulle!*halii*
Jos tanssin, niin vedän tunteella,
jopa tällaisen avainRumbankin:))))
Saati runoillessa, tunneta ei saa unohtaa.
Sinua kiittää
Marin
... miten onkaan, että vara-avaimet -niiden kanssa on loppujen lopuksi ihan hukassa. Ne joutuvat joskus ihan vääriin housuihin :D tai hukkuvat sitten ajan kanssa, joutilaat.
Ihana kotoinen olo tulee siitä, että varsinainen pääavain on tallessa. Sitä vaalii ihan luonnostaan, ja pitää kynsin, hampain kiinni.
Hieno, yksinkertaisen kaunis, *tahdikas*
rakkausruno.
cocoz kiittää
ja pyörähtää
Hetki meni, ennen kuin hoksasin,
että yksillä avaimilla pärjää,
kun niiden haltija on oikea:)
Ystävä, sanon kiitos ja se tulee sielusta!
--
olet siellä vieläkin
olemme materian orjia
entäs jos materia katoaa..
ainoastaan tunne säilyy
olemme aina läsnä, kaikkialla..
Enhän minä täältä mihinkään....
Vaan...
En minä materian perään haikaile,
vai saako tästä sellaisen kuvan?
Ystävä, olen tunneihminen,
puhun tunteista.
Ja ne eivät koskaan katoa kokonaan.